Pelastakaa minut päivittämiseltä!
Nykymaailma huutaa jatkuvaa päivittämistä. Päivitä keittiösi, kylpyhuoneesi, parisuhteesi, viihde-elektroniikkasi, vaatekaappisi ja ennen kaikkea itsesi. Mainostaja on ovela, sillä päivittämisen synonyymi on ostaminen. Osta siis uusi televisio, MP3,-soitin, puhelin, läppäri, vaikka vanha toimii vielä ihan hyvin.
Vuoden karmein kulutuspainajaisemme on jo ovella, sillä joululahjaksi hankitaan taas kaikenlaisia vempaimia ja eletronisia laitteita, joita harva oikeasti tarvitsee. Uusilla hankinnoilla voi kehuskella ja niillä voi viihdyttää itseään hetken. Laitteen hankinnan jälkeen pitää vempaimen softa päivittää. Vain kaksi kuukautta vanhan tuotteen softa pitää päivittää, sitten taas päivittää, päivittää, päivittää, kunnes pitää jo hankkia tuoteperheen uutuus.
Miksi me kuluttajat lankeamme tällaiseen kulutushysteriaan? Innokkaimmat tekniikkahullut vaihtavat vempaimiaan monta kertaa vuodessa – eivät vain jouluna. Minusta on lapsellista ja äärimmäisen hävettävää ostaa jouluksi uusi televisio, kännykkä, tietokone tai muu vempain, jos vanha toimii vielä hyvin.
Miten näitä jatkuvasti-uuden-tavaran-ostajia voisi syyllistää jätekuorman lisäämisestä? Viemällä heidät konkreettisesti kaatopaikalle tai kierrätyskeskukseen, jotka pursuavat vanhoja vempaimia?
Toissa viikolla vietettiin Europan jätteen vähentämisviikkoa (20.11-28.11.2010), mutta idea ei tietenkään kosketa tekniikan himoshoppaajia. He eivät välitä siitä, että ostamatta jättäminen ehkäisee jätteen syntymistä.
En ole mikään tekniikastakieltäytyjä, mutta tekniikkakierre ei ole minun mielestäni mielenrauhalle hyväksi. Kaikenlaiset hyvitykset vanhasta elektroniikasta ovat mainostajien viherpesua, jolla he tyynnyttelevät jätemäärän kerääntymisestä syntyvää huonoa omatuntoaan.
Ai niin. Päivitin vuosi sitten keittiöni. En ostanut uutta, vaan täyspuiset 50-luvun kaapistot kunnostettiin eli keittiö päivitettiin ajassa taaksepäin.
