EU:n uusissa haasteissa

Olli Rehn

EU:n suurimpia haasteita ovat tällä hetkellä Ukrainan kriisi ja EU:n talouden tilanteet. Ja Ukrainan kriisilläkin on myös taloudellisia seurauksia.

Mutta miten iso on deflaation ja talouden hyytymisen uhka ja mitä sille pitäisi tehdä?

Isossa roolissa asian ratkaisussa ovat ainakin Italia, Ranska, joiden talous on ongelmissa, Saksa jonka elvyttävämpi politiikka auttaisi muuta euroaluetta ja EKP jonka kaikki elvytyskeinot eivät ole vielä käytössä.  Mutta entä Maastrichtin sopimus. Alkaako nyt olla aika rikkoa siinä määritellyt rajat, joiden valvonta oli edellisen komission suuren työn näyttävä tulos.

Europarlamentin jäsenen ja varapuhemiehen Olli Rehnin nykyiseen rooliin kuuluu keskustella jäsenmaiden kanssa niiden taloudenpidosta. Mutta miten keskustelu onnistuu nykyisessä asemassa verrattuna niihin aikoihin, kun hän vielä keskusteli asioista talouskomissaarina. Ja onko nykyisen parlamentin haluama talouspolitiikka erilaista kuin viime kauden komission? Jos on, niin miten hyvin kaikki mielipiteet parlamentissa kuuluvat, kun tällä kaudella eurokriittiset eivät poikkeuksellisesti saaneet haltuunsa lainkaan haluttuja valiokuntien puheenjohtajuuspaikkoja, ja kolme isointa puolueryhmittymää ovat liittoutuneet keskenään.

Mitä opittavaa olisi aiemmasta talouskriisin hoidosta? Mitä virheitä silloin tehtiin ja ketkä niitä tekivät. Onko jo aika aloittaa keskustelu siitä aiheesta?

9 kommenttia

Ihan fiksun kuuloista läppää,mutta jotenkin tuli mieleen Jope Ruonansuun esittämä auto kauppias,joka myy finaalissa olevan auton lähes uutena..

Rehn ,kuten muutkin päättäjät puhuvat ympätipyreitä mutta muitelmisaan aikojen päästä avautuvat enemmän. Eurooppalaistamisprojektin haittapuolet ilmenevät ajätevesiasetuksen tapaisten tiiviisti asutussa keskieuroopassa aivan ymmärrettäviä asioita, mutta ei meillä. Samoin liitooravan aiheuttamat hidasteet eri hankkeille , kun olemme luontotyypiltämme länsitaigaa. Ydinvoiman tarpeellisuus aiheutuu myös maantietellisellä siainnillamme, meiilä ei aurinko eikä tuulienergiaan voi liiaksi luotaa. Rahaliiton vankila edesautaa yhteiskuntamme alamäkeä talouden ja toimeliaisuuden supistuessa.

Ulkopolitiika lehdessä on mainio artikkeli Ransakan kansallisen rintaman visioista maailman kehityksen kääntämiseksi kohti moninapaista maailmanjärjestystä. Kansallisvaltioiden ympärille muodostama pariisin ,berliinin ja moskovan akselin yleiseurooppalaisen transatlanttisen hegemonian vastavoimaksi.Nykyinen unioni,joka sai nykymuotonsa uusliberalistisen ajanhengen innoittamana Lissabonin sopimuksessa on muodostumassa kehityksen kahleeksi aikojen muuttuessa.

Ihan ansiokasta haastamista Elonheimolta, mutta onhan se jo nähty, ettei Rehnin Olli ikinä lipsu eurokraattien hellimän virallisen totuuden linjasta. Byrokraatille ominainen kyyninen demokratian halveksunta paistoi hienosti läpi Elonheimon ihmetellessä valtapuolueiden linjaa valiokuntien puheenjohtajapaikkojen jakamisessa: kauniita periaatteita on mukava toistella juhlapuheissa mutta ne voidaan toki heivata heti, kun sulavan prosessin kannalta epämiellyttävät mielipiteet pitää raivata syrjään. Ilman kiusallisia vaaleja EU varmasti toimisi Rehnin mielestä huomattavasti paremmin.

Mitä talouspolitiikkaan tulee, Rehn pysyy luonnollisesti järkähtämättömästi tehtyjen ratkaisujen takana, vyönkiristyslinjan uskollisena takuumiehenä. Hiemanhan vaivaannuttavaa se on, kun eurokraatti puhuu hurskaasti tavallisen työpaikkansa, sosiaaliturvansa ja sairaanhoitonsa menettäneen kreikkalaisen puolesta. Mutta onneksi Rehn on tässäkin oppinut eurokraattien virallisen linjan: Silloin kun puhutaan euroalueen talouden pelastamisesta, kaikki kunnia "orastavasta elpymisestä" ja "talouden tasapainottamisesta" voidaan julistaa euroeliitin tekemien vastuullisten päätösten ansioksi. Mutta kun tulee kyse tavallisen kansalaisen kohtalosta, vastuu voidaan aina kätevästi sysätä jäsenvaltion hallituksen harteille - emmehän me eurokraatit voi tehdä päätöksiä suvereenien hallitusten puolesta, jotka eivät osaa edes kerätä veroja. Mitään yhteyttä Rehn ei tietenkään voi myöntää olevan vaatimiensa jättimäisten julkisen sektorin menoleikkausten ja Kreikan kokeman sosiaalisen romahduksen välillä.

