Puuhailua ruumiiden kanssa

Tutkittu tahi ei, niin arkijärki ymmärtää ettei moisesta söhräämisestä saa aikuiset kun näppylöitä
ja lapseksi luokiteltaviin vaikutus moisista näkyy kadulla päivin ja pimeällä !

Sairasta touhua jonka seurausten maksumiehinä on työssäkäyvä veronmaksaja m.o.t.

Hassua, miten televisio-ohjelmat herättävät niin vahvoja intohimoja. – Luin juuri tänä aamuna lehdestä, että mainonnan eettinen neuvosto on antanut tv-kanavalle mainoksista huomautuksen. Joku on siis tehnyt sinne valituksen.

Televisio on viihdeväline, ja Dexterhän on mitä parhainta viihdettä. Hyvä viihde vie katsojan pois päivän rutiineista ja arjesta, ja siinähän Dexter onnistuu erittäin hyvin. Harvalla meillä on mitään yhteyttä sarjamurhaajiin turvallisessa jokapäiväisessä elämässämme, ja mielenkiinto tulee juuri siitä, että yhteys sarjan kuvaamaan maailmaan puuttuu kokonaan. Erilainen ja vieras on ihmisen mielestä luonnostaan kiinnostavaa ja tarjoaa ihan toisenlaista toimintaa aivoille kuin tavallisen arjen tapahtumat. Ohjelma on myös lähetetty selvästi lasten katseluajan ulkopuolella myöhään illalla, joten lasten ei pitäisikään olla katsomassa tv:tä sen aikaan.

Olipa joskus vuosia sitten elokuva nimeltä Uhrilampaat, joka sai ylistystä, palkintoja ja suosiota niin kriitikoilta kuin katsojilta ja poiki useammankin jatko-osan… Dexter jatkaa tältä pohjalta television puolella selkeästi samojen teemojen parissa. Hyväksi havaittu aihepiiri on tuotu televisioon, koska se on kiinnostava!

Televisio ja elokuva luovat tunnetiloja. Eikö ole parempi tuntea niitä hurjempia tunteita television tai elokuvan ääressä ja samalla purkaa ne turvallisesti siinä – ei tarvitse lähteä kaupungille toteuttamaan huonompaa puolta itsestään. Tähän kai perustuu sekin, että kaikenlaiset poliisi- ja rikossarjat ovat tiettävästi vuodesta toiseen television katsotuimpien ohjelmien joukossa. – Antakaa meille meidän jokapäiväinen rikoksemme, niin meidän ei tarvitse tehdä niitä tosielämässä.

En ole katsonut Dexteriä, toisaalta Uhrilampaat oli mielestäni hyvä elokuva. Mutta Nyt-liitteessä ollut Dexter-mainos todella poltti päreeni.
Minulla on pieniä lapsia, ja oli pelkästään hyvää tuuria, ettei mainos osunut heidän silmiinsä. Olen vakavasti sitä mieltä, että kuvan näkeminen olisi vahingoittanut heitä, niin raaka se oli.

Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus VALITA haluavatko he nähdä tätä tyylilajia. Ihmisillä täytyy olla myös valta suojella lapsiaan tällaisilta kuvilta.

Hei!
Kaikesta siitä ohjelmistosta, jota tarjolla on, Dexter on vain pisara meressä. Tulee uutisia, dokumentteja, saippusarjoja ja ties mitä. Monissa ohjelmissa, vaikkapa uutisissa, tulee usein kohtauksia, joissa ihmisiä kohdellaan monin tavoin kaltoin. Katsoja kuitenkin tietää, että sarjojen maailma on kuviteltu, ei todellinen. Saippuasarjankin seuraaja tietää, että eiväthän ihmiset OIKEASTI koko ajan ajattele vain sydänsurujaan ja suuntaa kaikkea toimintaansa niiden mukaan. - Ei kai nyt yhden uuden ohjelman kontolle voi sälyttää kaikkia maailman murheita!
Tunnustan, että en ole sarjaa seurannut. Minulla ei ole siihen ns. henkilökohtaista suhdetta. Voin kuitenkin kuvitella, että on ihmisiä, jotka irtautuvat arkielämästään tälläkin tavoin. Jos televisiosarjan väkivalta raaistaa, niin eikö sitten vaikkapa saippuan naiivi, epätodellisen ruusunpunainen maailma voisi siis tyhmistää ja tehdä katsojastaan pilvilinnassa elävää ja todellisuudesta irtautunutta?
Katsoja itse päättää mitä katsoo. Niinhän on kaiken kulutuksen kanssa: ostanko vai enkö osta jonkin tuotteen. Tarjontaa on paljon - kaikkeen ei tarvitse tarttua.

Vai ovat tv-sarjat syyllisiä väkivaltaan, tai jopa murhiin? Mielestäni on aika kaukaa haettua, että esim. hoitsut lähtisivät pistelemään potilaisiin insuliinia nähdessään televisiossa kuvitteellisen hahmon tekevän niin. Mielenterveysongelmaiset ihmiset tekevät järjenvastaisia tekoja, vaikka televisiossa esitettäisiin pikkukakkosta nonstoppina 24/7.
Viihteen ja taiteen (kyllä, Dexter on mitä mainiointa viihdettä!) syyttäminen kaikesta pahasta mitä maailmassa tapahtuu on suorastaan typerää.
Terve ihminen ymmärtää kyllä, että esim. Dexter on fiktiota, vieläpä todella epäuskottavaa sellaista, eikä suinkaan lähde ulos leikkimään sarjamurhaajaa ohjelman jälkeen. Lasten pitäisi siihen aikaan olla jo nukkumassa, ja sellaisten aikuisten joita ohjelma ei miellytä kannattaa vaihtaa kanavaa. Mieluummin minä muuten tekoveren lentoa katson, kuin uutisissä näytettäviä ruumiskasoja, ne kun ovat totisinta totta.

Dexter on hyvin käsikirjoitettu, dynaamisesti etenevä sarja jota katsoo erittäin mielellään. Musta huumori (kyllä, siihen sisältyy aivan oma komiikkansa) on taitavasti rakennettua ja juoni on oikeasti jännittävä. Päin vastoin: pitäisi olla kiitollinen, että suomen televisiokanavilla panostetaan laatusarjoihin vaikka kaikkien ymmärrys ei tällaisen seuraamiseen riittäisikään. Kaikkia ei valitettavasti voi (eikä pidä) miellyttää. Onhan se niin, että kaikkein suurimpia katsojalukuja havitteleva Hollywood roska ei lopulta miellytä ketään! Siksi on keksitty kaukosäädin!

Toisaalta on hämmästyttävää että aikuiset ihmiset purnaavat fiktiosta - juuri siitä ainoasta alueesta ihmisten elämässä, jonka tulisi olla vapaa kaikista moraalisista ennakkoluuloista ja jonka ei tarvitse kunnioittaa edes hyvää makua tai vainoharhaisten vanhempien psykoottisia murahduksia. Sitä varten se on.