EU ja muutosten vuosi

Tänä vuonna valta vaihtuu paitsi parlamentissa, niin myös komissiossa.                                                                                                                                       Mutta paljonko EU:n politiikka muuttuu äänestystulosten perusteella? Mikä vaikutus äänestäjiin tulee olemaan talouskriisillä ja sen esiin nostama keskustelulla EU:n harjoittamasta talouskurista ja maiden keskinäisen solidaarisuuden tarpeesta ja euron ongelmista?

Entä miten etenee EU:n federalismikehitys ja miten vahvaa tulee olemaan populismin nousu? EÚ:n vastustus on lisääntynyt, mutta vasta vaalien jälkeen nähdään onnistuvatko vastustajat toimimaan yhdessä millään lailla. Nähtäväksi jää sekin, miten EU:n vastustuksen nousu vaikuttaa jäsenmaiden kansalliseen politiikkaan ja niiden äänenpainoihin neuvostossa.

Vaalien jälkeen odotettavissa on myös mielenkiintoisia näytelmiä siitä, miten valtaa ja EU:n huippuvirkoja jaetaan osin äänestystuloksien perusteella. Väheneekö jäsenmaiden valta?                                                                                                                                                                                                                         Samoin nähdään, mitä tulee käymään puolueiden asemalle vaalien jälkeen. Vahvistuuko se? Jos vahvistuu, niin miten se vaikuttaa siihen kuka politiikan suuntaa määrää. Väheneekö samalla lobbareiden valta EU:ssa.

Kun vanha parlamentti ja komissio lähtevät ja uudet tulevat tilalle, niin se tulee todennäköisesti hidastamaan EU:n toimintaa. Mitään tyhjää välivuotta ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä jo aloitettuja asioita on käsiteltävä jatkossakin. Esimerkiksi pankkiunionikeskustelu on vielä aika levällään ja mahdollinen vapaakauppasopimus USA:n kanssa etenee johonkin suuntaan.

Brysselin koneessa aiheesta on haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.