Euro ja Suomi
Talouskriisin aikana, vuonna 2012 komissio esitti Blue Print-keskustelunavauksensa , Suunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi , jossa esitetyn suunnitelman mukaan tarkoitus oli mm. perustaa oma eurobudjetti, yhteinen verotuspolitiikka ja ja uusi perussopimus. Samaan aikaan parlamentti äänesti Thyssenin raportin Kohti todellista talous- ja rahaliittoa puolesta, jossa ideana oli syventää EU:n taloudellista integraatiota monin tavoin, mutta neuvosto ei hyväksynyt näitä ajatuksia kokonaisuutena.
Toisaalta talouskriisin mainingeissa ajatus pankkiunionista on toteutunut ja toteutunut on myös järjestelmä, jossa komissio valvoo eri maiden taloutta ja talouttaan vasten sopimuksia hoitavia maita voidaan rangaista siitä. Samoin on luotu myös vakausmekanismeja, jotka ovat lisänneet maiden välistä yhteisvastuuta EU:n perussopimuksen huolimatta no bail- out- periaatteesta, jossa jäsenvaltiot yksin vastuussa veloistaan
Mutta miten käy jatkossa?
Suomi pyrkii etenemään EMU:ssa eli Euroopan talous- ja rahaliitossa sillä kärjellä, että vältetään mahdollisimman pitkään keskinäisiä vastuita. Tullaanko kriisin aikana luodut yhteisvastuumekanismit vielä joskus purkamaan, kuten esim. Suomi toivoisi. Ja miten ylipäänsä on käymässä valtioiden suvereniteetin
Haastateltavana on finanssineuvos Ilkka Kajaste valtiovarainministeriöstä.
Ilkka Kajaste on ollut mukana valtiovarainministeriön sisäisessä asiantuntijaryhmässä, joka on tehnyt arvion EMU:n rakenteista, haasteista ja tulevaisuuden suunnista julkaisussa nimeltä Vakaampi talous- ja rahaliitto.
