Tervetuloa keskustelemaan EU-asioista! ( Ketju 2)

Olisi kiinnostavaa kuulla ohjelma, jossa käsiteltäisiin sitä, mistä oikeastaan Suomen valtion velka muodostuu. Mitä rahalla ostetaan, ja voitaisiinko ostetut tuotteet ja palvelut korvata kotimaassa valmistettavilla?

Anonyymi kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa kuulla ohjelma, jossa käsiteltäisiin sitä, mistä oikeastaan Suomen valtion velka muodostuu. Mitä rahalla ostetaan, ja voitaisiinko ostetut tuotteet ja palvelut korvata kotimaassa valmistettavilla?

Totta. Siis mistä valtion budjetti muodostuu? Ei niitä velkarahoja kai voi korvamerkitä, mutta ajatus siitä voitaisiinko niitä hankintoja tehdä enemmän Suomen sisämarkkinoilla on kiinnostava.

Viime aikoina on taas päässyt keskustelun valtavirraksi "Tämä on ainoa vaihtoehto" -retoriikka.

Olisikin mukava kuulla, mitä tapahtuisi, jos Suomessa ryhdyttäisiin ottamaan markkinatalous tosissaan. Lopetettaisiin sellaisten tuotannonalojen tukeminen, joiden tuotteita ei kukaan halua halvalla, ehkä ei ilmaiseksikaan.

Lakkautettaisiin suosiolla kannattamattomat lentokentät ja varustamot ja lopetettaisiin lentobensiinin verovapaus. Saman tien voitaisiin päättää, että kalliita tulevia ympäristön korjauskustannuksia aiheuttavat kaivostoiminnan haarat jätettäisiin ilman perustamistukia. Tästä aiheutuisi jo melkoisia säästöjä valtiontaloudessa.

Lisäksi voitaisiin miettiä, mitä tapahtuisi, jos kaiken kaikkiaan luovuttaisiin viennin tukemisesta verovaroin, ja ryhdyttäisiin karsimaan tuontia. Kuten tiedämme, kannattavan toiminnan edellytys ei ole pelkästään suuret tulot vaan myöskin pienet menot.

Suomeenkin tuodaan sellainen määrä tarpeetonta kertakäyttösälää ja epämääräistä ruoka-ainetta, että jo pelkkä massan vähentäminen saisi aikaan melkoisia määriä säästöjä kuljetuskustannuksissa ja jätehuollossa ja esimerkiksi terveyshaittojen poistumisena.

Haluaisin kuulla ohjelman, jossa keskusteltaisiin siitä, miten EU aikoo pysäyttää ilmaston lämpenemisen ja siitä aiheutuvien ympäristökatastrofien aiheuttaman väestön laajamittaisen siirtymisen pois kuivuus- ja tulva-alueilta kohti Eurooppaa. Sellaiseen kriisiin verrattuna nykyiset talousongelmat ovat varsin merkityksettömiä.

Anonyymi kirjoitti:

Viime aikoina on taas päässyt keskustelun valtavirraksi "Tämä on ainoa vaihtoehto" -retoriikka.

Olisikin mukava kuulla, mitä tapahtuisi, jos Suomessa ryhdyttäisiin ottamaan markkinatalous tosissaan. Lopetettaisiin sellaisten tuotannonalojen tukeminen, joiden tuotteita ei kukaan halua halvalla, ehkä ei ilmaiseksikaan.

Lakkautettaisiin suosiolla kannattamattomat lentokentät ja varustamot ja lopetettaisiin lentobensiinin verovapaus. Saman tien voitaisiin päättää, että kalliita tulevia ympäristön korjauskustannuksia aiheuttavat kaivostoiminnan haarat jätettäisiin ilman perustamistukia. Tästä aiheutuisi jo melkoisia säästöjä valtiontaloudessa.

Lisäksi voitaisiin miettiä, mitä tapahtuisi, jos kaiken kaikkiaan luovuttaisiin viennin tukemisesta verovaroin, ja ryhdyttäisiin karsimaan tuontia. Kuten tiedämme, kannattavan toiminnan edellytys ei ole pelkästään suuret tulot vaan myöskin pienet menot.

Suomeenkin tuodaan sellainen määrä tarpeetonta kertakäyttösälää ja epämääräistä ruoka-ainetta, että jo pelkkä massan vähentäminen saisi aikaan melkoisia määriä säästöjä kuljetuskustannuksissa ja jätehuollossa ja esimerkiksi terveyshaittojen poistumisena.

Nämä ovat hyviä kysymyksiä, mutta vastaukset ovat varmasti aika pieninä murusina maailmalla. Liian vähän on tosiaan tutkimusta, jossa tosissaan arvioidaan sitä, mitä erilaisia vaihtoehtoja voisi olla vallitseville olosuhteille, ja mitä seurauksia niistä vaihtoehdoista olisi.

Anonyymi kirjoitti:

Haluaisin kuulla ohjelman, jossa keskusteltaisiin siitä, miten EU aikoo pysäyttää ilmaston lämpenemisen ja siitä aiheutuvien ympäristökatastrofien aiheuttaman väestön laajamittaisen siirtymisen pois kuivuus- ja tulva-alueilta kohti Eurooppaa. Sellaiseen kriisiin verrattuna nykyiset talousongelmat ovat varsin merkityksettömiä.

Kiitos! Tuo on kiintoisa teema. Yritän ottaa sen jossain vaiheessa käsittelyyn ainakin jonkun ohjelman sisällä.

Kun niin moni taloustieteilijä on todennut, että Euroopan ja Suomen nykyiset talousongelmat johtuvat talouden ja kaupan sääntelyn purkamisesta, miksei sitten palata takaisin kaupan ja talouden sääntelyyn? Miksi ihmeessä halutaan yhä laajentaa vapaakauppaalueita ja keinotteilijoille vapaat kädet antavia yhteisvaluutan alueita?

Mielestäni olisi kiinnostavaa kuulla, miten Suomessa perustellaan ALV:n korkea taso? Sehäns aa aikaan käytännössä lähes tasaveron; vähävaraiset maksavat veronsa ALV:nä, isotuloiset taas pystyvät paljolti pitäytymään matalassa pääomatuloverokannassa.
Yritystoiminnassa ja muun muassa ruuan tuotannossa ALV:n merkitys on huomattava. Kun jossakin Saksassa ALV-verollisen yritystoiminnan raja on kymmenkertainen Suomeen verrattuna, se on merkittävä kilpailuetu Saksan työvoimavaltaisille pienyrityksille. Toisin kuin suomalaisten pienyritysten, saksalaisten ei tarvitse pyöritellä monimutkaista ALV-laskentaa tilinpidossaan, eikä maksaa kaikesta sisääntulevasta rahastaan ensin lähes neljäsosaa ALV:tä.
Samoin ruuan tuotannon korkea ALV-verokanta vaikuttaa virallistenkin laskelmien mukaan selvästi suomalaisen ruuan hintaan moniin muihin EU-maihin verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Haluaisin kuulla ohjelman, jossa keskusteltaisiin siitä, miten EU aikoo pysäyttää ilmaston lämpenemisen ja siitä aiheutuvien ympäristökatastrofien aiheuttaman väestön laajamittaisen siirtymisen pois kuivuus- ja tulva-alueilta kohti Eurooppaa. Sellaiseen kriisiin verrattuna nykyiset talousongelmat ovat varsin merkityksettömiä.

Totta, siihen verraten talouskriisiongelmat olisivat merkityksettömiä. Pelkästään ruokahuoltokin olisi todennäköisesti sekaisin.

Haluaisin kuulla ohjelman, jossa keskusteltaisiin halpatuotannon vaikutuksista EU:n talouteen. Se, että Euroopassakin enenevässä määrin valmistetaan yhä huonolaatuisempia tuotteita, joita sitten pystytään myymään yhä halvemmalla, on kaiketi eräänlaista hintojen alenemista. Eikö se siis aiheuta sitä paljon pelättyä deflaatiota?
Vaikkapa talot ja huonekalut on nykyisin tehty MDF-levystä ja kipsilevystä ja muovista, ja ne pysyvät käyttökelpoisina vain hyvin lyhyen aikaa, mutta niiden hinta on paljon alempi kuin entistenlaisten puusta tai kivestä valmistettujen rakennelmien. Ja vaatteet on nykyään valmistettu siten, että niitä voi pestä vain muutaman kerran, sitten saumat ratkeavat, mutta hintakin on suunnilleen sama kuin kahvikupillisella.
Mitä tästä pitäisi ajatella noin kansantalouden kannalta?

Lena kirjoitti:

Haluaisin kuulla ohjelman, jossa keskusteltaisiin halpatuotannon vaikutuksista EU:n talouteen. Se, että Euroopassakin enenevässä määrin valmistetaan yhä huonolaatuisempia tuotteita, joita sitten pystytään myymään yhä halvemmalla, on kaiketi eräänlaista hintojen alenemista. Eikö se siis aiheuta sitä paljon pelättyä deflaatiota?
Vaikkapa talot ja huonekalut on nykyisin tehty MDF-levystä ja kipsilevystä ja muovista, ja ne pysyvät käyttökelpoisina vain hyvin lyhyen aikaa, mutta niiden hinta on paljon alempi kuin entistenlaisten puusta tai kivestä valmistettujen rakennelmien. Ja vaatteet on nykyään valmistettu siten, että niitä voi pestä vain muutaman kerran, sitten saumat ratkeavat, mutta hintakin on suunnilleen sama kuin kahvikupillisella.
Mitä tästä pitäisi ajatella noin kansantalouden kannalta?

Tuo on kiinnostavaa logiikkaa.
Onkohan se vain hyödyllistä BKT:n suhteen, jos tuotteiden käyttöikä lyhenee ja siksi kysyntä kasvaa? Vai onko näille asioille kehitetty omia indeksejä kansantalouden näkökulmasta.
Siis vaikka paljonko kotitalouksien säästämisaste voisi teoreettisesti nousta, jos tuotteet kestävät kauemmin suhteessa hintaansa.

Kun kerran työn tuottavuudella ei ole enää tekemistä palkan kanssa, ja kun tulevaisuudessa ilmeisesti vain harvan ihmisen työpanosta enää tarvitaan, niin olisiko nyt aika kysyä, mihin tarvitsemme ylipäänsä rahataloutta?
Onko rahatalouden pyöriminen itseisarvo, jonka vuoksi voidaan uhrata oman maan väestön elämä, terveys ja kulttuuri? Vai onko rahatalous vain väline, jonka tehtävänä on tukea oman maan väestön elämää, terveyttä ja kulttuuria?
Nythän suuria arvovalintoja kotimaassa perustellaan sillä, että kansainvälinen rahatalous ei muuten pyöri. Mutta tarvitseeko kansainvälisen rahatalouden pyöriäkään, jos asiat voidaan kotimaassa hoitaa muillakin tavoilla.
Esimerkiksi voitaisiin vähentää tuontia voimakkaasti ja korvata sitä oman väestön tuottamilla hyödykkeillä. Mihin me tarvitsemme ulkomaisia vaatteita, ruokia ja lämmitysenergiaa, kun Suomessa voitaisiin tuottaa ne aivan hyvin itsekin?

Olisi hauska kuulla, pohtiiko kukaan suomalaisessa eduskuntalaitoksessa tai hallinnossa enää sitä, miksi me ylläpidämme suomalaista yhteiskuntaa. Vaikuttaa siltä, että sekä kansanedustajat että viranomaiset kiiruhtavat kriisin paikkaamisesta toiseen. Kuitenkin Suomi kaikesta päättäen on vauraampi kuin koskaan. Kyllä kai meillä olisi varaa miettiä, haluammeko yhä asua tässä maassa, ja jos haluamme, miten haluamme toisiamme kohdella. Ja kuinka haluamme elättää itsemme. Vaihtoehtojahan on monia. Yritämmekö edelleen myydä ulkomaille tuotteita, joita ei kukaan halua ostaa tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan? Haluammeko edelleen ostaa ulkomailta tuotteita, jotka heitetään seuraavalla viikolla roskiin, tai joilla ylläpidetään tuottamatonta liiketoimintaa? Vai pitäisikö meidän ihan ensimmäisenä harkita, kuinka saamme väestön perustarpeet tyydytettyä? Ja mitkä ne perustarpeet ovat? Ruoka, puhdas vesi, terveydenhoito, kohtuulliset asunnot ja vaatteet. Sen verran lähellä olevat palvelut, että ne on mahdollista jokaisen kansalaisen saavuttaa. Lasten opetus. Poliisitoimi ja jonkinlainen maanpuolustus ja ulkomaansuhteiden hoito. Ja sellainen verotus ja hallinto, että tämä kaikki sujuu? Nythän vaikuttaa kovasti siltä, että hallinto paisuu hallitsemattomasti, mutta kansalaisten perustarpeet jäävät silti hoitamatta.

Nykyään kun valtiovalta toivoo, että yhä usemmat työtehtävät hoidettaisiin talkoilla, kuka sitten maksaa verot? Ja miten tämän kanssa sopii yhteen se, että harmaata taloutta koetetaan rajoittaa, ja että talkootyön tekeminen on kiellettyä esimerkiksi työttömiltä?

Onkohan mikään taho laskenut, mitkä ovat erilaisten tuotannonalojen todelliset kustannukset ja tuotto kansantalouden kannalta? Tuntuu jotenkin erikoiselta se, että esimerkiksi tietokonepelit tai lähinnä leikkimiseen tarkoitetut kännykät tai hyvin kalliita ympäristökustannuksia aiheuttava kaivosteollisuus ovat laskennallisesti niin kannattavia aloja, kun samaan aikaan sellaiset ilmeisen välttämättömät alat, kuin ruuan tuotanto ja jakeleminen, puhtaan veden hankinta ja vesivarojen suojeleminen, kotimaisen energian tuottaminen, terveydenhoito ja opetus lasketaan tuottamattomiksi aloiksi?

Parhaillaan on satatuhatta mielenosoittajaa Kiovan kaduilla vaatimassa Ukrainan lähentymistä EU:hun ja tilanne on kärjistymässä yhteenotoksi poliisin kanssa. Näin huolimatta siitä, että pres. Janukovits on ajanut läpi lain, jonka perusteella mielenosoittajille voidaan tuomita täysin suhteettomia seuraamuksia teoista, jotka normaaleissa maissa eivät ole rangaistavia lainkaan.

On myös hyvä tietää, että Janukovits pääsi presidentiksi juuri siksi, että lupasi äänestäjille solmia Ukrainan ja EU:n sopimuksen, josta on molempien osapuolten hyväksymä neuvottelutulos. Ei siis ole kysettäkään siitä, että ilman ulkopuolista painostusta Ukraina olisi hylännyt sopimuksen.

Eikö tilanne anna aihetta käsitellä asiaa objektiivisesti ja ehkä jopa ukrainalaisten aktivistien näkemyksiä esitellen (siinäkin tapauksessa, että ne saattavat olla voimakkaan EU-myönteisiä!) Brysselin koneessa, vai eikö se edes kiinnosta? Ohjelmassahan on yleensä keskitytty EU:n kielteisiin puoliin.

Folke Väätä kirjoitti:

Parhaillaan on satatuhatta mielenosoittajaa Kiovan kaduilla vaatimassa Ukrainan lähentymistä EU:hun ja tilanne on kärjistymässä yhteenotoksi poliisin kanssa. Näin huolimatta siitä, että pres. Janukovits on ajanut läpi lain, jonka perusteella mielenosoittajille voidaan tuomita täysin suhteettomia seuraamuksia teoista, jotka normaaleissa maissa eivät ole rangaistavia lainkaan.

On myös hyvä tietää, että Janukovits pääsi presidentiksi juuri siksi, että lupasi äänestäjille solmia Ukrainan ja EU:n sopimuksen, josta on molempien osapuolten hyväksymä neuvottelutulos. Ei siis ole kysettäkään siitä, että ilman ulkopuolista painostusta Ukraina olisi hylännyt sopimuksen.

Eikö tilanne anna aihetta käsitellä asiaa objektiivisesti ja ehkä jopa ukrainalaisten aktivistien näkemyksiä esitellen (siinäkin tapauksessa, että ne saattavat olla voimakkaan EU-myönteisiä!) Brysselin koneessa, vai eikö se edes kiinnosta? Ohjelmassahan on yleensä keskitytty EU:n kielteisiin puoliin.

Itseasiassa Ukrainan tilannetta käsiteltiin 6.11 2013, eli vähän ennen kuin siellä alkoi kuohunta. Aiheeseen on varmaan taas syytä palata jossain vaiheessa. Tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista oli siinä haastateltavana ja jälkeenpäin tuntuu aika osuvalta, kun hän siinä ohjelman lopussa kertoi paljon miettivänsä sitä, miksi ukrainalaiset ovat tähän saakka olleet aika passiivisia poliittisesti verrattuna moniin lähinaapureihin ja muuttuuko tilanne joskus. Olisi mukavaa, jos kuuntelisit ohjelman areenasta ja kertoisit vielä lisää mitä näkökulmia juuri nyt pitäisi mielestäsi aiheesta ottaa esiin. Aihehan on tosi tärkeä. Kiitos kun muistutit!

Itseasiassa Ukrainan tilannetta käsiteltiin 6.11 2013, eli vähän ennen kuin siellä alkoi kuohunta. Aiheeseen on varmaan taas syytä palata jossain vaiheessa. Tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista oli siinä haastateltavana ja jälkeenpäin tuntuu aika osuvalta, kun hän siinä ohjelman lopussa kertoi paljon miettivänsä sitä, miksi ukrainalaiset ovat tähän saakka olleet aika passiivisia poliittisesti verrattuna moniin lähinaapureihin ja muuttuuko tilanne joskus. Olisi mukavaa, jos kuuntelisit ohjelman areenasta ja kertoisit vielä lisää mitä näkökulmia juuri nyt pitäisi mielestäsi aiheesta ottaa esiin. Aihehan on tosi tärkeä. Kiitos kun muistutit![/quote]

Kuuntelin jo ohjelman ensilähetyksen, mutta sehän oli sellainen pintaraapaisu ja nythän tilanne on Venäjän toiminnan seurauksena täysin erilainen.

Ukrainassa ratkaistaan Putinin lanseeraaman Euraasian unionin kohtalo niin kuin Hesarin Kivisen erinomaisessa kolumnissaan kirjoittaa (HS 21.1.). Tämä näkökohta ja ratkaisun (jokin ratkaisuhan aikanaan tästä kaikesta tulee) heijastukset Suomelle näen hyvin merkittävinä. Sitä paitsi Ukraina itsessäänkään ei ole mikään mitätön kaalimaa.

Entistä vakuuttuneemmaksi tulee, että Suomen kansa teki 1994 kansanäänestyksessä aivan oikean ratkaisun kun päätettiin liittyä EU:hun. Meitä vietäisiin nyt kovaa kyytiä Euraasian unioniin, jos valinta olisi ollut tuolloin toinen, eikä siinä kansan mielipide paljoa painaisi.

F.V. kirjoitti:

Itseasiassa Ukrainan tilannetta käsiteltiin 6.11 2013, eli vähän ennen kuin siellä alkoi kuohunta. Aiheeseen on varmaan taas syytä palata jossain vaiheessa. Tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista oli siinä haastateltavana ja jälkeenpäin tuntuu aika osuvalta, kun hän siinä ohjelman lopussa kertoi paljon miettivänsä sitä, miksi ukrainalaiset ovat tähän saakka olleet aika passiivisia poliittisesti verrattuna moniin lähinaapureihin ja muuttuuko tilanne joskus. Olisi mukavaa, jos kuuntelisit ohjelman areenasta ja kertoisit vielä lisää mitä näkökulmia juuri nyt pitäisi mielestäsi aiheesta ottaa esiin. Aihehan on tosi tärkeä. Kiitos kun muistutit!

Kuuntelin jo ohjelman ensilähetyksen, mutta sehän oli sellainen pintaraapaisu ja nythän tilanne on Venäjän toiminnan seurauksena täysin erilainen.

Ukrainassa ratkaistaan Putinin lanseeraaman Euraasian unionin kohtalo niin kuin Hesarin Kivisen erinomaisessa kolumnissaan kirjoittaa (HS 21.1.). Tämä näkökohta ja ratkaisun (jokin ratkaisuhan aikanaan tästä kaikesta tulee) heijastukset Suomelle näen hyvin merkittävinä. Sitä paitsi Ukraina itsessäänkään ei ole mikään mitätön kaalimaa.

Entistä vakuuttuneemmaksi tulee, että Suomen kansa teki 1994 kansanäänestyksessä aivan oikean ratkaisun kun päätettiin liittyä EU:hun. Meitä vietäisiin nyt kovaa kyytiä Euraasian unioniin, jos valinta olisi ollut tuolloin toinen, eikä siinä kansan mielipide paljoa painaisi.[/quote]
Totta, tilanne on nyt kokonaan erilainen. Yritän löytää asiantuntijan, joka osaa analysoida tilannetta.

Hei,

Ensiksi täytyy kiittää ohjelmasta, koska muussa mediassa ei ainakaan täällä Suomessa löydy enään kovin syväluotaavaa panostusta EUn asioihin. Kuitenkin on monessa mielessä poliittisesti ja muutenkin se tärkein pelikenttä tällä mantereella.

Tuleeko tuleva europarlamenttivaalit näkymään jotenkin ohjelmistossa? Sillä jotenkin tuli mieleen, että voisi olla kenties ihan mielenkiintoista kuulla vähän syvällisempiä ja pitempiä haastatteluita yksittäisten ehdokkaiden kanssa. TV:ssä esitetyt vaaliohjelmat alkavat välillä muistuttamaan liian paljon jonkinlaista peliohjelmaa, jossa minkäänlainen subtanssiosaaminen ei näy tai kuulu. Vaan keskeinen pointti on saada aikaiseksi hauskoja leiskautuksia. Sen jälkeen arvostellaan onnistumisia ja katsotaan mitä twittereissä tai vastaavissa ihmiset huutelevat. En oikein tiedä kuvaako tuollaisissa menestyminen oikein hyvin sitä, että kuinka kyvykäs ehdokas olisi parlamentissa pärjäämiseen.

Ymmärrän toki, että siinä voisi olla jonkinlaista ongelmaa valikoida sopivia ehdokkaita. Enkä tiedä muutenkaan pidettäisiinkö sitä hieman epäsopivana yksittäisen henkilön itseään promota, että pitäisikö olla jonkinlainen päällepuhuja mukana. Eiköhän kuitenkin noista ehdokkaista löydy ne, joilla todennäköisesti mahdollisuuksia pärjätä vaaleissa ja riittää päätä puhumaan EU-asioista pidempään. Varsinkin olisi kiva kuulla, että minkälaisia tavoitteita näillä ehdokkaita on ja millaisia vaikutusmahdollisuuksia uskovat omaavan.

Tänään haatateltavan puheista jäi mieleen miten poliitikko hokee mantraa vaikka kaikki viisarit näyttävät jo että ei se menekään kuin ennakoitiin. hän ei löytänyt oikeastaan ainoatakaan hyvää asiaa EU-sta, mutta ei suostunut kritisoimaan sitä. Milloin opasti kuulijaa miltä kantilta pitää katsoa, milloin mainitsi että sinnehän mentiin rauhan takia. Sitä ei kyllä kukaan maininnut liityttäesssä EU.hun. Ja, miksi sitten nykyäänkin hingutaan Natoon jos olemme jo turvassa EU.ssa. Tämänpäiväinen haastattelu toi lähinnä mieleen sen kuinka hukassa poliitikkomme ovat EU.n suhteen, kritisoida ei voi koska muut poliitikkomme vioisivat suuttua. Täällähän ei saa vaihtaa mielipidettään vaikka henki menisi...

Mielestäni olisi aivan riemukasta päästää valloilleen kaikki viha ja negatiivisuus eu:ta kohtaan. Voi tuntua hurjalta mutta mielestäni se olisi hyvin kapulakielellä "terapeuttista". Jos ja kun mikäpäsäs pahempaa on kun asioita vain nyrkki taskussa hammasta purren pidätellään ja pahimillaan paine kohdistuu viattomiin läheisiin. Mitäpäs jos rohkeasti ottettaisiin teemaksi se kaikki paha mitä eu:sta kotinurkissa kiroillaan.Onko aihe liian rohkea? Ei minusta. Aina kun puhutaan paine laskee.Itse haluan hulluna kysyä: onko tarkoitus tehdä taas eurooppaan sota kun oikein kaikkia asioita leikatataan, tuntuu, että valtaa ei ole kuin maailmanaajuisilla firmoilla. Yksityistäminen jyllää, huonoa hoitoa isolla rahalla ym. ym.Minun mielestäni aihe voitaisiin ottaa purekeltavaksi, vai onko se EU-Suomessa kielletty?Kaikkea hyvää sinulle urhea toimittaja Maija Elonheimo.

Haluaisin Ylen haastattelevan poliitikkoja, jotka sanoivat suomalaisten äänestyksessä hyväksyneen EU:n syventämisen liittovaltioksi . Miten he suhtautuvat siihen, että lukuisat euron pelastamiseksi tehdyt monikansalliset sopimukset jouduttiin tekemään erillisisinä sopimuksina, koska niiden ei katsottu sisältyvän voimassa olevaan ja suomalaisten hyväksymään EU-sopimukseen.

Olisiko mahdollista tehdä juttu "EU Intelligence Analysis Centre"istä? Onhan kyseisen organisaation johdossa suomalainen. Mitä organisaatio tekee, miksi, kenen hyväksi ja kuka toiminnan maksaa?

Kiitokset hyvästä ohjelmasta.

Hei,
Olisiko hyvä ajatus aloittaa Brysselin kone-ohjelma kertaamalla EU:n historia esimerkiksi kysymällä: miksi, miten ja mihin? Onko nykyinen eurooppa sellainen kuin sen alunperin EUn myötä haluttiin muotoutuvan? Olen alusta asti melko aktiivisesti seurannut unionin kehitysta, lähinnä median kautta, liikkunut ja asunut euroopassa paljon mutta en vieläkään osaa muodostaa kuvaa EU:sta kansalaisen silmin. Toki olemme saaneet yhteisen valuutan ja liikkuvuus alueella on helpottunut; maarajatarkastukset ovat poissa ja matkanteko nopeutunut, hieno juttu. Kolikon toinen puoli on sitten ikävämpi - euroopasta on tullut ikävystyttävä paikka, siis tästä 'vanhasta' euroopasta, kaikkialla samat tuotteet tarjolla lähes samalla hinnalla. Poliittisesti asia on tietysti aivan toinen, luulen, etta euroopasta piti tulla vahvempi sotilaallisesti seka taloudellisesti mutta toistaiseksi aika tulee näyttämään tuleeko näin käymään; sotilaallisesta yhteistyöstä ei ole vielä näyttöä ja EU on turvautunut aina NATOon kiperissä tilanteissa ja taloudessakin Wall Street ja City ovat näyttäneet taivaan merkit EU:lle. Unionin asiosta pienet maat ovat saaneet äänensä kuuluville ja edustajat ovat päässeet lähelle valtakoneistoa ja kansainvälistä päätöksentekoa, mikä on hyvä asia mutta onko sen vain lumevaikutusta? Olemme myös saaneet näitä direktiiveja, joita Suomessa arvostetaan ja noudatetaan mutta useimmissa maissa niista piutpaut välitetään, nyökätään vain hyväksyvästi mutta tehdään asiat juuri niin kuin itse halutaan.

Ehdin laittamaan tämän toiveen ilmeisesti ihan väärään paikkaan viimeisen ohjelman alle, joten laitan sen nyt vielä tänne: olisi erittäin tärkeää tietää mihin ryhmiin suomalaisten puolueiden edustajat europarlamentissa sijoittuvat ja millaista talous- ja muuta politiikkaa nämä isot ryhmät ajavat. Tämä olisi erittäin tärkeää tietoa äänestyspäätöksen tueksi.

EUn vaikutus Suomen sisäpolitiikkaan mm puolueisiin, demokratian toteutumiseen, virkavaltaistumiseen. Onko tutkimuksia? Hyvä tarpeellinen ohjelma, harvinaislaatuinen mediakentällä. Kiitoksia!

Nyt olisi aika tehdä selko "Uuudesta maailmanjärjestyksestä" josta Niinistökin lipsautti presidentinvaalikeskustelussa ja jota ilmeisesti valmistellaan salaseura Bilderbergin kokouksissa. Samoin EU:n käsittämätttömät päätökset näyttävät tähtäävän usein tähän uuteen utopiaan. Samoin Kataisen ja Stubin innokkuus allekirjoittaa sumeilematta kaikki yhteismaksu- ja liittosopimukset. Jos tämä utopia onnistuisi, ei Kiina ja Venäjä siihen kuitenkaan liittyisi, joten sotaanhan tämä ennenpitkää johtaisi automaattisesti. Aina suurvallat ovat ennenkin romahtaneet, miksi uskotaan että tämä kestäisi ? Olisiko tavallinen työntekijä orjan asemassa tässäkin onnelassa ? Johdossa olisi kuitenkin pankkiirit ja suuryritykset, jonka vuoksi halutaan vapaakauppasopimusta EU-USA välille ? Eikö utopian tuloksena olisi väkisin uusi Neuvostoliitto potenssiin 100 ?

Kodinelektroniikka suunnitellaan kestämään viisi vuotta. Näin kuulemma opetetaan alan koulussakin. Sillä optimoidaan materiaalien käyttö laitteissa ja saadaan hintaa alas.

Ensiksikin kiitos hienosta ja tärkeästä ohjelmasta! Tällasita syvälle menevää EU-keskustelua toivoisin enemmän muihinkin medioihin ja muutenkin kuin vaalien aikaan.

Toivoisin ohjelmaa EU:n vaikutuksesta korkeakoulutukseen. Vaikka koulutus on jäsenmaiden päätäntävallassa, monet eurooppalaiset prosessit (kuten Bologna) ovat muokanneet yliopistojamme. Usein puhutaan opiskelijaliikkuvuudesta, mutta mitä kaikkea muuta EU on koulutuspolitiikkaan tuonut?

Olisi mielenkiintoista kuulla EU:n mahdollisesta paneutumisesta pakolaiskysymykseen kuten EU:n omasta operaatiosta Tritonista. Onko Suomessa mahdollisuuksia vaikuttaa kyseiseen ongelmaan ja operaation toimintaan.

Jatkona siihen että mistä valtion velka muodostuu, minua kiinnostaisi että kenelle ollaan velkaa ?
Suomalaisten mm. eläkeläisten rahat makaavat pankeissa nollakorolla, samalla valtio lainaa rahaa ulkomailta. Eikö kannattaisi "laskea ulos" valtion obligaatiolaina, olisihan valkoja ainakin lähellä ja korkomenot muuttuisivat kotimaisksi kysynnäksi eivätkä karkaisi ulkomaille.