Suomen ja EU:n rahat tulevalla budjettikaudella
Suomi kuuluu EU:n budjetin suurimpiin nettomaksajiin suhteessa bruttokansantuloomme. Suurin maksaja 2011 oli on Italia ja sen jälkeen tuli Alankomaat. Jaetulla kolmannella sijalla olivat Saksa, Suomi ja Tanska.
Parhaillaan neuvotellaan EU:n tulevasta rahoituskehyksestä budjettikaudelle 2014-2020, eli siitä mihin rahaa tuona aikana käytetään, paljonko sitä käytetään ja missä suhteessa rahat mistäkin kerätään.
Rahoituskehykseen sovitetaan sitten EU:n vuotuiset budjetit. Esimerkiksi 2011 vuotuinen budjetti oli kokonaisuudessaan 141,9 mrd euroa silloin Suomi maksoi eu:lle 652,9 miljoonaa euroa enemmän kuin sai siltä maksatuksina ja eli nettomaksumme EU:lle oli silloin 123 euroa kansalaista kohden.
Rahaa EU:n budjetissa käytetään tällä hetkellä eniten kestävän kasvun ja työllisyyden hoitoon ja toiseksi eniten maatalouden tukiin.
Komissio on tehnyt esityksen tulevasta monivuotisesta budjettiraamistasta. Ehdotuksen mukaan Suomi maksaisi entistä enemmän rahaa EU:lle, joka sitten palauttaa suurimman osan tästä rahasta takaisin Suomeen käytettäväksi EU:n sääntöjen mukaisesti.
Kun nykyisellä, vuosien 2007–2013 kehyskaudella Suomen maksaa EU-budjettiin arviolta noin 12,0 miljardia euroa, niin Komission ehdotuksen mukaan vuosina 2014–2020 mukaan maksut nousisivat 15,1 miljardiin euroon
Suomi on sitä mieltä (U-jatkokirje U 40/2011), että Komission esitystä matalampi taso olisi parempi, Mutta mikä neuvottelutilanne tällä hetkellä on?
Siitä tietää Suomen EU-edustustosta Brysselissä työskentelevä rahoituskehyksestä vastaava lähetystöneuvos Marianne Huusko-Lamponen, joka on virkamiestasolla edustanut Suomea tämänhetkisissä EU:n budjettiraamineuvotteluissa.
7 kommenttia
To 10.01.2013 @ 12:00
Maija, miksi ohjelmassa sellainen kiire?
Miten nämä maksujen leikkaukset menee ihan oikeasti, jäi täysin epäselväksi. Miksi Britannia saa alennusta? Arkijärjen mukaan Suomen pitäisi saada enemmän kuin muut, koska Suomessa maatalouden olosuhteet on huonoimmat.
To 10.01.2013 @ 15:37
Vihainen, ikävää että olet vihainen, mutta mukavaa, että se johtuu siitä, että haluasit kuulla yksityiskohtaisempaa tietoa EU:n toiminnasta.
Näissä neuvotteluissa kyseessä niin suuret rahat jo suhteessa meidän budjettiimmekin, että tämä asia koskettaa meitä kaikkia.
Tarkkaan ottaen me emme vielä tiedä miten suureksi Suomen mahdollinen nettomaksuosuus saadaan neuvoteltua, koska neuvottelut ovat vielä kesken.
Tällä hetkellä voidaan vain yrittää spekuloida sitä, miten tilanne voisi ratketa nykyisten sääntöjen ja käytäntöjen valossa.
Kuten Huusko-Lamponen ohjelman lopussa kuvasi, kyseessä on palapeli, joka ratkeaa vasta kun kaikki palaset ovat loksahtaneet paikoilleen.
Britannian alennusta pitää tosiaan moni eurokansalainen epäkohtana, mutta sitä on hankala peruuttaa, koska peruutukseen vaadittaisiin myös Britannian suostumus.
Lisää tietoa siitä löytyy esimerkiksi näistä linkeistä Ylen ja Talouselämän sivuilta: http://yle.fi/uutiset/komissaari_kyseenalaistaa_britannian_eu-alennuksen/5626793
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi+maksaa+lisaa+eujasenyydesta+mutta+kuinka+paljon/a2153426
Tähän budjettiraamiasiaan palataan varmasti joissain muodoissa tämän kevään ohjelmissa. Silloin jo voidaan puhua tarkemmin siitä miten ne leikkaukset määräyvät.
Voisitko ystävällisesti kertoa, onko jotain muitakin asioista tai näkökulmia EU:n toiminnassa, joita haluaisit ohjelmissa käsiteltävän?
To 10.01.2013 @ 16:43
Minusta ohjelma oli siinä mielessä hyvä, että näkyi selvästi, miten EU-rahojen kokonaisuus ei ilmeisesti ole kenenkään hallinnassa. Valtiot koettavat neuvotella itselleen ainakin oman osuutensa potista. Sitten tulevat joka valtion omat viranomaiset sekä lobbarit, jotka koettavat saada omalle asialleen maksimimäärän rahaa. Ne joilla on varaa lähettää lobbari Brysseliin, ovat rahanjaossa vahvimmilla.
Ja siitä seuraa, että toisella kädellä rahoitetaan, toimittajan esimerkin mukaan, suuria teurastamoja ja eläinten pitkiä kuljetuksia ja toisella kädellä tuetaan pieniä teurastamoja, jotta eläinten kuljetukset vähenisivät ja pienteurastamot pärjäisivät kilpailussa suurien yksiköiden kanssa.
Samalla rahoitetaan isoa virkamieskuntaa, joka noita neuvotteluja käy. Ja samalla hankaloitetaan yritysten elämää säätämällä yhä uusia säädöksiä ja laskemalla liikkeelle yhä uusia tukia ja rajoituksia, jotka sotkevat markkinoita entisestään. Telakkakilpailutus oli melkoisen havainnollinen esimerkki tuosta sotkusta, eikö vain?
Pe 11.01.2013 @ 11:18
Pidän arvossa sitä, että tämä radio-ohjelma tutkii, kyselee, kaivelee ja tuo esiin Euroopan Unionin sotkuisia hallintorakenteita ja käytäntöjä, joita EU-virkamiehet, parlamentaarikot ja komissaarit eivät itsekään pysty hahmottamaan. Eikä ihme. Kun kymmenet hyvin erilaisilla periaatteilla toimivat valtiot koettavat sopia yhteisistä pelisäännöistä ja sääntöjen soveltamisesta, neuvottelut kestävät usein vuosia ja tuloksena on kompromissien kompromisseja. Kompromisseista ilmeisesti joku aina jossain hyötyykin, mutta koko kuvio on hyvin arvaamaton.
Ymmärrän hyvin Ruotsin ja varsinkin Englannin epäluuloisen asenteen Euroopan Unionia kohtaan. Ruotsin talous on monesta syystä aika lailla vakaampi kuin Suomen, muun muassa historiallisista syistä johtuen. Ja Suomella on tietysti ollut suuri intressi irtautua Venäjän vaikutuspiiristä. Englannilla taas on siirtomaa-ajoilta periytyvät laajat kansainväliset markkinat ja yhteistyötahot, joten se ei ole lainkaan niin altis antautumaan Saksan ja Ranskan johdettavaksi kuin pienemmät maat.
Pe 11.01.2013 @ 13:47
Vihainen, ikävää että olet vihainen, mutta mukavaa, että se johtuu siitä, että haluasit kuulla yksityiskohtaisempaa tietoa EU:n toiminnasta.
Näissä neuvotteluissa kyseessä niin suuret rahat jo suhteessa meidän budjettiimmekin, että tämä asia koskettaa meitä kaikkia.
Tarkkaan ottaen me emme vielä tiedä miten suureksi Suomen mahdollinen nettomaksuosuus saadaan neuvoteltua, koska neuvottelut ovat vielä kesken.
Tällä hetkellä voidaan vain yrittää spekuloida sitä, miten tilanne voisi ratketa nykyisten sääntöjen ja käytäntöjen valossa.
Kuten Huusko-Lamponen ohjelman lopussa kuvasi, kyseessä on palapeli, joka ratkeaa vasta kun kaikki palaset ovat loksahtaneet paikoilleen.
Britannian alennusta pitää tosiaan moni eurokansalainen epäkohtana, mutta sitä on hankala peruuttaa, koska peruutukseen vaadittaisiin myös Britannian suostumus.
Lisää tietoa siitä löytyy esimerkiksi näistä linkeistä Ylen ja Talouselämän sivuilta: http://yle.fi/uutiset/komissaari_kyseenalaistaa_britannian_eu-alennuksen/5626793
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi+maksaa+lisaa+eujasenyydesta+mutta+kuinka+paljon/a2153426
Tähän budjettiraamiasiaan palataan varmasti joissain muodoissa tämän kevään ohjelmissa. Silloin jo voidaan puhua tarkemmin siitä miten ne leikkaukset määräyvät.
