Tervetuloa keskustelemaan EU-asioista!

Haluaisin kuulla EU:n johtoportaan, siis lähinnä kai komission, näkemyksen siitä, mihin oikeastaan olisi tarkoitus pyrkiä EU: talouden avulla, noin pitkällä tähtäimellä. Pyritäänkö siihen, että alueen väestö saadaan elätettyä kohtuullisesti, ja että alueen luonnonvaroja ei turmella? Vai pyritäänkö vain pörssiyhtiöiden voittojen lisäämiseen? Vai mihin? Nythän tuntuu siltä, että EU yksinomaan säntäilee sammuttamassa pikavoittoja tavoiteltaessa vaihingossa sytytettyjä tulipaloja. Pitkän tähtäimen suunnitelmista ei puhuta mitään.

Yritin äsken kommentoida, mutta jouduin jollekin sivulle, jossa ei ollut tällaisia lomakkeita vaan ainoastaan joku kooditeksti näkyvillä.

Euroalueen säilyttäminen vaikuttaa ihmeen sitkeältä tavoitteelta EU:ssa. Mahtaisiko sittenkin olla viisaampaa pistää euroalueesta ulos ne valtiot, joilla ei ole edellytyksiä selvitä ilman muiden maiden jatkuvaa tukea? Silloin voitaisiin ehkä aloittaa ikään kuin alusta euron alkuperäisellä ajatuksella; senhän piti sopimusten mukaan olla hyvinhoidettujen talouksien yhteinen rahaliitto.

Kun Suomi on EU:n nettomaksaja, haluaisin kuulla arvion siitä, kuinka paljon Suomen maksamien rahojen kierrättäminen EU:n hankerahojen ja maatalousavustusten kautta oikeastaan maksaa. Verrattuna siis siihen, että sama raha sijoitettaisiin suoraan vaikkapa kuntien elinkeinotoimeen, koululaitokseen ja suoraan kotimaiseen maataloustukeen niukemmalla byrokratialla. Tai jos maataloustukirahat kanavoitaisiin vaihtoehtoisesti suoraan avustukseen vähävaraisille, ja ruuan hinnan annettaisiinkin nousta tuotantokustannuksia vastaavaksi, jolloin tuottajat saisivat tulonsa tuotteista eikä tuista.

Olisi myös mukava kuulla ohjelma siitä, miten Suomi aikoo ratkoa EU-hankkeiden hallinnointiongelman. Järkevintä kai olisi se, että olisi jokin viranomaistaho, joka tarjoaisi hallinnointipalveluita kaikille hanketoimijoille. Se tulisi paljon halvemmaksi kuin se, että jokainen hanketoimija joutuu alusta alkaen opettelemaan EU-hankkeiden koukerot ja maksamaan opettelun osaksi omista rahoistaan ja osaksi hankkeen rahoituksesta.

Kommenttini liittyy keväällä tutkija Lauri Holapan käsittelemiin euron rakenteellisiin ongelmiin ja välttämättömän kysynnänsäätely -instituution puuttumiseen.

Suomessa alkuviikosta (yhdessä James Galbraithin kanssa) vierailleen professori L. Randall Wrayn näkemyksistä uutisoi mm. Talouselämä:

http://www.talouselama.fi/uutiset/amerikkalaisguru+helsingissa+euromaiden+vajeet+yhteiseen+piikkiin/a2158520

Eräs EKP -pomokin on kommentoinut talousteoreettista keskustelua:

'It is fair to say that, intellectually, the Levy Institute has had a “good crisis”. Building on the post-Keynesian analysis of Minsky’s Financial Instability Hypothesis and Wynne Godley´s theory of sectoral balances and stock-flow consistent models, the work of the Institute´s resident scholars predicted and explained many of the challenges we are facing today.' - Vítor Constâncio

http://www.multiplier-effect.org/?p=6492

Pointtini on siis se, että Holapan, Galbraithin ja Wrayn edustamat "jälkikeynesiläiset" ovat ainoa ryhmä, jotka ovat kyenneet tarkasti analysoimaan eurokriisiä käyttämällä kirjanpidollista sektorianalyysiä ja oikean elämän empiiristä havainnointia.

Kylläpäs oli huoleton tyttönen tuo Päivi Leipola. Kateeksi käy tuollaista asennoitumista euroopan asioihin tällaisessa tilanteessa. Monet ovat huolissaan fasismin kasvusta euroopassa tämä ääliö on ihan vaan kaikessa rauhassa ottamassa kurjalistovaltioita mukaan eu: jäsenvaltioksi. Nehän saavat tietyn alkurahan, sekö siinä on se kimmoke? Puuttuisi vielä että menisivät suoraan euro-osatoon jossa netto maksajille ihan vaan pikkusen tulisi lisää kannettavaa.Voisitko sinä Maija Elonheimo joskus kertoa mitkä euroon kuuluvat maat Suomen lisäksi ihan oikeasti olevat näitä netto maksajia, Suomi erityisesti kolmen a:n maana? En ole koskaan kuullut toista maata joka olisi vastaavassa tilanteessa kuin Suomi. Onko joku toinen maa joka on tässä tilanteessa?Oma kansa on jätetty heitteille, on esitetty kympin oppilaan maata ja tässä tulos. Olisimmepa ottaneet velkaa ja työllistäneet nuoria edes vähäksi aikaa ja sanoneet että tarvimme apua, auttakaa. Nyt lisääntyy köyhät ja maksamme velkaa ottaneiden maiden pankeille ja velkaa antaneille pankeille. Tämä on väärin. Kiitos sinulle, olet upea toimittaja mutta sinun työsi kuin myös monien muiden viisaiden tässä maassa, menee hukkaan. Ei voi mitään, pärjäillään!

Tuolta vanhan keskustelun kautta tullessa, sivupalkin linkkejä painaessa, joutuu sivulle, jossa ei voi kommentoida, vaan esiin tulee vain koodikielinen laatikko. Pitäisi varmaan korjata tai poistaa ne linkit, eikö niin, etteivät kommentoijat joutuisi eksyksiin?

Jos painaa vanhan keskustelun uusimman ohjelman otsikkoa, pääsee sitten tänne, missä kommentointi onnistuu.

Eeva kirjoitti:

Tuolta vanhan keskustelun kautta tullessa, sivupalkin linkkejä painaessa, joutuu sivulle, jossa ei voi kommentoida, vaan esiin tulee vain koodikielinen laatikko. Pitäisi varmaan korjata tai poistaa ne linkit, eikö niin, etteivät kommentoijat joutuisi eksyksiin?

Tilanne on edelleen sama. Kannattaisi varmaan poistaa sivupalkin linkit, kun ne kerran eivät toimi.

