Su 18.10.2009 @ 19:59Rita Trötschkes

Silkkiä, samettia, diadeemejä, mutta ei juhlakenkiä

Kohta on se vuodenaika, kun näkee upeasti pukeutuneita juhlijoita pikkujouluissa. Vaan mitä tapahtuu, kun kyse on pienimuotoisesta iltatilaisuudesta, joka järjestetään kodin ulkopuolella? Kampaajalla käynyt, meikattu juhlapukeutuja riisuu kenkänsä ja hipsii juhlissa sukkasillaan!

Olen nähnyt tämän monta kertaa. Joka kerta olen yhtä tyrmistynyt. Ymmärrän toki, jos kutsuttu saapuu pienen piirin rentoihin kotijuhliin, missä on tapana kunnioittaa isäntäväkeä ja riisua kengät kurakelin vuoksi eteiseen.

kuva: John Smith/Fancy

Tarkoitan nyt vapaamuotoista iltatilaisuutta, jossa vieraitakin on enemmän kuin kotiin mahtuisi. Ulkokengät otetaan pois, mutta sisäkenkiä ei ole. Sitten nämä daamit juovat olutta suoraan pullonsuusta hienoissa hepeneissään maalatuin huulin. Jokunen vuosi sitten näin eräissä ylioppilasjuhlissa miten tyylikkäät nuoret pukumiehet seisoivat sukkasillaan kohottomassa maljaa.

Miksi edes nähdä vaivaa. Asukokonaisuus on pilalla, jos juhlakenkiä ei ole.

En kaipaa menneitä aikoja, jolloin päivätilaisuuksiin kuten onnittelukäynneille, näyttelyihin ja teatteriin piti pukeutua sääntöjen ja koodin mukaan. Toivoisin vain jotakin tolkkua, kun kyse on juhlavasta tilaisuudesta.

Arkielämäämme kuuluu hyvä ja hygieeninen tapa suojella lattioita. Suomessa kengät jätetään eteisiin. Entä sitten. Arki ja juhla eivät ole sama asia, kun vaatetuskin on eri. Onneksi virallisimpiin iltatilaisuuksiin (linnnan juhlat yms.) on vieläkin olemassa pukukoodit.


Kerro minulle mistä juhlijan kengättömyys johtuu. Puristavatko ne? Ovatko korot liian korkeat? Entä miehet? Luulisi nyt, että miesten juhlakengät eivät edes poikkea kävelykengistä. Korkeista koroista löytyy YLE Olotilasta juttu Korkokengissä on asennetta. Siinä Leena Sarvi antaa vinkkejä korkokengillä kävelyyn.
 

 

5 kommenttia

Oi iitä aikoja. No problem!

Sarkaa. Pussihousuja. Saappaita. Jatsareita, kaytettiin, ennekuin markkinavoimat ,kauniit ja rohkeat, ally mc. beal salkkarit, akvaariorakkautta, naistenlehdet muuttivat ihmisten käsityksiä onnellisuudesta.

Työhaalareina joillakin miehillä oli prorokollan vaatima laskotti (shaketti) klo 18 saakka. Sen jälkeen työhaalarina smokki ja lakeerikengät.

"Arkielämäämme kuuluu hyvä ja hygieeninen tapa suojella lattioita. Suomessa kengät jätetään eteiseen".

Ehkä olisi aiheellista tutustua psykiatri Martti Paloheimon (1915-2002) julkaimiin kirjoihin, joista viimeisin kirja nimeltään "Kotivammaisuuden synty- suomalaisen lapsuuden haavat" ilmestyi 1999.

Ennen käsitteen kotivammaisuus syntyä hänelle muodostui käsite Äitivammaiset tyttäret".

Vastauksia ja pohdintoja sattaa löytyä hakusanoilla > kalevala < , > pohjan tähden alla < ,> vaka vanha väinämöinen < , > pohjan akka < ,> justiina <, > pekka puupää <, > tuntematon sotilas <, > suomalaisen lapsuuden haavat <.

Oikei. Kiitos palautteesta, mutta voitko avata sitä, että miten psykiatria liittyy juhlakenkiin...

Koti on hyvin henkilökohtainen ja intiimi paikka. Ehkä kengättömät toimivat kohteliaasti alitajunnallaan.

Tajuton on pukeutua hyvin ja jättää kengät pois...

Anonyymi kirjoitti:

Tajutonta on pukeutua hyvin ja jättää kengät pois...

Voiko tämän tehokkaammin enää sanoa. Rita

Ihan tervettä?

YLE Asiaohjelmien toimittaja Rita Trötschkes kirjoittaa ajatuksiaan maskin ja deskin takaa.

Motto: Astu aina vesilätäkköön kun siltä tuntuu.

 
Ritan blogilöydöt

Blogiarkisto

2008

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu