Kun raha ja luottokortti polttavat taskussa
Yli varojensa elävällä ei ole mitään käsitystä siitä, mihin rahat menevät. Näin kerrotaan TV 1:n ohjelmassa Kukkaron herraksi. Mopo on karannut käsistä, mutta velkaantunut vain hymyilee televisiossa.
Kukkaron herraksi on tärkeä ajankuva, vaikka se ei kerrokaan köyhistä eikä työttömistä. Ohjelman velkaneuvoja Kirsti Lattunen auttaa ja korjaa ainakin hetkellisesti avuttomien ongelmia ja tuo lohtua velkakierteessä oleville katsojille. Hän ihmettelee sitä, että luottokortin velkaa ei mielletä velaksi, joka on maksettava takaisin.
Ohjelmassa toistettava neuvo kuuluu näin: säästöä tulee jokaisesta tavarasta, jonka jättää ostamatta.
Juontaja Kati Parkkosen haastattelun mukaan velkaantuneita on todella paljon, sillä tv-ohjelman tekijätkin saivat yli 350 hakemusta.
Ohjelman esiintyjät kertovat kaikelle kansalle seikkaperäisesti hölmöstä rahankäytöstään, jossa ei ole päätä eikä häntää. Toissa viikolla esitetyssä (17.11.2008) ohjelmassa yksinhuoltajaäiti lainaa rahaa jopa päiväkoti-ikäiseltä tyttäreltään. Maksujen maksamiseen otetaan lisää velkaa.
Pihinä ja nuukana kierrätysintoilijana minun on vaikea ymmärtää luottokortin lumoa. Ihmettelen myös niitä ostajia, jotka keräävät tavaraa yltäkylläiseen kotiinsa. Mitä enemmän tavaraa, sitä enemmän siivottavaa.
Entä mistä ostovimmassa olikaan kyse? Rakkauden, seksin ja hyväksynnän puutteesta? Vaiko suorastaan mielenterveyden ongelmista?
Ohjelman nettisivuilla oleva huomautus on minusta koominen. Se muistuttaa siitä, että koulujen nykyinen kuluttajavalistus yhteiskuntaopissa keskittyy erilaisten etuisuuksien hakemiseen eikä kouluissa opasteta sitä, miten rahat riittävät.
Hetkinen.
Rahankäytön ja muun elämänhallinnan opetus kuuluu kasvattajalle eikä koululle. Elämäntaidon valmentajat ovat löytäneet varsinaisen markkinaraon ja elämäntehtävän. He kasvattavat, opettavat ja valvovat. He tekevät sen työn, jonka vanhemmat ovat jättäneet tekemättä.