Olisi kiva kuulla ohjelma, jossa käsiteltäisiin EU:n tukijärjestelmien vaikutusta yritysten kannattavuuteen, liikkuvuuteen ja työllistävyyteen. Oli hämmentävää huomata, miten toisaalta puhutaan niin kovin suureen ääneen vapaan markkinatalouden tärkeydestä, ja toisaalta yritysten ratkaisut näyttävät kuitenkin paljolti pohjautuvan siihen, kuinka paljon tukia ne voivat lypsää valtioilta ja EU:lta.

Hyvä esimerkki oli tuo telakkatilauksen meneminen Ranskaan. Korealainen, siis EU:n ulkopuolinen, omistaja kilpailutti kaksi valtiota sen suhteen, paljonko tukea yritys saa, ja valitsi urakan saajaksi sen omista telakoistaan, jonka sijaintimaa antaa enemmän tukea. Ja kun ranskalaisella telakalla ei ole omaa asiantuntemusta tarpeeksi, suomalaisen telakan odotetaan antavan, arvatenkin halpaan hintaan, asiantuntemuksensa ranskalaisten käyttöön.

Näinhän tämä kilpailutus toimii pienemmässäkin mittakaavassa. Kuntien aurauskilpailutukset voittavat yleensä suuret valtakunnalliset yritykset. Ne kilpailevat paikkakunnan omat yrittäjät ulos halvalla tarjouksellaan. Kun urakka on saatu, suuri yritys teettää työn paikkakunnan pienyrittäjillä, halvalla hinnalla, koska muutakaan työtä ei paikallisille lumenauraajille ole tarjolla.

Kuulostaako tämä markkinataloudelta? Ehkä se sitten on sitä, mutta nähdäkseni tuet häiritsevät normaalia kilpailua.

EU:n yhteisen puolustuksen etenemisestä ja suunnasta voisi tehdä ohjelman. Vaikka aihe onkin ollut talouskriisin varjossa, viime syyskuussa 11 EU-maata vaati yhteisen poliisin ja armeijan luomista.

Nyt kun EK ehdottaa, että työntekijöiden ja ehkä yritysten johdonkin palkkoja alennettaisiin kilpailukyvyn parantamiseksi, olisi kiva tietää, kenen kanssa Suomi itse asiassa kilpailee. Jos kilpailemme vaikkapa Saksan kanssa, voi olla, että palkkoja olisi varaa nostaakin. Jos taas kilpailemme vaikkapa Portugalin tai Puolan kanssa, tuotanto on varmaan siirrettävä työntekijöineen päivineen jonnekin halvempien elinkustannusten maahan, koska suomalaiset työntekijät eivät kuitenkaan pysty elättämään itseään murto-osalla nykypalkoistaan. Ja jos taas kilpailemme EU:n ulkopuolisten maiden, vaikka Bangla Deshin tai Kiinan kanssa, on epävarmaa, kannattaako yritystoiminta sittenkään, vaikka työntekijöistä luovuttaisiin kokonaan.

EU:n ideana kai oli se, että työmarkkinat avautuvat joka puolella EU-maiden kansalaisille. Mitenköhän EU:n aikana on sitten edistynyt eri kansallisuuksien edustajien asiallinen kohtelu eri maissa? Onko EU:ssa mukana oleminen parantanut vai huonontanut ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa Suomessa? Entä muissa EU-maissa?

No nyt näyttäisi, että vanhan ohjelman sivulta pääsisi tänne ongelmitta. Kiitoksia korjauksesta.

Eeva, onpa mainiota että se linkki nyt toimii kunnolla. Kiitos tiedosta!

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä tarkkaan ottaen tapahtuisi, jos euroalue purettaisiin ja valtiot palaisivat jälleen kukin omaan valuuttaansa. Nythän se esitetään katastrofina, johon kenelläkään ei olisi varaa, mutta toisaalta parempiakaan tulevaisuuden näkymiä ei taida olla esillä?

Anonyymi (Ti 22.01.2013 klo 13.50),

Tätäkin aihetta pyöritellään 23.1 lähetettävässä ohjelmassa "Montako henkeä eurolla on?". Aivan tarkkaan euron hajoamisen seurauksia ei voi tietenkään ennustaa, mutta euron eri hajoamismahdollisuuksia ja niiden seurauksia tutkineella Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharjulla on paljon kiinnostavia näkökulmia asiasta..

Maija Elonheimo/Brysselin kone kirjoitti:

Anonyymi (Ti 22.01.2013 klo 13.50),

Tätäkin aihetta pyöritellään 23.1 lähetettävässä ohjelmassa "Montako henkeä eurolla on?". Aivan tarkkaan euron hajoamisen seurauksia ei voi tietenkään ennustaa, mutta euron eri hajoamismahdollisuuksia ja niiden seurauksia tutkineella Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharjulla on paljon kiinnostavia näkökulmia asiasta..

Kiva, täytyypä kuunnella!

Eu:n maakohtaisista erilaisista tarkastuksista:
Olen melko usein viime vuosina oleskellut Italian pohjoisosissa, samoin Espanjan Andalusiassa. Kesusteltuani molemmissa maissa paikallisten maanviljelijöiden ja kauppiaiden (Pienet lihakaupat) kanssa EU:n tarkastusoperaatiosta. Kukaan ei ole koskaan kuullutkaan sellaisesta. Täällä pienet kaupat ovat helisemässä jatkuvista, kuulemma EU-säädöksistä johtuvista tarkastuksista ja pakoitettuja ostamaan kalliita laitteita hygienian ylläpitämiseksi.
E:ssa ja I:ssa kaupoissa lihat roikkuvat näytteinä ikunoilla; raa-at ja käsitellyt.
Sisiliassa ja Espanjassa olen ostanut kalaa jalkakäytävällä niitä perkaavilta kalastajilta. Eivät olleet kuulleet mistään EU-säännöistä! Asiakkaita jonoksi asti. (n. 30 astetta lämmintä)
En usko, jotta em. olisi täysin hygieenistä, mutta siihen uskon, että meillä on mennyt liian pitkälle moinen kyttääminen. Olisiko suurilla kauppaketjuilla sormensa pelissä kauppojen suhteen? Ja olisiko paikallispolitiikalla merkitystä tarkastajien ja muiden virkamiesten toimiin meillä.

[quote=Erkki]Eu:n maakohtaisista erilaisista tarkastuksista:
Olen melko usein viime vuosina oleskellut Italian pohjoisosissa, samoin Espanjan Andalusiassa. Kesusteltuani molemmissa maissa paikallisten maanviljelijöiden ja kauppiaiden (Pienet lihakaupat) kanssa EU:n tarkastusoperaatiosta. Kukaan ei ole koskaan kuullutkaan sellaisesta. Täällä pienet kaupat ovat helisemässä jatkuvista, kuulemma EU-säädöksistä johtuvista tarkastuksista ja pakoitettuja ostamaan kalliita laitteita hygienian ylläpitämiseksi.
Kiitos Erkki,
Tämä on hyvä teema, jota ei ole vielä käsitelty. Vaatiiko EU todella eritasoista elintarvikehygieniaa eri maissa näillä sisämarkkinoilla, vai mistä on kyse. Yritän löytää aiheesta hastateltavan.

