EU:n vasemmistoryhmä integraatiokehityksen kuohuissa


 Sanna Lepola

 

Europarlamentin vasemmistoryhmä on viime vaalikausina kutistunut. 

Ryhmassä ei nykyisin ole ollenkaan  suomalaisia  meppejä, mutta siellä työskentelee Sanna Lepola joka on GUE/NGL-parlamenttiryhmän apulaispääsihteeri ja vihreän vasemmiston eli Pohjoismaiden  NGL:n vastuuhenkilö.

Mutta miten vasemmiston käy tulevaisuudessa, kun EU:n alueella ihmisten rahahuolet ja  työttömyys lisääntyvät.  Lisääntyykö äänestäjien kiinnostus vasemmistoaatteeseen ja onnistuuko vasemmistoryhmä edes joissain maissa tekemään itsestään varteenotettavan  EU-kriittisen vaihtoehdon.

Entä miten suhtautua esimerkiksi mahdollisesti lisääntyvään integraatioon?   EU:ssa ollan menossa nopeasti liittovaltiokehitystä kohti ja olisi tyhmää väittää että tämän kehityksen voisi pysäyttää sanoo Sanna Lepola.   Ryhmä on melko hajanainen, joten nyt osa ryhmästä toivoo integraatiokehityksen tuovan mukanaan sosiaalidemokraattisen  EU:n, mutta ainakin pohjoismainen vihreä  vasemmisto on tiukasti liittovaltiokehitystä vastaan.

15 kommenttia

EU:n liittovaltiokehitys on osa suurempaa rakennemuutosta, siitä vaietaan Suomessa kokonaan. Toteaa ”Postlokaalinen kulttuuri” -teoksen tekijä.
http://www.kolumbus.fi/matti.sarmela/postlokaalinen kulttuuri.pdf

Martti Sarmela, mikä siinä liittovaltiokehityksen roolissa rakennemuutoksessa on se keskeisin asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota?

Kansallisvaltioiden katoaminen.

Mikä asia niiden katoamisessa sinusta on merkittävin ihmisten hyvinvoinnin tai maailmanrauhan kannalta?

Jospa joku toimittaja vaivautuisi lukemaan teoksen Postlokaalinen kulttuuri. Kansallisvaltion mukana katoavat myös kaikki hyvinvointivaltion rakenteet. Tulevat sodat käydään maanosavaltioiden välillä.

Ei isänmaata, ei ideologiaa (ei ainakaan vasemmistolaisuutta jäljellä). Vain meidän byroo ja oma elämä. Vuodet Brysselissä lultavasti kaventavat näkökulmaa eivätkä laajenna sitä niin kuin tietysti väitetään.

Varmasti luen. Kiitos vinkistä.
Ajatus siitä että kansallisvaltion mukana katoavat myös kaikki hyvinvointivaltion rakenteet ja tulevat sodat käydään maanosavaltioiden välillä, on kyllä keskeinen näkökulma, kun puhutaan EU:n integraatiosta.

Vasemmisto vastuussa Kreikkalaisten hädästä. Eikö tuo haastateltava ymmärrä vastuutaan.

Näyttää siltä, että EU on niin suuri ja tehoton, että joko se hajoaa pistaleiksi, ja aika pian hajoaakin, tai sitten se federalisoituu. Jos se federalisoituu, se muuttuu ehkä tehokkaammaksi, mutta tuotos on melko epäedullinen kaikille muille paitsi hyvin suurten yritysten omistajille. Niin, ja luonnollisesti EU:ssa töissä käyville.

Toimittaja Elonheimolla terävät hoksottimet, jos sallitaan näin ilmaista. Nautittavaa debattia varsin hankalasta aihepiiristä, jonka niin harva toimittaja tai journalisti Suomessa hallitsee. Lepolan vastauksista saattaa todeta ideologian olevan niin last season kuin voi olettaa EU:n laajentuessa entisiin itäblokin maihin, kysykää vaikkapa Merkeliltä jos uskallatte. Ohjelma on Puheradion ehdotonta aatelia kuten myös arkiston helmet esim Olli Alhon viisastelijoiden kerhon sosialisointityöryhmän kannanotot esim Askolan muuttamisesta suurkolhoosiksi Kiinaa seuraillen ja ruotsinkielen oppikirjojen sisällön muuttamisen myös palveluhenkilökunnan ongelmien kuvaamiseen jne... Vaaran vuidet ei todellakaan ollut ohi 60-luvun lopulla, vaan kyllä ne jatkuivat pitkälle80-luvun alkuun.

Mielestäni haastateltava kertoi kiinnostavasti siitä, miten EU:n päätöksentekokoneisto toimii. Sekin on hyvä huomio, että Suomen asioiden ajamiseen EU ei ole erityisen sopiva työkalu. Miksi tosiaankaan kannattaisi viedä Suomen sisäisiä asioita käsiteltäväksi foorumille, jonka päämääränä on neuvotella kymmenien eri osapuolten välille jonkinlainen kompromissi valtavan suuresta määrästä asioita, riippumatta siitä, kuinka kauan neuvotteleminen kestää.

Ohjelma avaa havainnollisesti sitä, minkälainen Euroopan Unionin päätöksentekoprosessi on.

Ei kiitos liittovaltioaatteelle. Tarvitsemme vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa, minkä vcuoksi kaikki kansalaiset olisi saatava mukaan samoilla ehdoilla, ei kuten nyt eriarvoistaen.
Globaali maailmantalous kurjistaa yhä enemmän niitä, joilla menee muutenkin huonosti, eli kaikkein köyhimpien elämää ja antaa lisää sinne missä muutenkin pärättäisiin. Tämä johtaa väistämättä yhä syvempää lamaan, koska raha, eli ostovoima puuttuu sieltä, missä olisi luonnollista tarvetta kuluttaa ihan perustarvikkeisiin, terveydenhoitoon jne...
Kun koko maailma elää samasta lamasta, on ainoa järkevä suunta, saada raha jaettua tasaisemmin kaikille, muuten emme selviä.

Pelottavaa miten pihalla näin tärkeässä asemassa oleva henkilö on eurokriisistä, Euroopan integraatiosta ja ylipäänsä kaikesta keskustelusta, jota käydään Brysselin/Strasbourgin ulkopuolella. Ei ole talousteoriaa, ei ole vaihtoehtoista talouspoliittista ohjelmaa, ei ole vasemmistolaista eurooppalaista visiota, eikä ole edes tarvetta miettiä sellaisia. Jos on ihmetellyt, miksi eurooppalainen vasemmisto ei ole kyennyt kasvattamaan voimaansa eurokriisissä, tämän haastattelun jälkeen ei tarvitse enää ihmetellä.

Harvoin on näin fiksua nuorta naista kuullut,kuin tää Lepola
(Brysselin kone, yle puhe 18.7.) kuunnelkaa.
Nyt kaikki mahdolliset vaikuttamaan pystyvät ihmiset,yrittäkää laittaa kaikki vaikutusvaltanne ja voimanne liikkeelle ,että saadaan edustaja parlamenttiin -vain sillä tavoin säilytämme
tämän fiksun naisen apulaispääsihteerinä! Se on kuulkaa
vakava ja tavallisten ihmisten kannalta välttämätöntä.
Tämän yhden Ylen ohjelman kuunneltuani olen vakuuttunut
tämän nuoren naisen kyvyistä. Siitä naisesta kuullaan varmaan vielä.

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu