To 20.05.2010 @ 00:02Tuija Aalto

Mihin mobiilivideostreamaus on menossa?

Microsoft kehittää Bing-karttapalvelunsa yhteyteen keinoja esittää still-kuvia ja videota. Tässä TED-keskustelujen sarjassa julkaistussa esityksessä Blaise Aguera y Arcas demoaa Photosynth-teknologialla säväytettyä karttanavigointia ja lisättyä todellisuutta.

Microsoft kuvaa katunäkymiä samoin kuin Google ja kaikki muut karttapalvelun tarjoajat. Kuvaaminen ulottuu jo sisätiloihin: reppukamera tallentaa kohteita, joihin kartasta pääsee surffaamaan sisälle.

Kuva-aineistoa saadaan paitsi yhtiön omista kuvakokoelmista, myös netin valokuvagallerioista, jonne käyttäjät ovat julkaiseet geotagattyjä kuviaan. Videossa noin neljän minuutin kohdalla ollaan kartalla olevan kuvan sisällä ja avataan siihen livevideo.

Melko vaikuttavaa.

Tuohon on meillä vielä matkaa.

Kerron huomenna Ylen tähänastisista mobiilivideostreaming-kokeiluista Ylen sosiaalisen median verkoston tapaamisessa, joka lähetetään suorana Yle Areenassa klo 14:00-16:00.

Kannataa tutustua myös kehittäjä Ilkka Pirttimaan aineistoon Mihin menee mobiili, jonka hän koosti pyynnöstäni valottaa vaativan asiakkaan näkökulmaa Ylen mobiilistrategiatyöryhmälle.

 

La 15.05.2010 @ 14:16Tuija Aalto

Yleisradiotoiminnan muutos uusmedian ja sosiaalisen median rajalla

Tein yhteenvetoa siitä, mitä Ylen sosiaalisen median läsnäolo ainakin on ja kysyin Qaikussa, mitä listalta puuttuu ja missä verkon aikaiset omaksujat haluaisivat yleläisiä nähdä. Keskustelu alkoi yleisöjen roolista sisällöntuotannossa ja laajeni pohtimaan median muutosta.
 

Antti Lindströmin mielestä käyttäjien osallistamista voisi vielä parantaa verkossa, motivoida käyttäjiä tuottamaan laadukasta materiaalia.

- Muistelen, että kun ala-asteella katseltiin kouluTV:tä, oli siellä välillä eri koulujen omilla VHS-kameroillaan tuottamaa matskua ihan virallisessa lähetyksessä, ja se tuntui ihan supersiistiltä, ehkä pääosin samaistumis-efektistä ("tuo voisin olla minä") johtuen.

Nykyisin tämä olisi Lindströmin mukaan teknisesti monin verroin helpompaa, kun ei tarvitse postitella vhs-kasetteja. Silti käyttäjäsisällöllä ei hänestä tunnu olevan roolia "euroviisujen tweettikanavaa tai lätkäkisojen tekstareita enempää".

Lindström ehdottaa Ylelle jotakin vastaavaa palstaa kuin Suvi Korhosen Digitodayn Videoilmiö. Erkka Piirainen ei kaipaa YLE:n kanaville yhtään käyttäjien tuottamaa originaalia sisältöä, sillä hän ei usko, että YLE pystyisi keräämään yhtä hyvää aineistoa kuin verkosta löytää.

- Sattumalta löydetty keskiverto-sisältö tuottaa suuremman tyydytyksen kuin jalustalle nostettu ok-sisältö, toteaa hän.

Piiraisen mielestä käyttäjien tuottamaa aineistoa otetaan entistä laajemmin vastaan, mutta hänkin pohtii, eristetäänkö esitykset edelleen alentaviin laareihin, joilla ei ole selvää kohderyhmää.

Verkossa sisältö saa Piiraisen mielestä merkityksellisempää huomiota ja palautetta.

Hän haastaa ajatuksen yleisön houkuttelemisesta tekemään originaaliaineistoa.

- Miksi jonkun YLEn pitäisi motivoida tuottamaan sisältöä?

- Ymmärrän ajatuksen keskustelun ja käyttäjien tuottaman sisällön itseisarvosta, mutta se toteutuu verkossa ilman Yleäkin, Piirainen kirjoittaa.

Hän näkee yleisön roolin sisällön kehittämisessä toisin.