Kyllähän suomalaiset maatalpousdelegaatiot ovat ihan ällikällä lyötyjä, kun ne tekevät retkiä muihin EU-maihin. "Olemmeko me tosiaan samassa EU:ssa?", kysyi sekin lypsykarjatilallinen, joka kotonansa varaa desinfiointialtaan navetan eteiseen vieraita varten ja koettaa pitää verkoilla linnut poissa rehuladoista, kun hän istuu tanskalaisen lypsykarjatilan navetassa lehmien ruokintapöydälle asetetun lounaspöydän ääressä ja jatkaa siitä tilateurastamoon, jonka pihalla kanat juoksentelevat vapaina, ja tilajuustolaan, jonka ikkunalaudoilla kissat loikoilevat.

Olisi mielenkiintoista kuulla alv maksuvelvollisuuden alarajan tasoista ja peruisteluista. Nehän käytännössä poikkeavat paljon eri maiden kesken, vaikka onhan niistäkin joku direktiivi väännetty, mutta kukapa muu niistä piittaa kuin Suomi. Sehän on nyt ollut 8500 vissiin 10 vuotta ilman muutoksia.
Ennen Eu:ta raja oli muistaakseni 300 000 mk.
Asia on tärkeä , koska nykypäivänä tarvittaisiin pienyrityksiä ja kyllähän se lisää paljon byrokratiaa
ja on laskettu että raja jossa alv:n tuotto kattaa sen keruukustannukset olisi noin 20 000€.

Kun EU:ssakin pyritään tähän ympäristönsuojeluun, mutta aina pahoitellaan, kun se tulee niin kovin kalliiksi, niin nythän olisi oiva tilaisuus kerrankin samanaikaisesti todella säästää rahaa ja ympäristöä. On todettu, että suomalaisista siviililentokentistä vain yksi, Helsinki-Vantaa, on taloudellisesti kannattava. Muut tuottavat tappiota. Matkustajat eivät halua lentää, vaikka lentolippujen alas on painettu paljon halvemmiksi kuin junaliput. Ja kentät eivät ole kannattavia sittenkään, vaikka lentobensa on verovapaata.

Mitäs, jos suosiolla lopetettaisi tuollainen tappiollinen toiminta, ja vaikka samalla vauhdilla ryhdyttäisiin verottamaan lentobensaa siinä kun muitakin polttoaineita+ On hyvä muistaa, että perheen lentomatka kaukomaille helposti tuottaa saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin omakotitalon lämmitys vuodessa.

Mitähän mieltä suomalaiset mepit tällaisesta olisivat? Entä saataisiinko vastaava uudistus aikaan muissakin EU-maissa? Voi tietysti olla, että sitten Brysselin koneen nimi pitäisi ajan mittaan muuttaa Brysselin junaksi, mutta eihän nimi hyvää ohjelmaa pahenna.

EU -elitiitin verotus

Toivoisin käsittelyyn yo aiheen, koska EU:n palkkalistoilla olevat maksavat alempaa veroa palkoistaan mitä kotimaassa pitäisi maksaa? Mikäli henkilö jää eläkkeelle EU-palkollisena hänen eläkettään verotetaan edelleen halvemman EU-verotuksen mukaan?

Tämäkö on sitä tasapuolisuutta ja avoimuutta jota EU edustaa ?

Kun nyt puhutaan siitä, että reaalitalouden ja rahatalouden välillä on valtava kupla, niin mitä EU:n talousasiantuntijat siitä ajattelevat? Jos ja kun kupla puhkeaa, kuinka käy EU:n reaalitalouden? Ihmisten on kaiketi joka tapauksessa syötävä, asuttava jossain ja puettava jotain päällensä, ehkä jopa hoidettava sairaat ja koulutettava lapset, olipa talous kuinka sekaisin hyvänsä, vai mitä?

Olisiko aika keskustella siitä, halutaanko EU-Suomessa todella kasvattaa lapset ja nuoret impulsiivisiksi ja kaikkiin ongelmiin väkivalloin reagoiviksi? Nythän nuoret ja lapset viettävät suuren osan ajastaan harjoittelemalla television ja videopelien ääressä ihmisten kimppuun käymistä ja kuviteltujen vihollisten tuhoamista. Samanlaisilla peleillä opetetaan sotilaita toimimaan taistelukentillä ja tappamaan vihollisia. Pelien puolustajat perustelevat niitä sillä, että normaali lapsi tai nuori osaa erottaa toden ja kuvitelman. Mutta kun nykyisin lapset ja nuoret ovat niin vähän aikuisten kanssa tekemisissä, missä he mahtavat oppia sen todellisuuden ja todellisten ihmisten kanssa toimimisen säännöt ja keinot? Lisäksi aina kohtalainen osa väestöstä on synnynnäisesti muita impulssiherkempiä ja aggressiivisempia. Vaikeissa oloissa näiden lasten aggressiivisuus vain vahvistuu kun sitä harjoitellaan virtuaalimaailmassa.

On myös tutkittu paljon sitä, vähentääkö virtuaalisen aggressiivisuuden näyttäminen aggressiivisuutta tosielämässä, kuten väliin väitetään. Ja tulos on se, että mitä enemmän ihminen harjoittelee ja virtuaalisestikin osoittaa aggressiivista käytöstä, sitä aggressiivisemmaksi hän muuttuu myös normaalielämässä.

Kaupan vapauden nimissä väkivaltapelien ja ohjelmien leviäminen on lisääntynyt jatkuvasti. Samaan aikaan kouluista vähennetään ennaltaehkäisevää oppilashuoltoa ja kopulupsykologeja, koska yhteiskunnan varat kulutetaan EU-hallintoon ja monenvälisten sopimusten neuvottelemiseen sekä vientiyritysten tukemiseen, jotta pärjättäisiin EU:n sisäisessä kilpailussa. Samalla pidetään työttömyysprosentti korkeana, jotta työvoiman hinta saadaan pidettyä matalana.

Nämä kaikki tuovat vielä melkoisia ongelmia jatkossa. Kouluampumiset, katuväkivalta ja keskustelun hylkääminen ja väkivaltaan turvautuminen yhteiskunnallisissa asioissa tulevat epäilemättä lisääntymään, ellei asialle tehdä kohtalaisen kiireesti jotakin.

Kuntauudistuksen yhteydessä suunnitteilla on ilmeisesti sairaanhoitopiirien purkaminen siten, että sairaalat kyllä säilyvät, mutta kutakin sairaalaa kuulemma saattaa hallinnoida esimerkiksi useampi kunta tai kuntayhtymä samanaikaisesti. Ideahan kuulostaa huvittavalta ja absurdilta, mutta on mahdollista, että tämä toteutuu.

Ennen kuin näin käy, voisi olla viisasta selvittää, miten muissa EU-maissa on ratkaistu se ongelma, että ellei ennaltaehkäisevää terveydenhuoitoa, ravitsemusta, liikuntaa, koulutusta ja yhteisöllisiä asioita hoideta kunnolla, yhteiskunta joutuu pistämään loputtomasti rahaa sairauksien hoitamiseen ja erikoissairaanhoitoon. Onko jossain esimerkiksi pistetty saman hallinnon ja budjettivalvonnan alle sekä kouluruokailu, terveyskasvatus, liikuntamäärärahat että erikoissairaanhoito?

Mitä mieltä olette, jos EU voisi olla tarpeeksi suuri sisämarkkina, niin voisiko yhtä lailla Suomi olla tarpeeksi suuri sisämarkkina, jonka sisällä kaikilla olisi töitä ja jossa kaikki mitä tosiaan tarvitaan, pystytään myös tuottamaan? Ja ellei, mikä on Suomen panos kansainvälisillä markkinoilla? Onko jokin ala, joka on täällä suhteellisesti kannattavampaa kuin jossakin muualla? Nykyisin tuntuu väliin siltä, että kaikki, mitä Suomessa tuotetaan, varsinkin vientiin, on valtion tukemaa.

Olipa selvää tekstiä Tuomas Ojaselta 6.2. -13 ohjelmassa. Eikö pitäisi niiden poliittisten toimijoiden, jotka tulevat Suomen mediaan vinkumaan, miten taas tuli EU:sta jotain käsittämätöntä ja vastustettavaa säädöstä, suoraan myöntää se, että noissa päätöksissä on myös suomalaisten puumerkki? Eiväthän poliittiset päätökset mistään koneesta tule. Vai kävikö niin, että juuri "meidän puolue" sai MEPeiksi sellaisia mitättömyyksiä, joilla ei ole mitään vaikutusvaltaa EU:n asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa?

Kaikkein vastenmielisintä on, jos joku meppi itse itkee näitä valitusvirsiä. Sellainen edustaja pitää seuraavissa vaaleissa jättää rannalle. Vrt. Satu Hassi, jolle oltiin lapioimassa todella rajusti lunta tupaan rikkidirektiivin takia. Hassi ei piiloutunut perunakuoppaan, vaan lähti reilusti julkisuuteen selittämään mistä on kysymys, miten päätökset syntyivät, mitä niistä seuraa jne. Ymmärsin kerralla. Nyt teollisuudenkin hysteria sen asian tiimoilta on selvästi laantunut.

Toinen kysymys, jota sivuttiin: olen varma, että EU-kansanäänestyksessä tiedettiin Maastrichtin sopimukseen sisältyvästä ja aikaa myöten toteutettavasta rahaliitosta, koska ko. sopimuksen kokonaisuudessaan hyväksymisestähän äänestys käytiin. Olen asiasta siksikin varma, että jouduin siitä väittelyyn noin puoli vuotta kansanäänestyksen jälkeen. Kaverini, joka oli kohtalaisen merkittävässä asemassa eräässä kansinvälisessä yrityksessä, oli sitä mieltä, että olisi äänestänyt vastaan jos olisi tiennyt luopuvansa kyllä-äänen antaessaan samalla Suomen markasta. Sanoin, että olisit lukenut sopimuksen, koska itse olin.

Epäselvyyden selitys on mielestäni siinä, että tuolloinen Esko Ahon hallitus piti rahaliittokysymystä aika lailla sivussa ns. virallisessa tiedotuksessaan. Aho ei selvästikään tahtonut antaa siitä EU:n vastustajille lisäasetta, koska ei-äänien voitto silloin olisi merkinnyt synkän talouslaman jatkumista hamaan tulevaisuuteen, ja todellisuudessa Ahokin ilman muuta halusi Suomen liittyvän EU:hun, vaikka joutui kepun kentälle esittämään vastahakoista. Myös maatalous olisi hävinnyt raskaasti, jos olisi jäänyt kansallisen tuen varaan sellaisessa köyhtyvässä Suomessa, josta Nokia ym. merkittävät yritykset olisivat häipyneet välittömästi ei-äänien voiton jälkeen.

Ojasen kommentti siitä, että nyt kansanäänestystä ajavien olisi syytä kertoa, mitä eurosta tai EU:sta eroamisesta (tai molemmista) seuraa Suomelle taloudellisesti ja poliittisesti, oli enemmän kuin paikallaan. Ilman selviä vastauksia näihin on puhe Brittien kansanäänestyksen peesaamisesta pelkkää populismia. Vai onko tietoinen tarkoituskin asettaa Suomi sellaiseen asemaan, jossa ollaan taas suurvaltojen kartoilla "harmaata aluetta"? Ei uskoisi ns. isänmaallisilta piireiltä.

Kyllä-äänet voittivat kuitenkin erittäin selvällä marginaalilla. Vaikea sanoa, olisiko ero ollut mahdollisen kiivaankin rahaliittokeskustelun seurauksena hieman pienempi, esim. jotain 52/48 prosenttia, mutta turha sitä enää on vatvoa. Ei äänestystulos ole millään tavalla vähemmän pätevä, vaikka toimittaja vihjaili jotain siihen suuntaan, koska rahaliitto sisältyi kaikkien saatavilla oleviin asiakirjoihin ja näin ollen se oli (tai sen olisi pitänyt olla) selvä jokaiselle, joka meni äänestyskoppiin lokakuussa 1994.

Eipä nyt taida montaa hyvämuistista löytyä, joka osaisi kertoa, mitä on sanonut ohjeistaessaan vuonna 1994 EU-kansanäänestykseen lähteviä. Hyvin räikeät hörönaurut nauratettiin koko joukolla, koska missään tapauksessa ei ollut kysymys oman markan menettämisestä tai euroon siirtymisestä. Mielestäni viime vuosien kehityskuvioissa aliarvostetaan demokratiaa sellaisella tavalla, että historia tulee ihmettelemään tätä paljon enemmän kuin Hitlerin valtaannousua Saksassa 80 vuotta sitten.

Suuret kiitokset Brysselin kone -ohjelmasta. Se on useimmiten erittäin mielenkiintoinen ja avaa sellaista, mistä ei "virallisesti" puhuta.
Minua epäilyttää EUssa se, että informaatio, jonka perusteella meitä houkuteltiin äänestämään, ei vastaa kovin hyvin sitä, mitä EUsta on tullut. Jäi erityisesti mieleen tähdennykset: "Eu ei vaikuta mitenkään tavallisen ihmisen arkeen." Käytäntö on osoittanut, että vaikuttaa hyvinkin paljon.
Toivoisin ohjelmassa sarjaa: Miten EU on vaikuttanut tavallisen ihmisen elämään? Esimerkiksi juuri nyt se vaikuttaa sillä tavalla, että kirjoitan tätä energialamppujen valjussa valossa. Kaupassa tänään se lienee vaikuttanut arvonlisäveroina ruokani hintaan. Eilisen uutisen mukaan se vastaisuudessa vaikuttanee, että ulkomaalaisia tulee tänne hoitoihin ja se tietää heikentyviä terveyspalveluista suomalaisille. Kotitalousvähennyksinä se vaikuttaa, että veroillani tuetaan ulkomaisia yrityksiä, jotka remontoivat Virossa ja Espanjassa sijaitsevia kesämökkejä ja rakentavat Suomessa joltain rakennustyömieheltä työpaikan vievän virolaisen rakennustyömiehen omakotitaloa. Tässä vain viime päivien uutisista poimittua.
Kysyttäessä, mitä hyvää EUsta on seurannut, ei saa ymmärrettäviä vastauksia. Tai vastaukset voivat olla harhaanjohtavia, mm. että laiteturvallisuus on parantunut (ymmärtääkseni on käynyt juuri päinvastoin, kun aikaisempaa kontrollia ei ole rajoilla). Jokunen ohjelma voisi käsitellä konkreettisia asioita, joista tavallinen kansalainen on hyötynyt (eikä vain että "EU on vaikuttanut myönteisti Suomen talouteen - siis millä lailla, mitä konkreettista se on tuonut tänne? Paitsi runsaasti harmaata taloutta ja rikollisuutta?)

Ach! Hitler-kortti, tuo kaikkien mielipiteenvaihtojen hihaässä.

Hitlerin vaalikannatus oli muuten kaikkein korkeimmillaankin vain 37 %, eli kahden kolmasosan enemmistö ei kannattanut Hitleriä eikä hänen puoluettaan. Tosin eihän kansan enemmistön mielipiteellä ole merkitystä niille, jotka tietävät tietävänsä muita paremmin, miten asioiden pitää olla.

Hyvää tarkoittavalta asiaohjelmalta menee uskottavuus, kun haastateltavasta ns. asiantuntijasta kuulija heti aistii lähtökohtaisesti EU-myönteisen asenteen, olkoon vaikka Jean Monet -professori. Onko niin, että globalisaatio ja aikamme muu murroksellisuus on johtava automaattisesti pienten valtioiden itsenäisyyden menettämiseen ja omaehtoisen tahtotilan sulamiseen integraation automaattisesti, kenestäkään riippumatta lainomaisesti jyrätessä. - Pekka Peitsi (Urho Kekkonen) vuonna 1943: "Jos tiettyyn maantieteelliseen tilaan kuuluvat kansat alistetaan suureen valtiolliseen yhteenliittymään, kokonaisuuteen, ja siihen joutuneille pienille kansoille varataan vain rajoitetut kansainväliset, valtio-oikeudelliset, sotilaalliset ja taloudelliset oikeudet, merkitsee se tosiasiassa pienten kansojen omintakeisen ja omavastuisen valtioelämän loppua." - No tietysti liittovaltioitunut EU, jos itsenäisyydellä ei Jean Monet -professorille ole mitään merkitystä. - MIkä rauhanprojekti EU on ollut? Rauha Euroopassa on ollut kylmän sodan luoman ja supervaltojen liittoutumien ylläpitämän kauhun tasapainon ansiota.

Anonyymi kirjoitti:

Kuntauudistuksen yhteydessä suunnitteilla on ilmeisesti sairaanhoitopiirien purkaminen siten, että sairaalat kyllä säilyvät, mutta kutakin sairaalaa kuulemma saattaa hallinnoida esimerkiksi useampi kunta tai kuntayhtymä samanaikaisesti. Ideahan kuulostaa huvittavalta ja absurdilta, mutta on mahdollista, että tämä toteutuu.

Ennen kuin näin käy, voisi olla viisasta selvittää, miten muissa EU-maissa on ratkaistu se ongelma, että ellei ennaltaehkäisevää terveydenhuoitoa, ravitsemusta, liikuntaa, koulutusta ja yhteisöllisiä asioita hoideta kunnolla, yhteiskunta joutuu pistämään loputtomasti rahaa sairauksien hoitamiseen ja erikoissairaanhoitoon. Onko jossain esimerkiksi pistetty saman hallinnon ja budjettivalvonnan alle sekä kouluruokailu, terveyskasvatus, liikuntamäärärahat että erikoissairaanhoito?

Tuon tekstisi voisit lähettää peruspalveluministerille ja Risikolle myös. Muutenkin olisi hyvä jos poliitikot kävisivät näitä blogeja lukemassa ja sitten vastaisivat omissa blogeissaan tai täällä.

Toivon, että Brysselin kone tekisi analyysin siitä,
- mitkä väestöryhmät maksavat EUn ja mitkä ovat Suomessa siinä saamapuolella ?
- selvityksen, miten EU-jäsenmaksu- ym. meno muodostuu: mikä alv:n osuus ja miksi Suomi korottaa alv-tä, koska se automaattisesti johtaa myös jäsenmaksun nousuun, ketkä maksavat EU:n viuluja alvin maksajina, (mm. pienyrittäjät, joita kohoava alvi vielä karsii Suomesta)
- eri maissa tehty työ näkyy bkt.ssä eri tavoin; esim. Suomi maksaa EU-jäsenmaksua lastenpäivähoidosta, mutta maat, joissa naiset hoitavat lapsensa, ei maksa; miten bkt-rakenteet muuten vaikuttavat siihen, mitä maa maksaa
- paljonko hankintalaki on ajanut suomalaisyrityksiä ahdinkoon ja lopettamiseen, ja mitä se on maksanut Suomelle?
- paljonko EU-määräykset ovat maksaneet kunnille ja valtioille (kuten katuvalojen uusiminen, joka sekin vie jo miljoonia)
- paljonko EU-byrokratian hoito maksaa meille
- mitä maksaa harmaan talouden ja rikollisuuden torjunta, jonka EU on tuonut tullessaan/entä harmaasta taloudesta ja rikollisuudesta aiheutuvat verojen ja tulojen menetykset suomalaisille?
Tuossa muutama kysymys, joka jo paljastaa, että todellinen kustannus suomalaista kohden ei suinkaan ole 500-600 miljoonaa, vaan jotain aivan toista luokkaa.
Nettomaksuosuudesta tiedottaminen 100 euroa /henkilö on mielestäni harhaanjohtavaa. Toiset maksavat reilusti enemmän, toiset eivät ollenkaan. Maksaako esim. maatalous ollenkaan, koska saamapuoli ohjataan sinne. Saamapuoli sinne on suurempi kuin maatalouden maksamat verot?