Voisitko ystävällisesti kertoa, onko jotain muitakin asioista tai näkökulmia EU:n toiminnassa, joita haluaisit ohjelmissa käsiteltävän?
Kiitos kun vastaat. Ohjelma jätti epäselväksi, miksi Ruotsilla on alennus. Mistä nämä tarkat maksumäärät voi löytää, ei löydy netistä. Pitääkö soittaa Eurooppa-tiedotukseen?
Valtaosa noista EU:n keräämistä maksuista käytetään maataloustukien muodossa kompensoimaan luonnonolosuhteita. Eikö Suomen pitäisi silloin saada muita enemmän tukea? Eli, jos Suomi ja Saksa on BKT:lla mitattuna yhtä rikkaita, mutta Suomella on kertaluokkaa huonommat edellytykset maatalouden harjoittamiseen, niin miksi silti Suomi maksaa nettomaksua yhtä paljon kuin Saksa?
Ohjelmassa haastateltavalta kysyttiin miten määritetään maksajamaan maksukyky. Asiantuntija sanoi, jotta BKT on tämä mittari. Onko käytössä ostovoimakorjattu vai nominaalinen kansatuote? Pieni asia, mutta tuostakin tulee Suomelle tappiota äkkiä satoja miljoonia. Mistä saan nyt tuon tiedon kun se ei selvinnyt ohjelmassa?
Ohjelmassa ei saisi päästää haastateltavia niin helpolla. Esimerkiksi Lauri Ihalainen pääsi aivan liian helpolla, kun hän heitti, että Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva on "sinänsä hyvä". Mikä ihmeen hyvä se on, jos tänne voi tulla kuka tahansa Euroopasta nostamaan sosiaaliturvaa. http://arenan.yle.fi/radio/1592667?start=18m26s Lauri ei osannut sanoa onko muualla samanlaista "sinänsä hyvää" järjestelmää.
Pe 11.01.2013 @ 17:36
Näyttää siltä, että juuri Vanhasen pääministeriaikoina maksut muuttuivat kohtuuttomiksi. Ilmeisesti hän ei juuri osannut pitää Suomen puolta vaan mieluimmin pallotteli kaikkien kaverina. Samoihin aikoihin liittyy hänen sekoilunsa yksityiselämässä. Euroopan presidentillä oli kova kiire saunaan ja uuniperunoille kuten tyttöystävä muisteli. Ei siinä pienet maksumuutokset vauhtia saaneet hidastaa.
Surullista että nyt kun ollaan vaikeuksissa ei maksumieheksi ainakaan kelpaa Vanhasen edustama taho, maksakoon veronmaksajat.
Pe 11.01.2013 @ 22:00
Vihainen, Eurooppatiedotukseen soittaminen on aina hyvä idea. Siellä on ystävällinen ja asiantunteva palvelu.
Se maataloustukineuvottelu on vielä levällään ja vaikka argumenttisi kuullostavatkin näin suomalaisen korviin hyviltä, niin siellä on paljon muitakin erilaisia logiikoita joilla eri maat perustelevat etujaan.
Tässä kuitenkin vielä linkki eri maiden maksuosuuksista, joka saatta kiinnostaa sinua. Tämä on kyllä hieman vanhentunut, mutta avaamalla kyseisen julkaisun alareunassa olevat linkit saat mielenkiintoista tietoa lähinnä viime rahoituskauden tilanteesta. Ne tiedot on summattu yhteen sen rahoituskauden loputtua. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20080902Suomen/name.jsp?tulostettava=1
On totta, että ohjelmassa ei pidä päästää haastateltavia liian helpolla. Ja sekin on totta, että paholainen asuu yksityiskohdissa, ja siksi yksityikohdat ja täsmennykset ovat tärkeitä.
Vaikka joka ohjelmassa jääkin paljon kiinnostavia asioita kysymättä, niin onneksi ohjelmia tulee viikottain aina uusia ja onneksi on tämä palsta, joka on juuri sitä varten, että täällä voi kertoa, mistä näistä kaikista asioista kuuntelijat haluavat lisää tietoa.
Tuo viittauksesi asumisperusteiseen sosiaaliturvaan oli kiinnostava. Kiinnostaisiko sinua ohjelma sosiaaliturvien eroista, ja jos niin mistä näkökulmasta?
