Tyssääkö ura perheen perustamiseen
Kuten Joona jo blogissamme totesikin, keskusteltiin YLE Turun Radiossa tänään isyydestä. Aika lailla huvittuneena kaivoinkin postilaatikostani toimittajien ammattilehden Journalistin, jonka kannessa komeilee vauva. ”Lapsi tuo leivän ja vaivan” otsikoi ammattiaviisimme. Eli on tämä isyys nyt jotenkin tapetilla muuallakin, myös muissa toimituksissa.
Journalistin ”lapselliset toimittajat” –juttuun on haastateltu useita pienten lasten vanhempia, niin isiä kuin äitejäkin. Toinen on luopunut vakipaikastaan ja siirtynyt freelanceriksi, toinen tekee lyhennettyä työviikkoa. Yksi juttua varten haastatelluista vanhemmista toteaa, että ”on tässä lasten myötä saanut haudata urakehityshaaveet”, toinen myöntää, ettei hae kiksejä työelämästä vaan lasten kanssa olemisesta.
Kelpo kooste mielipiteistä niiltä isiltä ja äideiltä, jotka ovat kenties uhranneet hurjimman nousu-uransa, ainakin osittain tai joksikin aikaa. Itsekin uskon kuuluvani tähän porukkaan.
Jäin kuitenkin kaipaamaan samaan juttuun edes yhtä sellaista uraisää tai –äitiä, joista aina kohutaan. Nämäkin jutun ilmeiset mallivanhemmat toteavat jatkuvan syyllisyyden vaivaavan. Syyllisyys siitä, ettei sittenkään pysty antamaan lapsilleen tarpeeksi aikaa. Mitähän tästä kaikesta ajattelevatkaan ne uraohjoukset, jotka senkun porskuttavat - oli sitten kotona iltasadun lukijaa odottamassa pieni lapsi tai ei.
Netti on hieno juttu, sillä olit sitten toimittaja tai et, voit lukea Journalistin artikkelin tästä linkistä. Uskon että juttu herättää ajatuksia, joten suosittelen lukemista.
http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2010/04/artikkelit/kah...