Auli Sulin kirjoitti:

Suuret kiitokset Brysselin kone -ohjelmasta. Se on useimmiten erittäin mielenkiintoinen ja avaa sellaista, mistä ei "virallisesti" puhuta.
Minua epäilyttää EUssa se, että informaatio, jonka perusteella meitä houkuteltiin äänestämään, ei vastaa kovin hyvin sitä, mitä EUsta on tullut. Jäi erityisesti mieleen tähdennykset: "Eu ei vaikuta mitenkään tavallisen ihmisen arkeen." Käytäntö on osoittanut, että vaikuttaa hyvinkin paljon.
Toivoisin ohjelmassa sarjaa: Miten EU on vaikuttanut tavallisen ihmisen elämään? Esimerkiksi juuri nyt se vaikuttaa sillä tavalla, että kirjoitan tätä energialamppujen valjussa valossa. Kaupassa tänään se lienee vaikuttanut arvonlisäveroina ruokani hintaan. Eilisen uutisen mukaan se vastaisuudessa vaikuttanee, että ulkomaalaisia tulee tänne hoitoihin ja se tietää heikentyviä terveyspalveluista suomalaisille. Kotitalousvähennyksinä se vaikuttaa, että veroillani tuetaan ulkomaisia yrityksiä, jotka remontoivat Virossa ja Espanjassa sijaitsevia kesämökkejä ja rakentavat Suomessa joltain rakennustyömieheltä työpaikan vievän virolaisen rakennustyömiehen omakotitaloa. Tässä vain viime päivien uutisista poimittua.
Kysyttäessä, mitä hyvää EUsta on seurannut, ei saa ymmärrettäviä vastauksia. Tai vastaukset voivat olla harhaanjohtavia, mm. että laiteturvallisuus on parantunut (ymmärtääkseni on käynyt juuri päinvastoin, kun aikaisempaa kontrollia ei ole rajoilla). Jokunen ohjelma voisi käsitellä konkreettisia asioita, joista tavallinen kansalainen on hyötynyt (eikä vain että "EU on vaikuttanut myönteisti Suomen talouteen - siis millä lailla, mitä konkreettista se on tuonut tänne? Paitsi runsaasti harmaata taloutta ja rikollisuutta?)

Ei nyt pliis enää sekoiteta verotusta näihin keskusteluihin. Meillä päin 5-vuotiaatkin tietävät, ettei EU sääntele kansallista verotusta, vaan niistä asioista ovat vastuussa kunkin maan omat poliittiset päättäjät.

Itse asiassa en ole kuullut missään muualla vaadittavankan, että EU:n pitäisi yhtenäistää verotusta, paitsi että suomalaiset poliitikot sitä vaativat, koska itse eivät näköjään pysty tekemään mitään päätöksiä. Kun lähellä meitä on maa, jossa tavoitteena selvästikään ei ole kansalaistensa ja yritysten kuoliaaksi verottaminen, niin se onkin suomalaisten mielestä kauheaa ja moraalitonta verokilpailua, johon EU:n pitää puuttua.

Ja jos niin todella tapahtuisi, että EU ryhtyisi alueellaan verotuksen harmonisoimiseen, niin mikä hirvittävä älämölöö siitä Suomessa syntyisi, että "nyt Bryssel määrää sitä ja määrää tätä" ja oivoi.

On huimaa, että kun keskustellaan EU-jäsenyydestä, sitä on pitkään perusteltu sillä, että siitä on taloudellista etua Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Nyt kun alkaa näyttää siltä, ettei siitä olekaan taloudellista etua, ryhdytään nopeasti perustelemaan sillä, että EU-jäsenyys on muuten vain kivaa ja eurooppalaista identiteettiä luovaa ja silleen ihanasti sotaa ehkäisevää. Tätä olisi hauska kuulla käsiteltävän joskus jonkun älykkään haastateltavan tai vielä mieluummin parin erilaisen haastateltavan kanssa.

EU on tehnyt yritystoiminnasta ja monien asioiden hoitamisesta niin mutkikasta, että kohtalaisen hyvin koulutettukaan ihminen ei oikein ilman lakimiesten apua selviä. On paljon erilaisia säädöksiä, joista virkamiehetkään eivät osaa kertoa selväsanaisesti. Vaikka ohjeita ja esitteitä on, ne ovat tyypillisesti kömpelöä kapulakieltä, erittäin pitkiä ja yksityiskohtaisia ja vielä tulkinnanvaraisia, ja usein niissä on käännöksistä johtuvia kummallisuuksia. On niinkin, että ihminen voi joutua vertailemaan usealla eri kielellä EU-papereita voidakseen olla varma, mitä tarkkaan ottaen jokin termi tarkoittaa. Ja oletteko nähneet, millainen nivaska paperia ihmisen täytyy käydä läpi, jos hän hakee yritystukea tai koettaa päätellä, mikä kaikki on kiellettyä tai sallittua maatilalla? Onkohan tälle ongelmalle tarkoitus tehdä jotain? Olen ymmärtänyt, että ongelma on vielä pahempi niissä maissa, joissa yrittäjien koulutustaso on selvästi matalampi kuin Suomessa.

Kyllä verotuksesta pitää puhua myös EU:n yhteydessä. Vaikka EU ei suoraan säätele suomalaista verotusta, suomalaiset viranomaiset ja poliitikot kyllä perustelevat uusia veroja sillä, että EU edellyttää Suomelta näitä.

Jouko kirjoitti:

- MIkä rauhanprojekti EU on ollut? Rauha Euroopassa on ollut kylmän sodan luoman ja supervaltojen liittoutumien ylläpitämän kauhun tasapainon ansiota.

Tulee mieleen vanha vitsi, jonka yksi versio voisi olla tämä: mies kulkee Helsingin Mannerheimintietä ja heittelee valkoista pulveria olkansa yli. Toinen kysyy: "Mitä tuo on?" ja mies vastaa: "Leijonanhävityspulveria." "Mutta eihän täällä ole leijonia!" "Siinä näet, miten tehokasta tämä on" vastaa mies ja jatkaa pulverin viskomista.

EU on monelle "sodanhävityspulveria" eli sitä markkinoidaan rauhan takaajana sen kummemmin pohtimatta, onko mitään näyttöä, että Euroopassa olisi sodittu enemmän ilman EU:n olemassaoloa. Vanha latteus "Paljonko maksaa tunti rauhaa" kuultiin taas äsken Liisa Jaakonsaaren suusta. Joopa joo. Jos EU nykymuodossaan hajoaisi, mitkähän maat ryhtyisivät hyökkäilemään minne?

