Rusinat pullasta

Narsismi persoonallisuushäiriönä lienee eri asia, kuin mitä "terveellä narsismilla" tarkoitetaan. Persoonallisuushäiriö tuottaa itselle ja muille tuskaa, mutta persoonassa voi hyvin olla narsistisia piirteitä, varsinkin nykyaikana, ilman että kyseessä on persoonallisuushäiriö. Kyky ottaa toiset huomioon on varsin tärkeä, mutta "rakasta muita niinkuin itseäsi". Ei kai sitä voi vain muiden mielen mukaan mennä ja säilyttää omaa mielenterveyttään. Esim. oma aika on varsinkin lapsiperheessä iso juttu, kun meinaa unohtaa kuka oikeastaan on itse. Ei poliitikkojen joukossa oikeita narsisteja ole paljoakaan. Todelliseen persoonallisuushäiriöön verrattuna lähinnä välttämätöntä julkisuutta ja joskus muuten vain huomionkipeyttä.

kyllä terve narsismi ja sairas sellainen on pystyttävä erottamaan toisistaan, eihän ehdokas tule huomatuksi ellei millään tavalla ole esillä! Tai sanotaan näin, että tarpekksi huomatuksi, niin, että äänimäärä riittäisi eduskuntaan asti. En tietenkään tarkoita liiallisuuksiin menemistä. Toki juuri tänäänkin ajattelin juuri kepun mainospostia lueskellessani, että on muutama ehdokas laittanut kaikkensa likoon - mainonnassa ainakin.

Taruhenkilö N. oli yksilö, jonka eroottinen rakkaus kohdistui vain häneen itseensä eikä lainkaan tai heikosti toisiin ihmisiin. Kyllä kai sellaisia yksilöitä on aina enemmän tai vähemmän, onhan se selvästi jopa tavallinen luonteenpiire, ei alunperinkään mikään sairaus vaan poikkeavuus keskinormaalista. Joku on myöhemmin keksinyt sille selityksiä Wikipediaan yms. tiedostoihin niin että narsismista on tullut "kauhea" häiriö tai ihan sairauskin.

Kuitenkin itsensä rakastaminen on niin Raamatun kuin muittenkin hyvien lähteiden mukaan varsin tarpeellinen inhimillinen ominaisuus, jonka täytyy ensin täyttää mieli ennenkuin rakkautta on jaettavaksi eroottisessa tai muussa muodossa muille. Se on siis mielen terveyttä!Voi niitä jotka aliarvioivat tai vihaavat itseään!

Rakastavatko sitten kansanedustajat muita vai eivät näkyy heidän kannanotoissaan. Toki me jokainen toivomme heidän pystyvän rakastamaan meitä lainsäädännön ja muun päätöksenteon kautta, mutta täytyy sen olla vaikeaa. On puolueohjelmat, budjettitavoitteet, jäsenkirjaan sidottu omatunto ja ryhmäkuri jne. Nämä muistaen lienee mahdotonta väittää ketään negatiivisesti narsistiseksi. Minä-minä on oikein kunhan se jatkuu me-me-suomalaiset!

Narsismi on itseen kohdistuvaa ihailua ja samalla kyvyttömyyttä rakastaa toisia. Pienet lapset ovat narsisteja mutta kehittyessään he alkavat huomioida ympäristöä ja muita. Jotkut aikuiset ovat jääneet narsisteiksi, kehityksestä jälkeen, näin he ovat kuin tunnetasoltaan kuin pienet lapset.

Narsistinen ihminen on luonnehäiriöinen, jolta puuttuu myötäelämisen kyky. Hänen tunteensa kohdistuvat itseen. Hän voi näytellä tunteita ja osanottoa, mutta on kyvytön kokemaan todellisia tunteita tai rakastamaan muita kuin itseä.

Narsisti aikuinen on häikäilemätön oman edun tavoittelija. Nämä luonnehäiriöiset osaavat puhua hyvin, he keksivät salaman nopeasti ihmisten heikkoudet ja vahvuudet, joihin iskeä ja joita käyttää hyväkseen omia etujaan ajaessaan. He osaavat miellyttää muita niin halutessaan eikä todellista luonnettaan ole helppo havaita.

