EU ja maatalouden rakennemuutos
EU:n Maatalouspolitiikan suunta näytti melko 90-luvun alusta saakka. Ei enää haluttu maksaa tukia tuotannon mukaan tuotteiden hinnoissa, vaan haluttiin tukea enemmän viljelijän toimeentuloa.
Näin odotettiin jatkettavan vielä vuonna 2008 kun jännitettiin millainen se tulisi olemaan seuraavan 7-vuotiskauden ratkaisu vuosille 2013-2020. Oletettiin, että maatalouden liberalisointia ja markkinaehtoisuutta tullaan lisäämään.
Ratkaisu ei kuitenkaan vastannut ennakko-odotuksia vaan oli paljon odotettua vaisumpi. Tosin maatalouspolitiikan viherryttämin lisääntyi merkittävästi.
Mutta entä tulevaisuudessa?
Todennäköisesti maatalouden viherryttäminen jatkuu, maatalouden ravinnepäästöjä ja ilmastoa tuhoavia päästöjä halutaan vähentää ja eläinten hyvinvointiin halutaan kiinnittää lisää huomiota.
Samalla keskustelu tukitasojen tasaamisesta eri jäsenmaiden viljelijöidenvälillä jatkuu, ja mikäli talousvaikeudet jatkuvat, syntyy keskustelu myös siitä, pitääkö EU:n budjettia supistaa ja sitä kautta myös supistaa maatalouden tukia.
Mutta entä maatalouden markkinaehtoisuus ylipäänsä? Perinteisesti markkinaehtoisuuden suuria kannattajia eri jäsenmaissa ovat olleet Englanti, Ruotsi, Viro ja jossainmäärin myös Hollanti ja Tanska . Englantihan ostaa suuren osan elintarvikkeitaan muualta ja sen ideologiaan pienet maatalouden tukikustannukset sopivat hyvin. Samoin halvat markkinahinnat. Ruotsi puolestaan on viime aikoina vähän laimeammaksi. Tanska on edelleen erittäin vahvasti markkinaehtoisuuden kannalla, mutta toisaalta sikäläisillä maanviljelijöillä menee taloudellisesti heikosti. Viro taas kannattaa edelleen markkinaehtoisuutta.
Suurin markkinaehtoisuuden vastustaja on taas ollut Ranska. Ja Suomi on osaltaan ollut samaa mieltä Ranskan kanssa. Saksan linja on ollut häilyvämpi ja Puola on myös ollut osin samoilla linjoilla Ranskan kanssa. Esim. Unkarilla taas on ollut erimielisyyksiä EU:n kanssa siitä, paljonko ulkomainen agribusiness voi levittätyä Unkarriin.
Muitakin suuria teemoja on tulossa esille.
Esim. TTIP-neuvottelut, eli EU:n ja USA:n väliset vapaakauppaneuvottelut tulevat aiheuttamaan kiinnostavia jännitteitä EU:n elintarvikemarkkinoille. Miten suhtaudumme USA:ssa sallittuun hormonilihaan klooripestyyn siipikarjanliha muuntogeeniseen ruokaan? Ja miten USA:sta tulevat elintarvikkeet ylipäänsä vaikuttavat meidän elintarvikemarkkinoihimme.
Ja miten kestävää EU:n maatalouspolitiikka on EU:n ja Koko maailman ruokaturvan kannalta
Ohjelmassa haastateltavana on maatalouspolitiikan professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta
