Uninen, unisempi, so what

2 kommenttia

"Mitenkäs vauva on nukkunut?", tähän kysymykseen tuore isä saa vastata kyllästymiseen asti. Tuore äiti joutuu puolestamaan vastaamaan toistuvasti myös bonuskysymykseen: "Oletko itse saanut nukuttua?"

Nuorena miehenä kaikki vauvat näyttivät minusta aivan samannäköisiltä. Yritin esittää kohteliaan kiinnostunutta, kun tuore isä tai äiti pakotti minut pällistelemään lastenvaunujen uumenissa uinuvaa ryppyistä naamaa. Jotainhan siinä oli pakko sanoa, joten minäkin hoin noita kahta kysymystä. Toistelin kuin papukaija: "oletko nukkunut, oletko nukkunut?".

Kun vaimoni odotti lastamme, niin ajattelin, että enköhän sitten vauvan tuoman kokemuksen kautta keksi jotain vähän omaperäisempää kysyttävää kuin nukkumatin vierailut. Nyt osaan siis jo jutella sujuvasti turvaistuimista, lastenvaunuista, äidinmaidon korvikkeista, pukluista ja trendikkäistä kestovaipoista.

Mistä siis puhun tuoreiden vanhempien kanssa, kun minullakin on nyt yksi kääryle lastenvaunuissa? Kyselenkö äideiltä, että ovatko heidän rintansa hellinä imetyksestä? Utelenko isiltä, että kumpi vaihtaa vaipat?

Tosiasia on se, että olen edelleen papukaija: "Mitenkäs vauva nukkuu, mitenkäs äiti nukkuu?" Jos ei nuku, niin polla pehmenee hyvin äkkiä. Turha siinä on jauhaa syvällistä filosofiaa tai keksiä omaperäisiä kysymyksiä, jos toinen näyttää zombie-elokuvasta karanneelta. Se, mikä tuntui ennen tyhmältä jankutukseltä, onkin nyt hyvin todellista.

Asiasanat:

isä uni äiti vauva nukkuminen lapsi vaimo vanhemmat

2 kommenttia

Joona Haarala (ei rekisteröitynyt)

Ke 02.06.2010 @ 22:24

Aamen.

Niko (ei rekisteröitynyt)

To 03.06.2010 @ 21:10

Ja sitten nämä lapsettomat ystävät jotka eivät ymmärrä vanhempien väsymystä. Vähän aikaa jaksetaan olla kuvioissa mukana, käydä kahvilla vanhempien luona ja luvata apua yms. Sitten kun vanhemmat ei jaksakkaan käydä viikonloppuisn baareissa, iltaisin leffassa tai lenkillä, niin kaveri katoaakin pikkuhiljaa kuvasta.

Vanhemmat ymmärtää väsymyksen ja siittä on helpottavaa puhua muiden kanssa. lapsettomat sitä ei ymmärrä...

Vaippasulkeiset: kolme isää ja vauvat

BLOGI ON PÄÄTTYNYT. KIITOS MIELENKIINNOSTA.

T. TEKIJÄT.

Simo Kymäläinen, yksi vauva

Simo Kymäläinen Kaverini, kahden pienen lapsen isä, katsoi minua kymmenen vuotta sitten silmiin ja sanoi: "Hanki lapsia vasta sitten, kun olet varma, ehdottoman varma, että haluat niitä". Kymmenen vuotta myöhemmin keittelin maitopulloja keittiössä ja katselin nukkuvaa poikaani, joka oli kotiutunut laitokselta pari tuntia aikaisemmin. Oltiin siinä vaan kahdestaan ja oli ehdottoman varmasti hyvä olo.

Ari Welling, kaksi lasta, joista yksi on vauva

Ari Welling Olen nelikymppinen YLE-isä, joka on hankkinut kokemusta lapsenhoidon jalossa taidossa jo vuodesta 2006 alkaen yhden lapsen kanssa. Brittiläinen insinööri-toimittaja Thomas P. Jones kirjoitti jo parisataa vuotta sitten, että "lapset opettavat meille monia asioita, mm. kärsivällisyytemme rajat". Viime vuosina olen oppinut ymmärtämään tätä Jonesin salakieltä huomattavasti paremmin.

Joona Haarala, kolme lasta, joista yksi vauva

Joona Haarala Perheessämme kaikki muut paitsi minä puhuvat ruotsia äidinkielenään. Eräs tuttumme sanoi kerran, että suomenruotsalaisessa perheessä on yksi poika, yksi tyttö ja yksi bonuslapsi suomenruotsalaisten määrän lisäämiseksi. Meillä on nyt kaksi poikaa, joista toinen on syntynyt suomenruotsalaisuuden päivän aattona. Kolmas lapsi syntyi helmikuussa 2010.