EU:n ja sen jäsenvaltioiden väliset vallan rajat.
EU määrittää meidän lainsäädäntövaltaamme ja tuomiovaltaamme. Periaatteessahan EU:n direktiivit ja asetukset vetävät pitemmän korren, jos ne ovat ristiriidassa meidän omien lakiemme kanssa. Siis jopa silloinkin kun kyseessä on meidän perustuslakimme.
Eurokriisin myötä EU on hivuttautunut sisään myös jäsenmaidensa budjettivallan käyttöön. Nimenomaan talouskriisin hoidossa on herätty kysymään, mitkä ovat ja tulevat lopulta olemaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden vallankäytön rajat.
Haastateltavana Brysselin koneessa on valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.
7 kommenttia
Ke 06.02.2013 @ 18:38
Kuulosti saatananpalvonnalta kun professori Tuomas Ojanen totesi suomalaisten EU:n liittymisen äänestysperusteista; -- "ei ota selvää pirukaan". Tulkinta perustuslaistamme EU:lle alisteisena virheellinen. Perustuslakimme ylittävät päätökset eduskuntamme voi aina halutessaan purkaa ja antaa lähtöpassit sopimukseen sitoutuneelle hallitukselle. Samoin oli kyse kun valtiojohtoamme tuomittiin vankeuteen toisen maailmansodan jälkeen, eli kansallinen etumme ajaa yksilöpäättäjien sopimusrikkeiden yli.
To 07.02.2013 @ 11:17
Uskomatonta että professoritason kaveri on sitä mieltä ettei kansalaisen tarvitse tietää mistä äänestää. Ymmärsinkö oikein?
To 07.02.2013 @ 14:26
EU-eliitti yrittää pönkittää "käenpesä"-elämäänsä kasvattamalla eu-budjettia. Suomen osuus nettomaksajana nousee, nykyisen 600.000.000 euron vuositasolta. Eliitin huippupalkat ylittävät kansallisten päättäjien reilusti, ja verotus on korkeimmillaankin vain 20-25 %.
Miksi ylipäätään rahaa vekslataan edestakaisin? Siksi että näitä kallitta virkamiehiä tarvitaan laskemaan hyvityksiä ja jyvityksiä. Eikö helpompi tapa olisi laatia normisto, jonka mukaan maa joko maksaa lisää tai saa sitä EU:lta.
Tämä byrokratian suuruus ja rahan vekslaus edestakaisin on vain yksi pieni asia, joka kaipaisi uudistamista. Toimiakseen pohjois-eurooppalaiseen tapaan tehokkaasti, EU tarvitsee uuden toimintamallin ja roolijaon kansallisvaltioiden ja EU:n välillä pienempään EU-hallintoon perustuen.
Tämä tarkoittaa uuden perussopimuksen luomista, ja mikä tärkeintä sen hyväksymistä Suomessa niin parlamentissa, kuin kansanäänestyksessä.
Britania näyttää mallia omalla tavallaan tässä asiassa myös Suomelle.
To 07.02.2013 @ 15:22
.Tämä byrokratian suuruus ja rahan vekslaus edestakaisin on vain yksi pieni asia, joka kaipaisi uudistamista. Toimiakseen pohjois-eurooppalaiseen tapaan tehokkaasti, EU tarvitsee uuden toimintamallin ja roolijaon kansallisvaltioiden ja EU:n välillä pienempään EU-hallintoon perustuen.
Tämä tarkoittaa uuden perussopimuksen luomista, ja mikä tärkeintä sen hyväksymistä Suomessa niin parlamentissa, kuin kansanäänestyksessä.
Britania näyttää mallia omalla tavallaan tässä asiassa myös Suomelle.
EU:n rahanvekslausta voi tarkemmin katsoa uudessa Brysselin koneen linkkilässä olevasta linkista. Sinne linkkilään pääse esimerkiksi tuon harmaan sivupalkin kautta. Suosittelen. Rahanvekslaussysteemi aukeaa kiinnostavana eteen.
Mitä asioita siihen mahdolliseen uuteen perussopimukseen pitäisi mielestäsi ainakin saada? Jos uusi perussopimus saataisiin aikaan, niin varmaan listalla olisi kaikenlaista rukattavaa.
Pe 08.02.2013 @ 07:37
Kuulosti saatananpalvonnalta kun professori Tuomas Ojanen totesi suomalaisten EU:n liittymisen äänestysperusteista; -- "ei ota selvää pirukaan". Tulkinta perustuslaistamme EU:lle alisteisena virheellinen. Perustuslakimme ylittävät päätökset eduskuntamme voi aina halutessaan purkaa ja antaa lähtöpassit sopimukseen sitoutuneelle hallitukselle. Samoin oli kyse kun valtiojohtoamme tuomittiin vankeuteen toisen maailmansodan jälkeen, eli kansallinen etumme ajaa yksilöpäättäjien sopimusrikkeiden yli.
Lait on niin kuin ne luetaan -erityisesti eu lait.Tässä ilmeni myös se ,että kansanäänestyksessä
äänestettiin markan kohtalosta vaikka kansalaisille tämä ei ollut tietona.Tästä herää kysymys,
että moniko päättäjä tiesi ? Ilmeisesti näitä eu lakeja jauhetaan vielä vuosikausia ,kun niistä ei
"ota selvää pirukaan" ehkä lakimies? Mitkä olivatkaan itsenäisen valtion tunnusmerkit? toki eräät
harrastaa tässä kohdassa melkoisen luovaa ajattelua samaan tapaan ,kuin joissakin puolueosaston
pöytäkirjoissa.
Pe 08.02.2013 @ 11:12
.Tämä byrokratian suuruus ja rahan vekslaus edestakaisin on vain yksi pieni asia, joka kaipaisi uudistamista. Toimiakseen pohjois-eurooppalaiseen tapaan tehokkaasti, EU tarvitsee uuden toimintamallin ja roolijaon kansallisvaltioiden ja EU:n välillä pienempään EU-hallintoon perustuen.
Tämä tarkoittaa uuden perussopimuksen luomista, ja mikä tärkeintä sen hyväksymistä Suomessa niin parlamentissa, kuin kansanäänestyksessä.
Britania näyttää mallia omalla tavallaan tässä asiassa myös Suomelle.
EU:n rahanvekslausta voi tarkemmin katsoa uudessa Brysselin koneen linkkilässä olevasta linkista. Sinne linkkilään pääse esimerkiksi tuon harmaan sivupalkin kautta. Suosittelen. Rahanvekslaussysteemi aukeaa kiinnostavana eteen.
Mitä asioita siihen mahdolliseen uuteen perussopimukseen pitäisi mielestäsi ainakin saada? Jos uusi perussopimus saataisiin aikaan, niin varmaan listalla olisi kaikenlaista rukattavaa.
8.2
Suomen kannattaa seurata ja tukea UK:n Cameronin pyrkimyksiä, ja omalta osaltaan pyrkiä vaikuttamaan meille tärkeisiin asioihin. Korjatussa perussopimuksessa pitäisi kiinnittää esim. seuraaviin asioihin:
EU:n rakenteet pitäisi uusia siten että kansallisvaltioissa valitaan edustajat EU-parlamenttiin, jonka koko ja edut tulisi mitoittaa jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien keskimääräisten etujen mukaan. EU-parlamentti valitsisi jatkossa komission, jonka suuruus ja edut vastaavat komission tehtäviä.
EU:n rahoitus pitää perustua netto-periaatteelle, joko maa maksaa EU:lle lisää, tai saa sieltä tukea, esim. bruttokansantuotteen ja väkimäärään perustuvilla tunnusluvuilla, mutta vain euromaiden kesken.
Euromaiden pelisäännöt tulisi sopia kristallinkirkkaaksi, joka tarkoittaisi sitä että, jotkut nykyiset reunamaiden euromaat eivät siihen jatkossa kuuluisi. Samassa yhteydessä Euron arvo pitäisi euroon jäävien kesken sopeuttaa vastaamaan paremmin euron kilpailukykyä, ts. alentaa sen arvoa kertaluonteisesti. Euromaiden joukkoon pääsy ja siellä oleminen on tehtävä kristallinkirkkaaksi, ja jatkossa esim. jokainen euromaa vastaa yksin omista "talouskupruistaan".
EU:n roolin pitäisi keskittyä sisämarkkinoihin. Kansalliset verotuskäytännöt pitäisi yhtenäistää pelisääntötasolla. Ulkosuhteita pitäsi kehittää esim. siten että kaikilla EU-mailla olisi vain yksi edustusto/eu-maa ulkomailla.
Puolustus pitäisi hoitaa koordinoidusti EU:n puitteissa, siten että ns. EU-puolustus muodostuisi nykyisen Naton pohjalle, siten että EU-maat vastaisivat EU-maiden puolustuksesta itsenäisesti, ilman USA:n ohjausta, toki liittosuhteen säilyttäen.
Sisäinen turvallisuuden nimissä EU:n elimissä pitää hoitaa kansalaisten ehdottoman turvallisuuden mukaisesti esim. elintarvikkeiden turvallinen tuottaminen ja jakelu, kemikaalien ja myrkkyjen valvonta.
Tässä joitakin ajatuksia ex'tempore.
Su 10.02.2013 @ 10:01
Kuulin loppuosan haastattelusta jäsenyys/rahaliitto/kysytään kansalta jne. Professori hyvin totesi, että tällaisissa kyselyissä on ziljoona kohtaa, mistä otetaan kantaa vastaamalla kyllä tai ei. Mitä tai mistä asioista voisi kysyä kansalta, josta kolmasosa ei tiedä mitkä puolueet ovat hallituksessa.Samalla tavalla joidenkin maammetoivojen mielestä kansalta pitää kysyä ydinvoimasta ja NATO-jäsenyydestä, joista kaikilla on jonkinasteinen perstuntuma puolesta tai vastaan. Heikot johtajat turvautuvat kansanäänestyksiin ja onneksi reaalimaailman tiedemiehet ja insinöörit eivät kysele kansalta kun on kysymys vaikkapa energiahuollosta, lääketieteestä jne.
Jälleen oivaa journalismia toimittaja Elonheimolta (loppuosan kohdalta ainakin) jatkakaa samaa rataa. Harmi vain on mielenkiinnon (toimittajat) kohdistuminen pussikaljasosialisteihin ja ryhmäulos(te)tuloihin tai ihan mihin kikkareeseen tahansa tarkertumiseen.
