Työvoiman vapaa liikkuvuus ratkaisuna työvoimapulaan
Vaikka Suomessa on työttömyyttä, niin meillä on myös työvoimapulaa. Ongelmana on se, että välttämättä meillä ei ole koulutettuna työvoimaa juuri niihin tehtäviin, joihin työvoimaa tarvittaisiin Ja myös se on ongelma, että työvoimaa ei ole juuri siellä päin Suomea, jossa olisi avoimia työpaikkoja. Muualta tuleva työvoima on usein ratkaisu näihin ongelmiin. Jos tietynlaisia työpaikkoja, ei pystytä nopeasti täyttämään, vaarana on, että kyseiset työpaikat siirtyvät nopeasti ja lopullisesti pois Suomesta. Näin sanoo työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Mutta mikä vaikutus työvoiman vapaalla liikkuvuudella on palkkoihin. Alentaako se palkkoja, kun työpaikoista on kilpailemassa enemmän ihmisiä? Tutkimusten mukaan niin ei käy, toteaa Mikko Räsänen. Kyseinen tutkimus löytyy tästä linkistä.
Entä miten kalliiksi työvoimalle tulee liikkua maasta toiseen? Ja tuleeko tulevaisuudessa etätyötekniikoiden kehittyessä etätyöt olemaan se ratkaisu jolla työvoima voi tarjoutua tehtäviin muihin maihin joutumatta muuttamaan kotoaan.
7 kommenttia
Ke 26.02.2014 @ 15:11
EK suuuryritysten etujen ajajana, ei minusta ole alkuunkaan uskottava tällaisten väiitteiden esittäjänä. Toimitaja takaisin lähteiden luoettavuuden arviointikurssille. Olisi melkein kivempi kuulla vaikkapa Antti Herlinin omat mielipiteet aiheesta.
Kilpailun lisääminen alentaa palkkoja muun väittäminen on yleisesä tilanteessa markkinatallouden peruslakien vastaista. Tarinat työvoimapulasta on kulutu jo niin monta kertaaettäö nitä täytyy kyllä toteutuman vaöossa pitää tarkoitushakuisina sepityksinä. Rahalla vo sada myös mieleisensä tutkimuksia.
YLE kannatisi himean miettioä uskottavuuttaan, tuon tapiaisten lähtden esittely tallaisten väittämine kanssa näin näkyvästi ei sitä kohenna
Ke 26.02.2014 @ 19:47
Eihän Räsänen suoltanut kuin uusliberalistista poliittista propagandaa. EK voisi lopettaa jo valehtelun työvoimapulasta. Toimittaja oli miltei täysin kritiikkiä vailla tai ymmärrä mitä eroa eksaktilla tieteellä ja politiikalla.
To 27.02.2014 @ 11:02
Proletaari ja työnorja, minkälaisia kysymyksiä teidän mielestänne EK:lle työvoiman vapaasta liikkuvuudesta EU:n alueella kannattaisi ennen kaikkea esittää?
To 27.02.2014 @ 11:10
Toimittajalta hyviä kysymyksiä. Asiantuntija ei oikein osannut vastata. Vai pula työntekijöistä näillä
työttömyysluvuilla ja puhumattakaan pätkätyöntekijöistä yhtä suurella luvulla.
Pe 28.02.2014 @ 08:50
Asuntojen määrän säätely, ruoan hintasäätely, kylmä ilmasto, suomenkielen vaikeus, korkea verotus. Nämä kaikki vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn. Ei yksin palkkojen suuruus tai pienuus.
Su 02.03.2014 @ 12:28
Ei työrikokset eivätkä muutkaan rikokset selviä EK:n tilaamista ja rahoittamista tilastoista. Ei EK:n johtajille makseta palkkaa siitä, he kertoisivat EK:n "neuvotteleman" järjestelmän sisällä olevista lain vastaisista menettelytavoista. Asioiden todellinen tilannekuva selviää poliisin esitutkinta-aineistosta, missä hyväksikäytön uhrit ovat valottaneet omaa tilannettaan. Seuraavassa haastattelussa olisi hyvä nostaa nämä paperit pöytään.
Pe 25.04.2014 @ 11:21
Proletaari ja työnorja, minkälaisia kysymyksiä teidän mielestänne EK:lle työvoiman vapaasta liikkuvuudesta EU:n alueella kannattaisi ennen kaikkea esittää?
Voisi kiinnittää huomiota esim. siihen, että hyvin pieni osa tulijoista on työllistynyt vientiteollisuuden palvelukseen. Vientiteollisuus on se joka karkaa, jos karkaa. Sen sijaan rakennusalalla, siivouksessa ja maataloudessa esimerkiksi varsin suuri osa työntekijöistä on ulkomaalaisia. Nämä työpaikat eivät ole karkaamassa mihinkään. Lisäksi ne ovat ns. matalan koulutuksen työpaikkoja, joita ei ole nyky-yhteiskunnassa ollenkaan liikaa.
Tulijat ovat myös työllistyneet lähinnä työpaikkoihin, joissa heidän tuottavuutensa on matala. Tämä näkyy pieninä palkkoina, ja tarkoittaa sitä, että valtiolle ei lohkea heistä kovin paljon tuloja. Saattaapa jopa mennäkin rahaa palkka- ja työllistämistukina. Kuitenkin he tulevat aikanaan nauttimaan eläkettä, ja heidän lapsensa pitää saada kouluun ja hammaslääkäriin. Matalan tuottavuuden työtekijät ovat siis hyvinvointivaltiossa aina menoerä valtiolle ja siten myös veronmaksajille, eikä tällaisten tuominen maahan ole siis kansalaisten etu. Eikä useimpien teollisuusyritystenkään.