Eduskunnassa on paljon oman edun tavoittelijoita. Jotkut narsistit ajavat häikäilemättä oman etunsa lisäksi oman intressiryhmänsä etua saadakseen lisää ihailua ja vaikutusvaltaa. Heille on samantekevää, miten tämä intressiryhmä menestyy. Jotkut edustajat ottavat häikäilemättömästi kulukorvauksia, kertovat vääriä asuinpaikkoja, loistavat poissaoloillaan jne. He jaksavat hymyssäsuin selitellä poissaolojaan ja päätöksiään, jotka kurjistavat tavallisten ihmisten elämää.

Hei triatra! Kylläpä sinä annat kovan tuomion niille, joille mielestäsi narsismimääritelmä sopii. Väität lisäksi, että narsismi on kovin yleistä. Ei ole! On meillä kyllä itsekkäitä ihmisiä, mutta se on yksi normaalivariaatio ihmisluonteessa. Epätoivottava tietysti. Kannattaa katsoa peiliin, kuten Narkissos aikanaan katsoi lähteen peilipintaan, ja kysyä näkyykö epäilyttävää! Siitä sitten muuttamaan asenteita, joihin ainakin aikuinen pystyy, kun oikein yrittää. Meillä on perimä, mieli ja tahto rakastaa toisiamme ja sitä voi harjoitella lisää, jos puutosta on. Lähetä tämä tiedoksi niille kansanedustajille, joita pidät narsistisina, please. Minä en tunne...

Heippa yks-lääkäri. Jos itsekkyys on ihmismielen normaali "variaatio" onko epäitsekkyys sitten ihmisluonteen epänormaali "variaatio"?

En halua tuomita ketään, en narsisteja tai muitakaan luonnehäiriöisiä. Mielen sairaudet tarvitsevat hoitoa samoin kuin muut sairaudet. Mielen sairaudet eivät ole tarttuvia, mutta voimistuvat hoitamattomina ja aiheuttavat usein suurta tuhoa läheisille.

Kreikan mytologiassa tietäjä Teiresias ennusti pitkää ikää Narkissokselle, ellei tämä näkisi omaa kuvaansa. Nymfi Ekho rakastui suunnattomasti kauniiseen nuorukaiseen Narkissokseen ja kuihtui pettyneenä pois kun ei saanut tältä vastarakkautta. Ekhosta jäi jäljelle ainoastaan tyhjiä sanoja matkimaan kykenevä kaiku. Koston jumalatar Nemesis ohjasi rakkaudettoman Narkissoksen lähteelle ihailemaan itseään. Itseään ihaileva Narkissos kuihtui pois, koska ei kyennyt lopettamaan kuvansa katselua ja jatkamaan matkaansa.

Yhteiskunnassamme monet "Ekhot" kärsivät niin kauan kuin narsismia ei ymmärretä eikä sitä osata hoitaa. Jos se edes on hoidettavissa.

Luin kirjan "Ilman omaatuntoa", josta sain paljon tietoa narsismista ja luonnehäiriöisistä, joita on luultavasti meidän jokaisen läheisissä. Jotta narsistiset läheisemme eivät Narkissoksen tavoin kuihtuisi pois. Jotta emme me, joilla on tahto ja mieli rakastaa toisiamme, kuihtuisi Ekhon lailla pois, meidän pitää tunnistaa narsistit keskuudessamme. Heidän kanssaan yhdessä eläminen ja yhteistyö onkin sitten jo toinen juttu.

Muuttuvatko luonnehäiriöisen asenteet epäitsekkäiksi? Olisiko Ekhon pitänyt muuttaa omia asenteitaan ja lakata rakastamasta Narkissosta, jotta ei olisi kuihtunut pois?

Onko kansanedustajissamme narsisteja? Mitä hyötyä siitä tiedosta olisi muulloin kuin äänestystilanteessa?

Voiko eriasteisen
narsistihäiriön tunnistaa?

"Ilman omatuntoa" kirjassa asiaa on käsitelty seikkaperäisesti. Luonnehäiriöisen piirrelistan avulla voi luonnehäiriön tunnistaa ja arvioida sairauden vakavuutta.

Mielestäni kansanedustajilla pitäisi olla parempi omatunto, ehkäpä peräti yhteistunto (samvete) yhteisiä etujamme hoitaessaan. Median tehtävä on selvittää äänestäjille ennen vaaleja löytyykö edustajaehdokkailta yhteistuntoa ja moraalia.

Hei taas triatra!
Et kai pahoita mieltäsi jos kinaan vieläkin vastaan...
Onhan toki ihmisillä vastakkaisia piirteitä normaalin vaihtelun sisällä, esim. itsekkyys ja epäitsekkyys tai mustaihoisuus ja valkoihoisuus. Ei kaikki ole häiriötä. Pidät "narsisimia" edelleen luonnehäiriönä=mielen s a i r a u t e n a!! Ei, ei!

Narkissos on kirjailijan kuvitelma jostakin ihmis-tyypistä, jolla ei tarvitse olla mitään tekemistä todellisen elämän kanssa. Siksi tuo "narsismi" on aika väkinäinen käsite, viehättävä kyllä sanana kuitenkin. Ymmärrettävästi monet psykiatrisen lääketieteen tuntijat ohittavat sen kommentoimatta!

"Ilman omaatuntoa" on varmasti fantastinen kirja sekin, mutta onko tosi? Väitän, että meillä jokaisella on synnynnäisesti omatunto. Sitä pitää vaalia, mutta ei se häviä vaalimatta. Aivomme on niin luotu, että omatunto kehittyy itsekseen, jos aivot ovat elimellisesti terveet ja ympäristö normaali eli variaatioineen "tavallinen". Voimme kyllä vaatia kansanedustajilta hyvää omaatuntoa.

En pidä tärkeänä tunnistaa ihmisten luonteen-piirteitä liikaa. Annettakoon meille jokaiselle vapautemme, ellemme ole pahasti häiriöksi muille! Epäilemättä on olemassa lista "narsististen luonteenpiirteiden" todentamiseksi, mutta entä sitten? Sinäkin myönnät sen hyödyttömäksi. Sairaus on tietysti hoidettava, mutta luonnesairaudet ovat harvinaisia lääketieteellisesti, kansan suussa "hulluus" ja mielettömyys sen sijaan yleisiä.
Parlamnettiimme ei pääse mielisairaita.

Rita, joko sinä olet saanut riittävästi ajatuksia ja vastauksia tästä aiheesta?

Sinulle yks-lääkäri (lyhyesti). Keskustelustako pahoittaisin mieleni? Kuuntelen mielelläni muita ja arvostan erilaisia mielipiteitä. Yritän myös ottaa oppia. Mieleni ei pahoitu hyväntekemisestä, hyvistä ajatuksista vaan pahasta ja pahan tekemisestä. Hyvän ja pahan tekeminen voi olla opittua, tiedostettua että tiedostamatonta.

Kreikan mytologia on hienoa kirjallisuutta, kuten meidän ikioma Kalevalakin. Sen tarusto on upeaa ihmismielen symboliikkaa - ja miten osaavaa ja kiintoisaa luettavaa myös tämän päivän ihmisille.

"En pidä tärkeänä tunnistaa ihmisten luonteenpiirteitä liikaa. Annettakoon meille jokaiselle vapautemme...", kirjoitat. Oletko miettinyt että mistä johtuvat sodat, fasismi ja muut erilaiset konfliktit? Mielestäni siitä, että emme tunnista ihmisten luonteenpiirteitä. Olisiko natsismi vienyt mukaansa saksalaiset, jos Hitlerin narsismi tulisi ajoissa tunnistettu?

Kun emme tunnista lähipiirissämme tai läheistemme narsismia, itsekkyyttä, itseen kohdistuvaa traumatisoivaa sairautta, se aiheuttaa suurta kärsimystä.

Mielestäni "julkkiskulttuurin" lisääntyessä myös narsismi lisääntyy. Julkkisten elämästä tehdään elämisen arvoista todellisuutta ja unohdetaan ihmisen kokonainen persoonallisuus, johon sisältyy paljon hienoja asioita.

Media elää julkkisjuoruilla ja julkkikset mediasta. Juoruilua pidettiin ennen vanhaan rumana tapana. Nyt se on suurinta muotia. Ihmiset eivät saa tietoa vaikuttajien persoonasta, hyvän- tai pahantekemisestä. Sen sijaan saamme tietoa ihmisen ulkonäöstä, ulkonäön parantamisesta, omaisuuksien kasvattamisesta, ulkoisesti menestyvistä ihmisistä ja heidän pintapuolisista ongelmistaan. Ulkokuori on näköjään tärkeämpää kuin sisältö.

Kirjoitat, että synnynnäistä omaatuntoamme pitää vaalia. Kuin kukkaa kämmenelläkö? Älä silmä pieni katso minne vain, älä korva pieni kuule mitä vain, sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämen? Pitääkö piilottaa pää pensaaseen, jottei näe, kuule ja turmellu. Narsistin myötäilijä menettää helposti minuutensa (muuttuen tyhjiä sanoja toistavaksi narsistin kaiuksi, hieno vertaus).

Miten Sinä vaalit synnynnäistä omaatuntoasi? Autatko läheisiäsi vaalimaan heidän omiatuntojaan? Pitääkö median vaalia kansanedustajiemme omiatuntoja vai yhteistuntoa?

Minun mielestäni meillä on oikeuksia ja velvollisuuksia kehittyä sekä ihmisinä että yhteiskunnallisina vaikuttajina ja huolehtia oman omantunnon lisäksi myös yhteistunnosta, muutoin se omatuntomme saattaa ruveta kolkuttamaan eikä sen vaaliminen enää auta.

Hei taas triatra! Kiitos kommenteista ja uusista kysymyksistä. Aihe on sen varran vaikea, että emme näytä löytävän ihan yhteisiä kantoja "narsismiin". Sen vuoksi rupesin lukemaan Narsistien Uhrien Tuki Ry:n omaa Internet sivustoa, jossa käsittely on hyvää ja kattavaa. Sieltä löytyy vastauksia! Suosittelen!

Mitä tulee Hitlerin luonteenpiirteiden tunnistamiseen niin olet oikeassa. Saksan kansan olisi pitänyt tunnistaa hänen luonnehäiriönsä (=narsismi???) pahanlaatuisuus (=psykopatia). No eipä vain. Tällaisesta sitten seuraa kärsimyksiä, mutta mitäs teet? Huippuasiantuntijatkaan eivät juuri tiedä keinoja. Pelkkä tunnistaminen taas ilman korjaamiskeinoja on itsensä pahoittamista, eikö vain?

Omaksitunnoksi sanotaan ihmisen "sisimmän" todistusta siitä, mikä on on oikein, mikä ei. Ei siis päätä pensaaseen, vaan aistit ja ajatukset vilkkaaseen toimintaan! Minusta on normaalia omantunnon vaalimista omien tekemisten ja tekemättä jättämisten muistiin kirjaaminen, ei unohtaminen, niiden mahdollisimman aktiivinen punnitseminen ja kritisoiminen. Ja tätä pitäisi tehdä loputtomasti. Voi tietysti kehittää itseään myös havainnoimalla muiden ajatuksia ja toimia, mutta toistan: ei liikaa! Epäilen kykyäni vaikuttaa toisten ihmisten omaantuntoon paitsi lasten. Ehkä avoin, positiivinen, rakastava dialogi tai rymätyö olisi mahdollinen paikka yrittää(?). Media ei ole oikea väline tähän.

Jatketaanko kirjallisuuden tutkimista?

Luettuani kirjoituksesi pohdin, oletko individualismin kannattaja?

Ihmisen sisimmän todistus oikeasta ja väärästä? Omatuntoko - sisimmän todistus? Ei minun omatuntoni todistele minun sisintäni. En minä vaali omaatuntoani. En käytä sitä muistiin kirjaamiseen.
Minun muistikeskus toimii aivoissani.

Tekojen aktiivinen punnitseminen ja kritisointi omalla tunnolla? Tähän käytetään järkeä.

Omatunnon pitää toimia kaiken aikaa ja aina ennen tekojen tekemistä, ei niiden jälkeen.

Oletko miettinyt miten oma arvomaailmasi on jäsentynyt? Miten se on vuosien saatossa rakentunut. Mikä on vanhempien, koulun, sukulaisten, yhteiskunnan, median merkitys ja malli.

Kun luin kirjoitustasi, minussa heräsi paljon ajatuksia yhteiskunnastamme, koulutuspolitiikasta, mediasta niiden vaikutuksesta omiin, yhteisömme ja yhteiskuntamme arvoihin. Erityisesti aloin pohtia omantunnon merkitystä. Kirjoituksesi oli hyvin ajatuksia herättävä.

