Miten EU:sta oikeutta haetaan

Ke 20.2.2013 klo 10.05

EU:lle kuuluvissa asioissa voi olla monenlaisia laillisuusongelmia. 

Voi näyttää esimerkiksi siltä, että EU hallinto ei anna julki tärkeitä asiakirjoja riittävän avoimesti. Joku EU-maa saattaa yrittää estää sisämarkkinoita toimimasta kunnolla, eikä anna toisen maan kansalaisten tuoda markkinoilleen uusia tuotteita.  EU-alueen autoverotus voi vaikuttaa kummalliselta verrattuna siihen, mitä säädöksissä lukee.   EU-maan pakolaisten asioita ei aina hoideta riittävän nopeasti. Kaikkia ympäristöasioita ei hoideta EU:n edellyttämällä tavalla.

Kun näissä asioissa oikeutta hakee, niin ensin kannatta käydä läpi kotimaiset reitit. 

Silloin voi nostaa asiasta oikeusjutun Suomessa, tai valittaa asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.

Kotimaisten keinojen lisäksi apua voi saada myös esimerkiksi kantelemalla Euroopan oikeusasiamiehelle tai Komissiolle taikka vetoamalla Euroopan parlamenttiin.

Tietoa siitä, miten näissä asioissa kannatta menetellä saa esimerkiksi Komission nettisivuilta tai Eurooppatiedotuksesta.
Aiheesta kertoo neuvotteleva virkamies Heidi Kaila Valtioneuvoston EU-sihteeristöstä.
Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

EU määrittää meidän lainsäädäntövaltaamme ja tuomiovaltaamme. Periaatteessahan EU:n direktiivit ja asetukset vetävät pitemmän korren, jos ne ovat ristiriidassa meidän omien lakiemme kanssa. Siis jopa silloinkin kun kyseessä on meidän perustuslakimme.

Eurokriisin myötä EU on hivuttautunut sisään myös jäsenmaidensa budjettivallan käyttöön. Nimenomaan talouskriisin hoidossa on herätty kysymään, mitkä ovat ja tulevat lopulta olemaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden vallankäytön rajat.
Haastateltavana Brysselin koneessa on valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

 Euron koossa pysyminen on viime vuosina ollut pari kertaa tosi pahasti  veitsen terällä. Mutta miten sen käy jatkossa?

Talousennusteet näyttävät juuri nyt hyviltä  ja Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju sanoo pitävänsä  tilannetta parempana, kuin millaisena  me tavalliset kansalaiset sitä pidämme. 

Euron hajoamisen uhka on edelleen olemassa. Kyproksen ja troikan väliset neuvottelut ovat umpikujassa. Ja kaduilla kuohuu Kreikassa ja Espanjassa. 

Euroon tulee jatkuvasti uusia maita, mutta se tuntuu kaikkien euromaiden mielestä olevan ihan hyvä juttu. Miksi siis  jonkun maan eurosta eroamisen mahdollisuus on niin iso draama, että sitä spekuloidaan jatkuvasti ja sitä myös pelätään.

Ja miksi Eurosta eroamiseen ei ole luotu selkeitä sääntöjä, että eri maat voisivat laskea kannattaako eurossa pysyä tai pitääkö jonkun muun maan eroa pelätä.

Entä oliko Suomen euroon meno taloudelölisesti hyödyllistä?

Ja jos euro hajoisi, niin millä tavoin  se todennäköisimmin tapahtuisi ja mitä seurauksia sillä olisi Suomelle asiaa tutkineen Aki Kangasharjun mukaan.

Mitä mieltä olet asiasta? Hajoaako euro? Jos hajoaa, niin miten?  Ja mitä sitten tapahtuu?

 Suomi kuuluu  EU:n budjetin suurimpiin nettomaksajiin suhteessa bruttokansantuloomme. Suurin maksaja 2011 oli on Italia ja sen jälkeen tuli  Alankomaat. Jaetulla kolmannella sijalla olivat Saksa, Suomi ja Tanska.
Parhaillaan neuvotellaan EU:n tulevasta rahoituskehyksestä budjettikaudelle 2014-2020, eli siitä mihin rahaa tuona aikana  käytetään, paljonko sitä käytetään ja missä suhteessa rahat mistäkin kerätään.

Rahoituskehykseen sovitetaan sitten  EU:n vuotuiset budjetit. Esimerkiksi  2011 vuotuinen budjetti oli kokonaisuudessaan 141,9 mrd euroa silloin Suomi maksoi eu:lle 652,9 miljoonaa euroa enemmän kuin sai siltä maksatuksina ja eli nettomaksumme  EU:lle oli silloin 123 euroa kansalaista kohden.
Rahaa EU:n budjetissa käytetään tällä hetkellä eniten kestävän kasvun ja työllisyyden hoitoon ja toiseksi eniten maatalouden tukiin.

Komissio on tehnyt esityksen tulevasta monivuotisesta budjettiraamistasta. Ehdotuksen mukaan Suomi maksaisi entistä enemmän rahaa EU:lle, joka sitten palauttaa suurimman osan tästä rahasta takaisin Suomeen käytettäväksi EU:n sääntöjen mukaisesti.

Kun nykyisellä, vuosien  2007–2013 kehyskaudella Suomen maksaa  EU-budjettiin arviolta noin 12,0 miljardia euroa, niin  Komission  ehdotuksen mukaan vuosina 2014–2020  mukaan maksut nousisivat 15,1 miljardiin euroon

 Suomi on sitä mieltä (U-jatkokirje U 40/2011), että Komission  esitystä  matalampi taso olisi parempi, Mutta mikä neuvottelutilanne tällä hetkellä on?

Siitä tietää Suomen EU-edustustosta Brysselissä työskentelevä  rahoituskehyksestä vastaava  lähetystöneuvos  Marianne Huusko-Lamponen, joka on  virkamiestasolla edustanut Suomea tämänhetkisissä  EU:n  budjettiraamineuvotteluissa.