EU ja sosiaalinen kriisi
120 miljoonaa ihmistä elää tällä hetkellä joko köyhyydessä tai köyhyyden uhan alla EU:n alueella. Talouskriisi on ennestään pahentanut tilannetta, vaikka EU:ssa onkin yritetty vähentää köyhyyttä esim. Eurooppa 2020 ohjelmalla.
Mutta ollaanko nyt vedenjakajalla? EU:n virallisessa puheessa sosiaaliset ongelmat on otettu aiempaa vakavammin esiin ja on oltu myös huolissaan siitä, mitä sosiaalisia seurauksia harjoitettavalla talouspolitiikalla on ollut ja mitä Troikan (Komission, IMF:n ja EKP:n) kriisimaille suosittelema talouspolitiikka on saanut aikaan.
Paljoa välineitä sosiaalisten ongelmien vähentämiseen EU:ssa ei ole. Jäsenmaat ovat pääosin itse vastuussa sosiaalipolitiikastaan ja omista rakenteistaan. Sosiaalisektorin kehittäminen ei siis niinkään nojaa EU:n lainsäädäntöön, vaan on poliittista ja perustuu siihen, että maat arvioivat toistensa tekemisiä ja antavat suosituksia paremmasta asioiden hoidosta. Toisaalta jos EU:n valta asioissa lisääntyisi, niin miten pian oltaisiin siinä tilanteessa, että sosiaaliasioita hoidettaisiin niin, että yhdessä maksettaisiin joidenkin maiden sosiaalisia kuluja. sitä ei moni maa halua.
Ohjelmassa haastateltavana on Kansainvälisten asioiden johtaja Pasi Korhonen Sosiaali- ja terveysministeriöstä.
4 kommenttia
Ke 08.10.2014 @ 14:47
Kansalaisiin kohdistuvat jakomieliset paineet,toisaalta pitäisi elää nuhteetonta elämää poissa paheista elääksemme iäkääksi josta sitten aiheutuu viellä suurempi parku aiheuttamastamme kestävyysvajeesta. Hyvinvointi yhteiskunnaksi kutsuttu historiallinen ilmiö oli mahdollinen ja kestävä siinä tuotantotalouden vaiheessa kun keskivertoa heikompaa ihmisainesta tarvitiin tuotannon prosesseissa.nyt kun meidät on korvattu automatiolla ja muulla jäärkiperäistämisellä,kestävyyvajeen paisumista ei voida pysäytää, tuotanto kotimarkkinoilla kun edellytää myös laajaa kuluttajapohjaa. Amerikkalaiset ovat luoneet oman rahvaan ansiotasosta riippumattoman finanssijärjestelmänsä velaksi eläminen on saatu normiksi kun ihmiset muuttavat osavaltiota keskimäärin neljän vuoden välein, aloittaen aina saman rumban uudeleen.Ilmiö on muunnos meillä harjoitettavasta hyvinvointi shoppailusata, siihen kykenevän kantaväestönkin voimin. Pankkeihin näin muodostuvat hoitamattomat luotot myydään maailmalle hyväuskoisille arvopapereiden muodossa.
Ke 08.10.2014 @ 15:11
Kiitos taas kerran hienosta ohjelmasta.
Brysselin kone on parasta YLE:n tarjoamaa asiaohjelmaa. Ilmeisesti tason nostaa niin korkeaksi se, että haastateltavina on todellisia asiantuntijoita (eikä liirumlaarum poliitikkoja) ja haastattelija perehtynyt kulloisenkin asiaan riittävästi. Valitettavan harvoin tv:n puolella päästään näin syvällisiin keskusteluihin.
Ehdotan, että Brysselin koneesta tehdään myös tv-ohjelma parhaaseen katseluaikaan, niin saadaan kansan syvätkin rivit maistamaan sivistystä.
To 09.10.2014 @ 20:14
Lueskelen parhailaan Osmo Jussilan Neuvostoliiton tragedia teosta,teoksen alku puolella esiteltiin 1800 luvun sosialistisia utopioita,eräskin toi mieleen nykyisen yhdysvaltojen tilanteen kun haaveiltiin yhteiskunnasta jossa palkkatyöllä ei tarvitse tulla toimeen ,järjestelyllä jota aiemmin kuvailin. Meillä käytössä olevat kansalais ja luottotieto rekisterit tulaan luultavammin jossain historian vaiheessa amerikkalaisten toimesta havaitsemaan vapauden ja ihmisoikeuksien vastaisiksi. Amerikkalais mallisen talousaluen muodostuminen euroopaan on kielten ja kultuurien eroista johtuen melko mahdotonta.
Pe 10.10.2014 @ 16:27
Sosiaalisuudella ja varsinkin eurooppalaisella sellaisella on monet kasvot, voidaan tarkoitaa sosiaalisia hierarkioita, kristillistä hyväntekeväisyyttä jopa natsit harrastivat omaa muunnostaan kansakunnan sosiaalisen voiman kohottamista omilla konsteilaan.Luultavasti joudutaan ennenpitkää kehittelemään uusi termi tarkentamaan mitä sosiaalisuutta milloinkin tarkoitetaan, luulen että sosialidemokratian kriisi pojautuu juuri näihin tekiöihin.
