EU ja Saksan linja
Miten Saksasta on tullut EU:ssa nykyisen kaltainen iso toimija ja miten sen käy tulevaisuudessa. Sen talous on EU maiden isoin ja myös väkiluvultaan se on ainakin toistaiseksi EU:n suurin jäsenmaa, mutta saattaa olla, että Iso-Britannia ja Ranska tulevaisuudessa ohittavat sen väkimäärässä. Laskeeko Saksan painoarvo EU:ssa silloin? Ja jos laskee, niin kuinka paljon?
Mutta mitä Saksa haluaa? Ainakin pankkiunionin suhteen Saksa on vetänyt omaa linjaansa ja saanut tahtonsa läpi ja energiapolitiikassa sen päätös luopua ydinvoimasta on yllättänyt monet.
Mutta entä saako se aina tahtonsa läpi EU:ssa? Sillä on paljon vaikutusvaltaa neuvostossa ja parlamentin suurissa ryhmissä, mutta esimerkiksi sen tapa hoitaa talouttaan ei ole miellyttänyt kaikkia muita EU-maita eikä myöskään komissiota. Joutuuko saksa tulevaisuudessa noudattamaan vähemmän kireää ja vähemmän kireää talouspolitiikkaa.
Haastateltavana tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.
4 kommenttia
Ke 21.05.2014 @ 23:00
kauanko saksa joutuu suoritamaan katumusharjituksia natsismin jäljiltä. puheet jonkin kansakunnan sitomisesta edellisten sukupolvien tekojen tähden ovat moraalinen vääryys. suomen olemisen subjekti olisnelmanista kekkosen aikaan saakkaheegelin filosofian julkitulemista, siis saksalaisen hegen henkeyttämä. aikakausi oli alempien kansankerrosen näkökulmasta eteenpäin menoa ja toivoa paremmasta.kekkosen aikakauden jälkeen olemme vajoneet anglo-amerikkalaien lokkelaien dystopian syövereihin.
To 22.05.2014 @ 10:06
kauanko saksa joutuu suoritamaan katumusharjituksia natsismin jäljiltä. puheet jonkin kansakunnan sitomisesta edellisten sukupolvien tekojen tähden ovat moraalinen vääryys. suomen olemisen subjekti olisnelmanista kekkosen aikaan saakkaheegelin filosofian julkitulemista, siis saksalaisen hegen henkeyttämä. aikakausi oli alempien kansankerrosen näkökulmasta eteenpäin menoa ja toivoa paremmasta.kekkosen aikakauden jälkeen olemme vajoneet anglo-amerikkalaien lokkelaien dystopian syövereihin.
Mutta eikö ole silti kiinnostavaa, että Tuomas Iso-Markun mukaan nimenomaan saksalaiset itse haluavat muistaa asian ja oppia siitä. Moni muu maa ei pidä historiassaan tekemiään virheitä kovinkaan vahvasti esillä julkisessa retoriikassaan.
To 22.05.2014 @ 22:30
saksalaiset ilmeisesti tiedostavat tilanteen jos he nostaisivat päätään ,jolloin heidän niskaansasyydettäisiin kuraa menneisyydestä.anglosaksien toteuttamat ensimäisen maaimansodasta tehdyssä dokumentissa mm leimatiin aika yksinkertaistavasti saksan keisarikunta syylliseksi koko tulevaan sählinkiin, vaikka käsitääkseni he vain olivat alottamassa samaa maailman jakamista ja ryövmistä kuin britit edellisillä vuosisadoilla. jos kurkistaisimme menneisyyden kautta tulevaisuuteen opaana voisi toimia hyvinkin osvald spengler ja hänen visionsa maailman valtahegemonian siirtymisestä merellisist sivilisaatiosta mantereelliseen teoksesaan länsimaiden perikato, jonka luin jo nuorena poikana ja jonka vaikutuksen alaiseksi tunnustan jääneeni kummalllista kuinka nuo näyt kultuurin rapeutumisesta alkavat ympärilämme toteutua. kansantalouksiemme nopea velkaantuminen tekee vain kulissin todellisen tilanteemme eteen.
Pe 23.05.2014 @ 10:54
jatkaisin viellä eilisiltaista vuodatustani euroopan ja saksan tulevaisuudesta menneisyyden visionäärien kautta.konkreettinen esimerkki erilaisten ateiden eroista on wolksvagenin usa tapaus jossa kyseinen yritys yritti saada saksassa hyväksihavaitsemansa henkilöstön edustuksen osallistumisen yrityksen päätöksentekoon jolloi amerikkalaiset pääomapiirit kochin veljesten johdolla nostivat asiasta helvetinmoisen metelin, kyseinen toiminta ei kuulema ollut heistä vapaanmarkkkinnatalouden mukaista.amerikkalaiset mieluummin suosittelisivat työntekiöille työnantaja yritystensä osakkeiden hankkimista. tämäntapaisten yrityskultuuri erooista käsitääkseni aiheutuu saksan nykyinen menestys ainakin merkitävältä osin. kyseinen tapaus kuvastaa edeleenkin erilaisten filosofisten koulukuntien hegemonian aiheuttamia eroja eri kansantalouksissa. itselläni ei olisi minkäänlaisia vaikeuksia mieluummin sitoutua mieluummin saksalaiseen yrityskultuuriin kuin nykyisin meillä suomessa valtavirraksi ainakin pyrkivään lockkelaiseen maliin.