HT][quote=Jouko kirjoitti:

Tulee mieleen vanha vitsi, jonka yksi versio voisi olla tämä: mies kulkee Helsingin Mannerheimintietä ja heittelee valkoista pulveria olkansa yli. Toinen kysyy: "Mitä tuo on?" ja mies vastaa: "Leijonanhävityspulveria." "Mutta eihän täällä ole leijonia!" "Siinä näet, miten tehokasta tämä on" vastaa mies ja jatkaa pulverin viskomista.

EU on monelle "sodanhävityspulveria" eli sitä markkinoidaan rauhan takaajana sen kummemmin pohtimatta, onko mitään näyttöä, että Euroopassa olisi sodittu enemmän ilman EU:n olemassaoloa. Vanha latteus "Paljonko maksaa tunti rauhaa" kuultiin taas äsken Liisa Jaakonsaaren suusta. Joopa joo. Jos EU nykymuodossaan hajoaisi, mitkähän maat ryhtyisivät hyökkäilemään minne?

Totta. Olen myös miettinyt sitä, millä perusteella Suomen taloustilanne olisi nykyistä heikompi, ellemme olisi EU:n jäseniä. On tosin niin, että lainojen korot ovat matalammat kuin takavuosina. Toisaalta inflaatiota ei ole, joten lainan joutuu maksamaan täysimääräisenä takaisin, toisin kuin takavuosina. Lisäksi pienituloiset joutuvat nykyisin maksamaan lähes yhtä paljon veroja kuin suurituloiset, kiitos korkean ALV:n. Työttömyysprosentti on melkoinen, varsinkin nuorisotyöttömyyden osalta. Ja työllisyys näyttää laskevan yhä: entä jos Suomessakin saadaan aikaan 50 % nuorisotyöttömyys, kuten Espanjassa, ja 25 % yleinen työttömyys?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän suomalaiset maatalpousdelegaatiot ovat ihan ällikällä lyötyjä, kun ne tekevät retkiä muihin EU-maihin. "Olemmeko me tosiaan samassa EU:ssa?", kysyi sekin lypsykarjatilallinen, joka kotonansa varaa desinfiointialtaan navetan eteiseen vieraita varten ja koettaa pitää verkoilla linnut poissa rehuladoista, kun hän istuu tanskalaisen lypsykarjatilan navetassa lehmien ruokintapöydälle asetetun lounaspöydän ääressä ja jatkaa siitä tilateurastamoon, jonka pihalla kanat juoksentelevat vapaina, ja tilajuustolaan, jonka ikkunalaudoilla kissat loikoilevat.

Samaa ilmiötä ihmetteli myös Erkki (Ke 23.01.2013 @ 17:13) Kiitos tästä hämmästyttävästä huomiosta!
Siitä miten EU:sta oikeutta haetaan, lähetettiin oma ohjelma 20.2. Kysyin silloin myös selitystä tälle teidän esiin nostamallenne asialle.
Silloin neuvotteleva virkamies Heidi Kaila Valtioneuvoston EU-sihteeristöstä sanoi, että tämä ilmiö johtuu siitä, että erilaisien direktiivien soveltamisessa jäsenmailla on mahdollisuuksia jonkun verran päättä soveltamisen tiukkuusasteita maakohtaisesti.
EU:n asetuksethan on laitettava toimeen jokaisessa jäsenmaassa täsmälleen samalla tavalla, mutta silloin kun joku EU:n säädös perustuu direktiiviin eikä asetukseen, tilanne näyttää johtavan juuri tuollaisiin tosi omituiselta näyttäviin kuvioihin.
Kannattaa kuunnella se ohjelma. Siinä tätä ongelmatiikkaa käsiteltiin vähän laajemmin.

Oho, unohdin kirjoittaa tuohon äskeiseen viestiin nimeni. Se olin siis minä.

Tuohan on hupaisa tieto, että direktiivejä sitten voikin soveltaa! Entäs sitten tätä kilpailutusta, saakos sitä soveltaa eri maissa eri tavoilla?

Parhaillaanhan yritetään muuttaa sitä tilannetta, että itsensä työllistävät freelancerit eivät saa tehdä keskenään yhteistyötä hintaneuvotteluissa esimerkiksi suurten lehtitalojen kanssa, koska sellainen yhteistyö katsotaan EU:ssa kartelliksi. Sen sijaan sitä, että käytännössä juuri mikään suuri lehtitalo ei suostu maksamaan Journalistiliiton kohtuullisiksi laskemia kuva- tai juttupalkkiota, vaan kaikki ilmoittavat, että niiden taso on "utopistinen", ei ilmeisesti EU:ssa katsota merkiksi suurten lehtitalojen kartellista.

Se palkkiotaso, jota lehtitalot keskimäärin freelancereille maksavat, on vain murto-osa vakituisten työntekijöiden vastaavan työn kustannuksista. Kaikki freet eivät edes ymmärrä tätä asiaa, koska he eivät maksa eläke- ja sotumaksujaan, vaan kuvittelevat että palkkio on palkka. Sitten kun eläkeaika koittaa, he ovat tietysti hyvin hämmästyneitä, kun eläkettä ei olekaan kertynyt.

Sama tilanne koskee tietenkin myös sähköisen puolen freeporukkaa silloin kun he eivät saa palkkaa vaan palkkioita, ja esimerkiksi kääntäjiä. AV-kääntäjät ovatkin kovasti keskustelleet asiasta ja sanoutuneet joukolla irti niistä käännöstoimistoista, jotka ilmeisesti ovat ylläpitäneet hintakartellia, joskaan siihenkään ei kilpailulainsäädännöllä ole ainakaan vielä puututtu?

Auli Sulin kirjoitti:

Suuret kiitokset Brysselin kone -ohjelmasta. Se on useimmiten erittäin mielenkiintoinen ja avaa sellaista, mistä ei "virallisesti" puhuta.
Minua epäilyttää EUssa se, että informaatio, jonka perusteella meitä houkuteltiin äänestämään, ei vastaa kovin hyvin sitä, mitä EUsta on tullut. Jäi erityisesti mieleen tähdennykset: "Eu ei vaikuta mitenkään tavallisen ihmisen arkeen." Käytäntö on osoittanut, että vaikuttaa hyvinkin paljon.
Toivoisin ohjelmassa sarjaa: Miten EU on vaikuttanut tavallisen ihmisen elämään? Esimerkiksi juuri nyt se vaikuttaa sillä tavalla, että kirjoitan tätä energialamppujen valjussa valossa. Kaupassa tänään se lienee vaikuttanut arvonlisäveroina ruokani hintaan. Eilisen uutisen mukaan se vastaisuudessa vaikuttanee, että ulkomaalaisia tulee tänne hoitoihin ja se tietää heikentyviä terveyspalveluista suomalaisille. Kotitalousvähennyksinä se vaikuttaa, että veroillani tuetaan ulkomaisia yrityksiä, jotka remontoivat Virossa ja Espanjassa sijaitsevia kesämökkejä ja rakentavat Suomessa joltain rakennustyömieheltä työpaikan vievän virolaisen rakennustyömiehen omakotitaloa. Tässä vain viime päivien uutisista poimittua.
Kysyttäessä, mitä hyvää EUsta on seurannut, ei saa ymmärrettäviä vastauksia. Tai vastaukset voivat olla harhaanjohtavia, mm. että laiteturvallisuus on parantunut (ymmärtääkseni on käynyt juuri päinvastoin, kun aikaisempaa kontrollia ei ole rajoilla). Jokunen ohjelma voisi käsitellä konkreettisia asioita, joista tavallinen kansalainen on hyötynyt (eikä vain että "EU on vaikuttanut myönteisti Suomen talouteen - siis millä lailla, mitä konkreettista se on tuonut tänne? Paitsi runsaasti harmaata taloutta ja rikollisuutta?)

Tuo ohjelmasarja-idea on mainio. Kiitos siitä!

Pate kirjoitti:

Auli Sulin kirjoitti:

Suuret kiitokset Brysselin kone -ohjelmasta. Se on useimmiten erittäin mielenkiintoinen ja avaa sellaista, mistä ei "virallisesti" puhuta.
Minua epäilyttää EUssa se, että informaatio, jonka perusteella meitä houkuteltiin äänestämään, ei vastaa kovin hyvin sitä, mitä EUsta on tullut. Jäi erityisesti mieleen tähdennykset: "Eu ei vaikuta mitenkään tavallisen ihmisen arkeen." Käytäntö on osoittanut, että vaikuttaa hyvinkin paljon.
Toivoisin ohjelmassa sarjaa: Miten EU on vaikuttanut tavallisen ihmisen elämään? Esimerkiksi juuri nyt se vaikuttaa sillä tavalla, että kirjoitan tätä energialamppujen valjussa valossa. Kaupassa tänään se lienee vaikuttanut arvonlisäveroina ruokani hintaan. Eilisen uutisen mukaan se vastaisuudessa vaikuttanee, että ulkomaalaisia tulee tänne hoitoihin ja se tietää heikentyviä terveyspalveluista suomalaisille. Kotitalousvähennyksinä se vaikuttaa, että veroillani tuetaan ulkomaisia yrityksiä, jotka remontoivat Virossa ja Espanjassa sijaitsevia kesämökkejä ja rakentavat Suomessa joltain rakennustyömieheltä työpaikan vievän virolaisen rakennustyömiehen omakotitaloa. Tässä vain viime päivien uutisista poimittua.
Kysyttäessä, mitä hyvää EUsta on seurannut, ei saa ymmärrettäviä vastauksia. Tai vastaukset voivat olla harhaanjohtavia, mm. että laiteturvallisuus on parantunut (ymmärtääkseni on käynyt juuri päinvastoin, kun aikaisempaa kontrollia ei ole rajoilla). Jokunen ohjelma voisi käsitellä konkreettisia asioita, joista tavallinen kansalainen on hyötynyt (eikä vain että "EU on vaikuttanut myönteisti Suomen talouteen - siis millä lailla, mitä konkreettista se on tuonut tänne? Paitsi runsaasti harmaata taloutta ja rikollisuutta?)

Ei nyt pliis enää sekoiteta verotusta näihin keskusteluihin. Meillä päin 5-vuotiaatkin tietävät, ettei EU sääntele kansallista verotusta, vaan niistä asioista ovat vastuussa kunkin maan omat poliittiset päättäjät.

Itse asiassa en ole kuullut missään muualla vaadittavankan, että EU:n pitäisi yhtenäistää verotusta, paitsi että suomalaiset poliitikot sitä vaativat, koska itse eivät näköjään pysty tekemään mitään päätöksiä. Kun lähellä meitä on maa, jossa tavoitteena selvästikään ei ole kansalaistensa ja yritysten kuoliaaksi verottaminen, niin se onkin suomalaisten mielestä kauheaa ja moraalitonta verokilpailua, johon EU:n pitää puuttua.

Ja jos niin todella tapahtuisi, että EU ryhtyisi alueellaan verotuksen harmonisoimiseen, niin mikä hirvittävä älämölöö siitä Suomessa syntyisi, että "nyt Bryssel määrää sitä ja määrää tätä" ja oivoi.

Itseasiassa EU kyllä määrittää verotusta monin tavoin, vaikka tietenkään mitään verotuksen täyttä harmonisointia olekaan mainittu perussopimuksessa. Etenkin arvonlisäverotusta.
Siitä aiheesta oli ihan oma ohjelmakin nimeltä "Kauas verot karkaavat". Ohjelma löytyy Areenasta. Kannattaa kuunnella. Teemahan on sinänsä mitä kiinnostavin.

Minua kiinnostaisi kuulla ohjelma, jossa vertailtaisiin eri EU-maiden politiikkaa suhteessa kaupungistumiseen. Suomessahan suhtaudutaan asiaan vähän siihen tapaan, kuin kaupungistuminen ja maaseutuasukkaiden ajautuminen vähitellen kaupunkislummeihin olisi ainoa vaihtoehto nykymaailmassa.

Kumminkin esimerkiksi Ranskassa ilmeisesti tuetaan myös pieniä maataloustuottajia ja yrityksiä, mikä helpottaa maaseudun pysymistä asuttuna. Suomessahan pyritään hyvinkin teolliseen maatalouteen ja tuetaan suuria teurastamoja, meijereitä ja jalostuslaitoksia ja vielä asetetaan sellaisia säädöksiä, että pienet jalostusyksiköt karsiutuvat jo senkin vuoksi pois.

Kuitenkin suomalaiset ainakin kyselytutkimusten mukaan paljolti haluaisivat asua maalla, ja olikohan se peräti 80 prosenttia suomalaisista, jotka haluaisivat asua pientaloissa eikä kerrostaloissa.

Kenelle kuuluu rakennustuotannon valvonta? Onko se kokonaan kansallinen asia, vai liittyykö tähän myös EU-hallinnointia?

Pitkään on mietityttänyt se, miten on mahdollista, että ilmeisesti koko moderni rakennuskanta on homehtumassa käyttökelvottomaksi, eivätkä viranomaiset puutu asiaan. Päinvastoin, jopa vanhoille, vielä terveille rakennuksillekin ollaan määräämässä samoja kriteereitä esimerkiksi lämpöeristysten ja höyrynsulkujen ja vesieristeiden suhteen kuin näille uusille rakennuksille, jotka kastuvat ja pilaantuvat sitä mukaa kuin ne valmistuvat.

Miten on mahdollista, että Suomessa ja EU:ssa yhä uusia töitä yritetään siirtää kansalaisyhteiskunnan ja perheiden talkoilla hoidettaviksi, ja samaan aikaan yritetään kovasti kitkeä harmaata taloutta?