Mielestäni meidän ei tule vaalia omaatunto. Omatunto on ohjauskeskus, se on hälytyssireeni, joka näyttää suuntaa, vilkkuu, piippaa tai huutaa - osaa se olla hiljaakin. Omatunto ohjaa, kieltää, soimaa, auttaa, palkitsee, rauhoittaa jne. Omatunnon ääntä pitää aina kuulla.

Omatuntomme on "käyttötavaraa", joka neuvoo meitä, auttaa meitä ristiriidoissamme ja ennenkaikkea antaa meille rauhan, kun teemme omatuntomme mukaisesti.

Omatunto on myös HYVÄ TAHTO. Jos omatunto vaiennetaan tai viedään pois, meistä saattaa tulla tahdottomia tai tilalle kehittyy paha tahto.

Tahdoton ihminen voi olla hyvä tai paha riippuen kenen vietävissä hän on.

Kun omatunto vaiennetaan, kuolee myötäelämisen kyky.

Ei meidn tarvitse punnita tekemisiä ja/tai tekemättä jättämisiä tai kritisoida niitä kaiken aikaa. Riittää kun yritämme tehdä parhaamme omantuntomme mukaisesti.

Meillä ihmisillä on runsaasti työkaluja ihmisyyttämme varten:
tahto - sitä meiltä ei saa viedä tai lannistaa
mieli - sen ehjänä pitäminen, pysyminen on tärkeää
järki - se kehittyy ajan myötä ja sitä pitää käyttää ja kasvattaa
äly - "lyhyt järki"
- ymmärrys, tunteet, aistit, vietit ja
- OMATUNTO

Omatunto ohjaan neuvoo, palvelee, opastaa meitä tahdon, mielen, järjen, tunteiden, aistien, viettien kanssa toimiessamme. Tästä syntyy se ihmiselle tärkein: ihmisyys.

Ihmisyys on omantunnon ohjausta.

Kun ihmisen puhdas omatunto ohjaa toimintoja, arvomaailma jäsentyy oikein.

Ehkä sensijaan, että yritämme vaikuttaa toisen ihmisen yksilölliseen omaantuntoon, meidän pitäisi vaikuttaa vaikuttaa heidän arvomaailmaansa, jotta se jäsentyisi oikein ja tyydyttäisi heitä itseään ja lähimmäisiään. Media vaikuttaa meidän arvomaailmaamme.

En missään tapauksessa halua vaikuttaa ja/tai mainipuloida lasten omaatuntoa. Heillä on oma puhdas kehittyvä lapsenmielensä ja -tuntonsa Lapsia pitää ohjata oikeaan suuntaan, jotta heidän arvomaailmansa jäsentyy oikein ja omatunto säilyy puhtaana elämän ajan, jotta sitä myöhemmin tarvittaessa voidaan käyttää neuvonantajana.

Positiivinen, rakastava dialogi? mitä se on? Käytkö dialogia itsesi kanssa? Omantuntosi kanssa? Loputtomsta dialogista itsensä kanssa ei saa elämänvoimaa, päinvastoin se voi olla tuhoisaa,
etenkin jos dialogi alkaa toistaa sama ongelmaa, johon ei löydy ratkaisua.

Ryhmätyötä varten emme tarvitse terapeutteja, ryhmätyöhuoneita tai ongelmia yleistäviä kalvoja, joissa on valmiit ratkaisumallit.

Ryhmätyötä tehdään koko ajan perheissä, työpaikoilla, siellä missä ihmiset kokoontuvat.
Tähän "yhteisölliseen" ryhmätyöhön meitä valmentaa omat vanhempamme, koulu, ystävät, työtoverot ja MEDIA.

Media rakentaa joka päivä meidän arvomaailmaamme halusimmepa tai emme. Aika monet meistä median käyttäjistä eivät osaa jäsentää saamaansa informaatiota. Toimittajien (median) luomaa yhteiskuntamallia ja heidän tuottamaansa informaatiota ei ohjaa heidän omatuntonsa ja humanisuutensa. Ohjelmista paistaa tarkoitushakoisuus ja sairas arvomaailma liian usein.

Median pitää olla tiennäyttäjä ihmisyyden polulla.