- Sisällön kommenteissa esitetty hyvä kysymys ei ole penninkään arvoinen, ellei siihen vastata alkuperäisen jutun painoarvolla, ei siis kommentissa, sanoo Piirainen.

Ketjun alussa Piirainen huomauttaa aiheellisesti, että osa listaamistani esimerkistä kuuluu pikemminkin käsitteen "uusmedia" kuin "sosiaalinen media" alle. On ihan kiinnostavaa ajatella listaa läpi epäsosiaalisesta näkökulmasta. Facebook ja Twitter voidaan nähdä uusina sisällön syötteiden jakelukanavina vailla minkäänlaista dialogin ulottuvuutta, blogeista, podcasteista ja mobiilivideostreameista puhumattakaan.
 

Millaista on jälki-mediateollinen media?

Helge V. Keitel miettii Ylen roolia Globalisaatio 2 -vaiheen jälkeen, "kun kansallisvaltion tarinalaatikko ei enää riitä ja tavaraa tulee kuitua pitkin HD:nä tuhansista lataamoista eri puolilta maailmaa."

- Onko vuoden 2015 - 2025 jälkeen ohjelmien katsomistyyli muuttunut meillä reippaasti kansainvälisemmäksi? Silloinhan YLE:n pitäisi pukata kamaa entistä tarmokkaammin maailmojen verkkoon, Keitel pohtii.

- Mutta miten tasokasta puskateatteria tuottavat 2015 jälkeen miljoonat suomalaiset, joilla on entistä tehokkaammat video- ja editointivälineet? Keitel pitää Tampereen Star Wreck-tuotantoa esimerkkinä, johon kohta "about anybody" yltää kavereineen.

- Jokakodin 100 megan kaista muuttaa mokkuloinnin videoinniksi. We aint seen nothing yet. Tämä nykytilanne näyttelee minimalistisesti tulevan muutoksen alkua, Keitel toteaa.

 

Mikä on televisio?

Lindströmin sivuheitosta, että tv:hän on on jo ihan passé, haarautui keskustelu television omainaislaadusta. Kari A. Hintikka kysyi, minä televisio tai lehti nykyään ymmärretään. 

- Onko se yksittäiseen laitetyyppiin integroitunutta sisältöä vai tietyillä formaateilla toteutettavaa sisältöä? Eikö Uusi Suomi ole enää nykyään vain saitti? En menisi sitä kutsumaan sanomalehdeksi, Hintikka lisää.


- Jos YouTubea hieman perkaa, niin aika monien kotivideoiden dramaturgia ja formaatti ovat esimerkiski mtv-kulttuurista, tv-mainoksista, nk. dokumenteista ja elokuvista, joita on tullut telkusta erinäisen aikaa, hän sanoo ja jatkaa, että toki rinnalle on tullut jälki-tv-ajan kerrontamuotoja kuten machinima tai mysteerikirjapaketin avajaiset.

TV päätelaitteena voi tosiaan olla passé, kuten radiokin, median edelläkävijäkäyttäjille, mutta mediana molemmat voivat hyvin.

 

Mihin tästä eteenpäin?

Kari Kuosmanen veikkaa katsomistyylien monipuolistuvan ja myös "vanhan" säilyvän.

Keitel näkee edessä ainakin infotulvan.

- Yksi kotimainen kanava korvautuu ehkä tuhansilla / sadoillatuhansille ja sen päälle Eurooppa ja maailma. Kuka kehittää siihen infotulvaan time managerin?

Lindström kertoi kuulleensa mediatutkimuksen luennolla, että kun televisiotekniikka kehittyi aikanaan, niin Yleisradio oli silloin yksi tekniikan kiihkeimmistä vastustajista ja vähättelijöistä.

- Jotenkin ihan positiivista nähdä, kuinka paljon kyseisessä talossa on kasvettu dissaamasta uusia haastajamedioita ja omaksuttu niiden hyödyntäminen omassa toiminnassa, hän virnistää.
 

Pe 14.05.2010 @ 00:40Tuija Aalto

Yle ja yleläiset sosiaalisessa mediassa - katsaus

Vuosi sitten valmistunut Ylen sosiaalisen median strategia rohkaisee henkilökuntaa olemaan verkossa työroolissaan. Tähän tarjotaan myös koulutusta.

Sosiaalisen median strategiassa todetaan, että sosiaalinen media on yksi osatekijä mediakentän rakeistumisessa ja sisällön määrän lisääntyessä tarvitaan yhä hienojakoisempia syötteitä sisällön julkaisuun. Laajasta broadcast-kanavasta mennään metadatan tasolle ja luodaan uusiin ympäristöihin uusia syötekoosteita eli mashuppeja.

Sama hienojakoisuus pätee myös yleisöjen kanssa viestimiseen. Ohjelman tai toimittajan blogissa pitää opetella keskustelemaan yleisöjen aktiivien kanssa. Kanava- ja ohjelmabrändien lisäksi Ylen tulee vahvistaa kaikkien yleläisten julkista identiteettiä ulottumaan verkkoon. Tähän tarvitaan yhtä lailla tuottajapanostusta kuin muuhun mediassa esiintymiseen.

Strategiansa mukaisesti Yle näkyy sosiaalisen median areenoilla

  1. sisältöjensä 
  2. palvelujensa
  3. työntekijöidensä kautta

Edelleen strategiassa todetaan, että sosiaalisessa mediassa toimiminen edellyttää YLEltä avoimuutta, keskustelevuutta ja vähenevän kontrollin sietokykyä. Sosiaalinen media on keskustelun ja itseilmaisun väline, joten se on luonteeltaan kaksisuuntaista ja dialogista. Kyse ei ole siis perinteisestä julkaisutoiminnasta, vaan vuorovaikutuksesta.

Strategi Pirkka Aunola Ylen uusista palveluista kertoo Ylen sosiaalisen median strategiasta Yle Areenan videotallenteessa.

Tässä tiivis katsaus siihen, mitä ulottuvuuksia Ylen sosiaalisen median läsnäololla on tähän mennessä ollut.


Yle ja blogit

Yle perusti ensimmäiset bloginsa tähän Yle.fi/blogit -palveluun 2005. Blogeista on muutamassa vuodessa tullut verkkopalvelujen vakioelementti. Useat yleläiset kirjoittavat työstään myös omalla nimellään ja omaan lukuunsa: ks. HR-päällikkö Sari Veikkolainen, strategi Pirkka Aunola, tuottaja Sakari Heiskanen ja sosiaalisen median tuottaja Arttu Silvast.

Edellämainitut kollegoineen jakavat kokemuksiaan myös Social Web Tools YLE -blogissa, jonne voivat kirjoittaa myös muut kuin yleläiset sosiaalisesta mediasta, tiedonvälityksestä, tarinankerronnasta ja journalismista kiinnostuneet.


Yle ja podcastit

Yle aloitti podcast-kokeilut muutamalla ohjelmanimikkeellä 1.9.2005. Keväällä 2007 käynnistyi varta vasten podcastiksi tuotettu yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen nettiradio-ohjelma Pop-Talk. Toinen podcast-tuotanto oli Kansalaismediakatsaus, jota Henrik Anttonen toimitti syksystä 2007 vuoden 2008 loppuun. Ohjelman idea oli poimia otteita suomalaisista indie-podcasteista, mutta koska niiden määrä oli varsin pieni, laajeni konsepti pian blogeihin. Kansalaismediakatsaus kuultiin myös Ylen Radio Peilissä.

Videopodcasteja Ylellä on kokeiltu nuorten toimituksen Summeri-ohjelmassa ja viihteessä Yle Extrat -nimellä. Helmikuussa 2010 Elävä arkisto aloitti vodcast-kokeilun.

Lukuun ottamatta näitä muutamia kokeiluja Ylen podcastit ovat nettiin julkaistuja radio-ohjelmia, jotka voi tilata ja ladata omalle koneelle. Radio on kaikkialla -kampanja on tehnyt podcast-palveluja tunnetuksi vuodesta 2009 alkaen.


Ylen mobiilivideokokeilut

Yle on kokeillut videoblogeja vuodesta 2005 useilla eri työkaluilla. Katri Makkonen julkaisi Vuosi tsunamista -videoblogia juttumatkalla Thaimaassa vuodenvaihteessa 2005-2006. Tuomas Kerkkänen, Henrik Anttonen ja useat muut pilotoivat vuonna 2007 mobiilivideoiden julkaisemista Kansalaisreportteri -pilotissa Reportteri-ohjelmalla.

Yle Tulevaisuus Lab tilasi syksystä 2009 kevääseen 2010 freelance-toimittaja Maarit Roihalta blogia, jossa käytettiin sosiaalisen median palveluita ääni - ja kuvasisällön välittämiseen.

Keväällä 2010 Yle pilotoi suoria kännykällä toimitettuja netti-tv-lähetyksiä ruotsalaisella Bambuser-palvelulla. Pilotin käynnistystyöpaja oli avoin myös ulkopuolisille kiinnostuneille. Yle Turun toimittaja Joona Haaralasta tuli Yle Turun videoblogikasvo, joka raportoi radio- ja tv-työnsä ohella niin notkahtaneesta Myllysillasta kuin Beckhamin Turun-vierailustakin.

 

Yle YouTubessa

Yle alkoi julkaista sisältöä YouTube -kanavalleen tammikuussa 2010. Alkuvaiheessa sisältönä on pääasiassa kotimaista viihdettä, jolle on sovittu laajemmat verkkojulkaisuoikeudet: esimerkiksi Ihmisten puolue, Miitta-täti, Ihmebantu. Yle-kanavalla on YouTubessa myös muiden julkaisemien sisältöjen suosikkilista eli "favorites". Kanavan toimittamisesta vastaa Yle.fi -etusivutoimituksen sosiaalisen median tuottaja Arttu Silvast.


Yle Facebookissa

Ylellä on useita virallisia ja vielä enemmän epävirallisia ohjelmien fanien luomia Facebook-sivuja ja ryhmiä. Yle.fi-etusivutoimitus toimittaa Suomen Yleisradio -sivua ja Viestintä ja markkinointi Yle esittää -sivua. YleX.fi -sivua toimittavat Elisa Tynkkynen ja Sippo-hahmossa verkossa toimiva yhteisömanageri Mika Tolvanen. Muita Ylen verkkobrandeja edustavat Pikku Kakkonen, Elävä arkisto, Olotila ja Satumaa.

Yle Uutiset ja useat alueet ovat niinikään edustettuna Yle Helsingistä YLE Perämereen. Svenska Yle kokoaa ruotsinkieliset Facebook-sivut. Myös joillakin henkilöillä on tykättäviä sivuja: ks. Jake Nyman, Mikko Kekäläinen ja Marja Hintikka.

Facebook-kirjan kirjoittaja Ari Haasio koulutti yleläisiä naamakirjan perusteisiin syksyllä 2009, minkä lisäksi Facebookin käyttöä ja fanisivujen tekemistä on käsitelty muissa sosiaalisen median koulutuksissa.


Yle Twitterissä

Tämä lista kattaa yli sata yleläistä visertäjää, muttei ole kuitenkaan kattava: http://twitter.com/tuija/ylelaisia/members

Tällä listalla Ylen Twitter-palveluita, joista osa on käsin ylläpidettyjä ja osa RSS-syötteiden releointia:http://twitter.com/tuija/ylen-palveluita/members

Twitter-kirjan kirjoittaja Maija Haavisto on vetänyt Twitter-koulutuksia Ylessä syksyn 2009 aikana, minkä lisäksi mikroblogin käyttöön on perehdytetty muissa sosiaalisen median koulutuksissa.


Yle Second Lifessa

Yle avasi Second Lifeen oman alueen syksyllä 2009 (SLurl ). Kummitustalo ja rantamaisema toimivat tukikohtana yleläisille, jotka haluavat tutustua Second Lifeen. Kummitustalo on tarkoitettu ensimmäiseksi vaihtolavasteeksi ns. holodeckille, jonka on tarkoitus toimia machinima-studiona kaikkien halukkaiden tehdä kuvauskokeiluja.

Yle Tulevaisuus Lab on tilannut suomalaisia Second Life -toimijoita esittelevän kuusiosaisen machinima-sarjan, joka julkaistaan Aikaleima-blogissa loppukesän ja syksyn 2010 aikana.

 

Yllä joitakin esimerkkejä siitä, miten Yle ja yleläiset näkyvät verkossa siellä, missä suomalaiset aikaansa viettävät. Lisäksi voisi erikseen mainita SOMAkoulutuksen monine verkkoyhteisöineen, Qaikun verkostot, ynnä muut.

Missä sinä kohtaat Ylen tai yleläisiä yle.fi:n ulkopuolella?