Trkemmin ajateltuna myös Olli taitaa kuulua Alexin ohella eräissä aikaisemmissa kommenteissa käyttämääni synonymia tolvana ilmaisevaan laajenpaan ilmiöön.Tuntemattomassa Rokka mainitsi ylemmälle upseerille antamasaan tilannekatsauksessa, etkö sie tolvana ymmärrä me hävitään tämä sota.Vanhoissa kotimaisissa elokuvissa oli hahmo joka edusti asemaansa menettäneen, muodollisen olemisensa menneessä loistossa säilyttänyt hahmo, jota voidaan oleen muodollisesti pätevä. Samantapaista pätevyyden lajia pinnallistunut kultuurimme on täynnä. Brändääjät ja lobaajat piirittävät päättäjämme koko elämänpiirin.Kuusikymmenluvulla keskusteltiin television rappeuttavasta vaikutuksesta kultuuriin,kun epäiltiin liian visuaalisuuden mukaavan arkemme pelkiksi kulisseiksi. Meillä suomalaisilla varsin nuorena ja osin synteettisenä kansakuntana on paha taipumus hurahtaa jonkun vallitsevan ajanhegen vietäviksi, kuten nyt jo muualla zombieksi edennen uusliberalismin taloudellisen muodon ottaneen amerikkalaisen uuskonservatiin, jonka käskynhaltia pääministerimme nyt on. Olemme saaneet uuden jumalan ruoskan luottoluokittajoiden muodossa

Historian roskatynnyristä kaiken löyhkän keskeltä löytyy myös mielenkiintoisia kehityskulkuja, kuten Yhdysvaltojen muotoutuminen liittovaltioksi , keskuspankki järjestelmän syntyminen ensimmäisen kerran ja sen ajautuminen kriisiin noin kymmenen vuoden kuluttua ja purkautuminen sekä vähittäinnen ajautuminen tuhoisaan sisällissotaan.Sotaan jota perusteltiin kauniilla ihmisoikeus periaatteilla. Neuvostoliiton muodostumisen alkuvaiheet ovat mys kiinnostavia,suuren innostuksen vallassa vanhan aateliston alemmista kerroksista muodostunut bolshevistinen kaaderisto sai luoduksi erittäin modernin ajasaan ja demokraattisen perustuslain. Neuvostoista piti tulla järjestelmän ydin, mutta kun kansanvallan prosesseissa idealistit olivat joutua sivuraiteille hätäpäisään kaaderit kaappasivat vallan luomalleen työläisten etujoukolle näin neuvostot ajautuivat pelkän kulissin asemaan. Kumoukselliselle tielle lähdettäessä yleensä prosessit johtavat kaikkein häijyimmän viekkaimman ja brutaalimman valtaan pääsyyn, odotaako eurooppakin oman aikansa Stalinin löytymistä.Kolmas kaiken nykyky teollisuuskapitalimin seurauksena ollut maaseudun aitausliike, kun julkiset yhteismaat yksityistetiin kartanoille ja näin saatiin halpaa työvoimaa yllinkyllin teollisuuden tarpeisiin.

Tieteellis teknisen kehityksen seurauksena tuo aitaamis liike ja sen osittainen peruminen voisi olla järjestelmän yleisen hyväksyttävyyden ja kestävyyden kannalta oiva ratkaisu.Tästä etenpäin niin kauan kuin pystymme edes kuvittelemaan teknosysteemi tarvitsee käydäkseen noin viidenneksen työvöimasta.Meillä suomalaisiia on nykytilanteessa etuna varsin myöhäinen teollisuus ja kulutusyhteiskunnan muodostuminen,olemme tuhlaamassa vaivalla hankittuja resurssejamme turhanaikaiseen roinaan. Kekkonen meitä aikoinaan varoitteli nykysuuntauksesta kysymällä onko maallamme malttia vaurastua, ei näköjään ole täytyy kai vastata. Itsellisen elämäntavan ideaali ja sen elvyttäminen tervehdyttäisi väestön valtaosan pärjäämistä tulevaisuudessa

Hei Maija! Tuli vaan mieleeni ,että voisit kysyä näiltä EU:n "homma hansassa tyypeiltä " Miksi EU sekaantuu suvereenin valtion sisäisiin asioihin? Tarkoitan Sveitsiä, josta löytyy youtube:sta dokumentti " Der rechte Weg: 20 Jahre nach dem EWR-Nein ". Miksi siis EU painostaa Sveitsiä esim. luopumaan sitovista kansanäänestyksistä?

Taloudellisen toimeliaisuuden umpikujasta nykyeuroopan elämänmenosa monetarismin pyhien oppien alaisena,kaikesta tulevaisuuteen tähtäävistä investoinneista on tullut kannattamattomia. Sotien jälkeinen kasvun ja turvallisuuden aikakausi toimi juuri inlflaatio ilmiön vetämänä. Nyktalous doktriinin vallitessa kaikkien meidän vain pitäisi tehdä ainoastaan onnistuneita järkiperäisiä ratkaisuja, varsikin talouden aloilla joissa olemme luonnon epäluotettavuudesta riippuvaisia tuo vaatimus on mahdoton. Inlaatio on ilmiönä myös luonnonvoima jolla tarkoitetiin alkuräjähdyksen jälkeistä maailmankaikkeuden nopeaa laajenimista ja kasvua. Koska on kyse luonnonvoimasta sen patoaminen purkautuu superinflaationa,kuten esimerkiksi Venäjällä Neuvostoliiton jälkeen. On ymmärrettävää että komission ja europarlamentin korkeuksista vieraantuu reaalimaailmasta ideologioiden ja talousteorioden pilveen,kun keskuspankki on työntänyt uutta rahaa markkinoille on tuloksena ollut latvustotalous ilmiö,kun ainoastaan pääomahyödykkeiden arvo on noussut ja tavallisen kansan elämä on tullut entistä kaliinmaksi.

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu