Pieni kitinä parempi kuin jatkuva rutina
Vauva kitisee. Se on väsynyt. Tässä kohtaa minun ja vaimoni nukutuskeinot eroavat. Äidillä on taikakalu: maidontuottamiskoneisto. Minulla ei.
Vaimo ja vauva makoilevat aikansa pedissä ja molemmat nukahtavat. Kun minä olen kahden vauvan kanssa, niin kummatkaan eivät nukahda - paitsi nyt: kun vauva on syötetty ja röyhy on tullut, annan sen kitistä aikansa ja avot - vauva nukahtaa!
Aiemmin yritin kuljetella vauvaa sylissä ja leperrellä sun muuta. Vauva ei ollut tyytyväinen.
Harmi vain, että minun uusi menetelmäni ei näytä oleva niin tehokas kuin äidin. Vauva yleensä herää jonkin ajan kuluttua, mutta saapahan isä hetken levätä, ja toivottavasti vauva.
Toisaalta... valittaa ei saisi, kun vauva ei todellakaan ole mikään koliikkitapaus. Kaukana siitä.
* * *
Nukkumisesta tuli mieleen, että perheessämme huomaa, että lapsia on jo kolme. Vanhemmat pojat heräävät mm. viikonloppuisin kahdeksalta. Se tarkoittaa sitä, että vanhemmatkin heräävät.
Muistan, kun isot olivat vauvoja, niin minä ja vaimo kukuttiin vielä yöyhdeltä ja niin kukkui vauvatkin. Nyt moinen ei toimi. Ei toimi, vaikka työaikani aika useasti antaisi myöden pidempään valvomisen.