Ma 10.05.2010 @ 11:51Tuija Aalto

Tulevaisuuden toimittaja tekee monitoimikoneellaan myös mobiilistriimejä

Tammikuussa 11.1. avoimella kickoff-tilaisuudella käynnistetty Bambuser-pilotti on päättynyt. Jatkamme toisen pilotin merkeissä rajatummalla osanottajajoukolla. Samaan aikaan on kiinnostavaa tehdä kokeiluja muilla vastaavilla palveluilla. Kaikki voivat tietenkin käyttää Bambuseria yksityishenkilönä henkilökohtaisiin kokeiluihin palvelun kuluttajakäyttöehtojen puitteissa. Vastaavasti yksityishenkilönä voi käyttää muita kuluttajille suunnattuja palveluja kuten Qikiä ja Ustreamia.

Kerään dokumentoituja kokemuksia yhteen, laita linkki, jos olet jossakin pohtinut kokeilujesi merkitystä, tai jos et ole julkaissut mitään missään blogissa, kirjoita minulle halutessasi muutama lause tekstiä, mitä olet oppinut, mitä haluat jakaa muille opiksi.

Onko sinulla ideoita tai ehdotuksia, mitä haluaisit kanssamme seuraavaksi kokeilla? Onko kokeiluista löytynyt jotain, jonka voisi mielestäsi jo vakiinnuttaa osaksi toimittajan työtä?

Vedän yhteen Bambuserin käyttökokemuksia YLEn sosiaalisen median verkoston kevään viimeisessä tapamisessa torstaina 20.4. klo 14-16 YLE Areenassa.

Linkkejä

 

Markus Nygård, tekninen tuottaja, Svenska YLE mobiili ym. videostreamauksesta 1/2 

Ma 10.05.2010 @ 09:17Tuija Aalto

SAK kannustaa sosiaaliseen mediaan, mutta tietohallinto ei tarjoa käyttäjätukea

SAK rohkaisee työntekijöitään esiintymään verkossa työhön liittyvissä kysymyksissä ja hyödyntämään sosiaalista mediaa osana työtään. Kun verkossa kommentoidaan työasioita, esiinnytään omalla nimellä ja keskustelukumppaneita kunnioittaen, tuore ohjeistus linjaa. Sosiaaliseen mediaan osallistumisesta ja omasta verkkoidentiteetistään päättää jokainen työntekijä itse. Osallistuminen on suotavaa, mutta ei pakollista.

IT-osasto sanoutuu kuitenkin touhusta irti: ohjeessa todetaan, että SAK:n tietohallinto ei tarjoa käyttäjätukea sosiaalisen median palveluihin ja työkaluihin.

Sosiaalisen median ohjeistus SAK:n henkilöstölle muistuttaa, että työsopimuslainsäädäntö ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki koskevat kaikkia työntekijöitä.

Muuhun kuin työhön liittyvien palvelujen käyttö ei saa haitata työtehtävien suorittamista, ohjeistus vielä huomauttaa.

Sosiaalinen media nähdään SAK:ssa kanavana verkostoitumiseen, viestimiseen, osaamisen kehittämiseen ja innovointiin.

Tässä tietokannassa on lisää sosiaalisen median ohjeistuksia malliksi ja inspiraatioksi omien työstämiseen.

Kiitokset linkeistä Kari A Hintikalle ja Oili Salmiselle.

Pe 07.05.2010 @ 12:24Tuija Aalto

Seminaaritaltioita verkkoviestinnästä YLE Areenassa

Tässä yhteenveto seminaaritallenteista, joita YLE Uudet palvelut yhteistyökumppaneineen on viimeisen puolen vuoden aikana YLE Areenaan tuottanut. Seminaarit ovat katsottavissa rajaamattoman ajan, osan voi myös ladata tiedostona omalle koneelleen.

Näiden seminaarien lisäksi YLE Areenassa on Ruudun takaa - YLE Tuotanto esittää -sarja, jossa YLE Tuotannon ammattilaiset kertovat työstään.

Mistä aihepiireistä ja keiden haluaisit tulevana syksynä kuulla puhuvan? Tai olisiko sinulla käytännön ideoita seminaarijärjestelyjen suhteen? Nyt on oikea aika tehdä ehdotuksia ja antaa ideoita.

To 06.05.2010 @ 08:58Tuija Aalto

Seppo Roth Alma Mediasta työstää journalistin sosiaalisen median ohjeita

Teenkö uutisen Facebookin viharyhmästä? Montako jäsentä viharyhmään tarvitaan, että se on uutisen arvoinen? Julkkiksen Facebook-päivityksessä on uutinen, onko se julkista tietoa? Luotanko Twitterin kautta tulleisiin päivityksiin Chilen tsunamista? Laitanko aihetta käsittelevän Twitter-feedin sivuillemme? Jos teen Twitter-feedin omalla nimelläni, onko se henkilökohtainen vai edustanko työnantajaani? Nämä ovat sellaisia kysymyksiä journalistin arjesta, johon uudet, 2005 ilmestyneet journalistin ohjeet eivät anna apua. Alma Mediassa sosiaalisen median ohjeistuksen teko on vasta alkanut, kertoo kehityspäällikkö Seppo Roth Aamulehdestä Sosiaalisen median seminaarisarjassa pitämässä esityksessään Toimittajan työtavat ja etiikka sosiaalisessa mediassa.

Roth nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen toimittajan tiedonhankinnan rajoista: "Tietomurrot huvin vuoksi tai tutkimusmielessä ovat hakkerietiikassa sallittuja kunhan ei aiheuta vahinkoa tai hae rikoshyötyä", Roth kirjoittaa - ehkäpä salasanojen arvailu siis voisi kuulua tutkivan journalistinkin tiedonhankinta-arsenaaliin? Missä kulkee teidän etiikkanne raja?

Asiasanat: 
Ti 04.05.2010 @ 22:50Tuija Aalto

Anne Rongas ja Sari Veikkolainen verkostoissa

YLE Vision HR-päällikkö Sari Veikkolainen tekee hallintobyrokraatin työtään huomattavan freesillä otteella. Veikkolaisen viime syksynä perustaman Social Web Tools YLE -verkoston jäsenmäärä on juuri ylittänyt tuhannen, onneksi olkoon kaikille mukaan jo liittyneille!

Anne Rongaksen Opeblogissa on julkaistu jo tuhat merkintää. Tuhannennessa artikkelissaan Uskalla(tko) innostua!? Opeblogin bloggaus no: 1000 Rongas pohtii erilaisia temperementteja.

"Innostuminen herättää kahtalaisia tunteita. Joidenkin mielestä on ihanaa, että maailmassa on innostuvia ihmisiä ja innostus tarttuu. Joidenkin mielestä innostuvat hörhöt ovat rasittavia ja lapsellisia. Innostuminen lienee kytköksissä ihmisen temperamenttiin. Jotkut ovat hitaasti lämpiäviä ja tämä ominaisuus on biologinen. Hitaasti lämpiävä ja nopeasti innostuva voivat oppia sietämään toisiaan. Heistä voi tulla myös hyvä pari, kun vain osataan ylittää ensimmäisten tunnereaktioitten raja-aidat."

Veikkolainen kirjoittaa blogissaan otsikolla Jaettu asiantuntijuus:  

"Olen omassa työssäni saanut maistaa jaettua asiantuntijuutta enkä voisi enää kuvitella työskenteleväni toisin. Se tuntuisi ihan hölmöltä. Yksin, miksi?"

 

Valtavasti onnea ja respektiä näille naisille - ja paljon uusia tuhansia tuleville vuosille!

 

 

 

To 29.04.2010 @ 11:15Tuija Aalto

Jake Nyman pokkasi valtion tiedonjulkistamispalkinnon - fanit kiittävät

Musiikkitoimittaja Jake Nyman on tämänvuotisten Valtion tiedonjulkistamispalkinnon saajien joukossa. Facebookissa fanit onnittelevat: Onnea Jakelle! Olen ollut jo pitkän aikaa samaa mieltä tiedonjulkistamispalkinnon perusteiden kanssa :) (Hannu Lihavainen) Onnea Jake saamastasi tiedonjulkistamispalkinnosta. Kyllä sä olet sitä tietoa meille antanutkin. Kiitos, jatka sitä! uge (Heikki Ursin) Onnea Jake, kiitollisena jo vuosien aikana saamistani tiedoista. (Yrjö Kelhä) Sydämelliset onnittelut! Aivan oikein sulle!!! (Marja Aho) Aiemmin tässä blogissa: Ikkuna Jake Nymanin tuotantoon

Sivut

Aalto

  • Ylen Toimintaympäristön ja sosiaalisen median päällikkö Tuija Aalto kirjoittaa blogissaan median toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista. Muualla webissä:  Google+, Slideshare, Twitter, Facebook, LinkedIn.

Blogiarkisto

2011

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2007

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2005

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu