EU:n kehitys

Erkki Tuomioja

 

Miten demokraattista on EU:n päätöksenteko? Velkakriisin pahimpaan aikaan ainakin ongelmia oli.  Entä EU:ssa harjoitettava talouspolitiikka. Onko nykyisin harjoitettavalle politiikalle vaihtoehtoja.  Jos on, niin pohditaanko niitä avoimesti? Ja miten demokraattista oli se päätös, kun maat sitoutuivat jatkossa keskipitkällä aikavälillä 0,5% rakenteellisiin alijäämiin? Pitäisikö meidän laskea se hinta, mikä eurosta erosta Suomelle koituisi, että voisimme puhua tästäkin aiheesta kaikki yhdessä faktojen pohjalta.

Entä EU:n ulkosuhteet.  Miten iso ongelma se on EU:n toimintakyvylle, että eri jäsenmaat haluavat esiintyä ulkosuhteissa itsenäisinä? Miltä Ukrainan tilanne nyt vaikuttaa.  Ja  miltä vaikuttavat EU:n ja USA:n väliset vapaakauppaneuvottelut.

Ohjelmassa on haastateltavana ulkoministeri Erkki Tuomioja.

EU:n ja Kiinan suhteet

Mikael Mattlin

 

Kiinan ja EU:n taloudelliset suhteet ovat muuttumassa. Viime marraskuussa aloitettiin neuvottelut Kiinan ja EU:n välisestä investointisopimuksesta, joka käsittelee esimerkiksi erilaisia maiden välisiä markkinoillepääsykysymyksiä. Sopimuksen tarkoitus on korvata EU:n jäsenmaiden ja Kiinan väliset kahdenkeskiset sopimukset. 

Mutta miten muuten EU:n ja Kiinan suhteet ovat kehittymässä? Ainakin EU:sta kotoisin olevien yritysten virta Kiinan on hidastunut. 

Myös Kiinan rakenneuudistukset todennäköisesti tulevat vaikuttamaan EU-maiden ja Kiinan väliseen kauppaan.  Entä onko Kiinan suhtautuminen EU:hun muuttunut talouskriisin jälkeen? Tällä hetkellä maailmantaloudessa tärkein akseli on Kiinan ja USA:n välillä, mutta toiseksi tärkein on akseli EU:n ja Kiinan välillä, joten merkittävillä liikahduksilla sillä akselilla on monia seurannaisvaikutuksia.


Ohjelmassa haastateltavana on dosentti Mikael Mattlin Turun yliopistosta

Eu ja työvoiman vapaa liikkuvuus

Olli Sorainen

Nykyisessä työttömyystilanteessa työperäisestä maahanmuutosta on tullut iso puheenaihe monessa EU-maassa. Sen arvellaan myös nousevan yhdeksi näiden eurovaalien isoista teemoista. 

EU:n alueella työvoima saa liikkua vapaasti maasta toiseen ja EU:n ulkopuoleltakin tänne tulee työntekijöitä etenkin ns. lähetettyinä työntekijöinä. Mutta mikä vaikutus tällä kaikella on meidän työmarkkinoihimme?  Suurimmassa osassa EU-maita ei ole yleissitovaa sopimusta eri alojen palkoista, vaan palkat joustavat enemmän kuin esim. meillä.  Niissä maissa tilanne on se, että palkkakilpailu saattaa vaikuttaa alan palkkoihin paljon hyvinkin paljon. Lisääntynyt työvoima etenkin lähetettyinä työntekijöinä on myös muuttanut työmarkkinoita. Nyt jo puhutaan ainakin kaksiportaista työmarkkinoista.

Hallitusneuvos Oll
i Sorainen Työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että EU:ssa Suomi ei ole mikään työperäisen maahanmuuton suurmaa ja hekin jotka meille tulevat lähtevät täältä helposti pois.
Mutta entä tulevaisuudessa? Kuinka paljon työperäistä maahanmuuttoa meillä tulee olemaan ja kuinka paljon me sitä tarvitsemme?




Maaseutu ja EU:n jälki

 

 

 

Mitä EU vaalien äänestäjä haluaa?

Annamari Huovinen

Lapsia ja koiria on näkynyt monessa EU-vaalimainoksessa  ja luultavasti näkyy tänäkin vuonna.  Samalla vaalilauseet mainosten etusivuilla ovat ympäripyöreitä.  Arvokasta mainostilaa käytetään yllättävän usein näin.  Miksei riitä, että ehdokas kertoo millaisia asioita hän haluaa ajaa? 
Entä minkälaisen ehdokkaan äänestäjät EU- vaaleissa mainosten suunnittelijoiden mukaan mahtavat haluta? Perheellisen koiranomistajan joka voi olla äänemme Euroopassa? Tänä vuonna tulemme todennäköisesti näkemään vaalimainoksia, joissa ehdokkaan kerrotaan olevan konkreettisimmillaan vastuullisen talouspolitiikan kannattaja. Ja melko varmaa on, että hän joka toteaa mainoksessaan: "Kaikki hyvin ja näillä mennään", ottaa aika ison riskin läpipääsemisensä suhteen.
Aiheesta haastateltavana on Viestinnän tutkija Annamari Huovinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

EU ja muutosten vuosi

Teija Tiilikainen

 

Tänä vuonna valta vaihtuu paitsi parlamentissa, niin myös komissiossa.                                                                                                                                       Mutta paljonko EU:n politiikka muuttuu äänestystulosten perusteella? Mikä vaikutus äänestäjiin tulee olemaan talouskriisillä ja sen esiin nostama keskustelulla EU:n harjoittamasta talouskurista ja maiden keskinäisen solidaarisuuden tarpeesta ja euron ongelmista?

Entä miten etenee EU:n federalismikehitys ja miten vahvaa tulee olemaan populismin nousu? EÚ:n vastustus on lisääntynyt, mutta vasta vaalien jälkeen nähdään onnistuvatko vastustajat toimimaan yhdessä millään lailla. Nähtäväksi jää sekin, miten EU:n vastustuksen nousu vaikuttaa jäsenmaiden kansalliseen politiikkaan ja niiden äänenpainoihin neuvostossa.

Vaalien jälkeen odotettavissa on myös mielenkiintoisia näytelmiä siitä, miten valtaa ja EU:n huippuvirkoja jaetaan osin äänestystuloksien perusteella. Väheneekö jäsenmaiden valta?                                                                                                                                                                                                                         Samoin nähdään, mitä tulee käymään puolueiden asemalle vaalien jälkeen. Vahvistuuko se? Jos vahvistuu, niin miten se vaikuttaa siihen kuka politiikan suuntaa määrää. Väheneekö samalla lobbareiden valta EU:ssa.

Kun vanha parlamentti ja komissio lähtevät ja uudet tulevat tilalle, niin se tulee todennäköisesti hidastamaan EU:n toimintaa. Mitään tyhjää välivuotta ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä jo aloitettuja asioita on käsiteltävä jatkossakin. Esimerkiksi pankkiunionikeskustelu on vielä aika levällään ja mahdollinen vapaakauppasopimus USA:n kanssa etenee johonkin suuntaan.

Brysselin koneessa aiheesta on haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

 

 

Lobbarina EU:ssa

 

Kai Keski-Korhonen


EU:n päätöksillä tai niiden tekemättä jäämisellä voi olla isoja taloudellisia vaikutuksia yrityksille.  Koko markkinatilanne saattaa muuttua päätösten myötä rajustikin.      Samoin monet EU:n päätökset ovat tärkeitä erilaisille järjestöille.

Lobbarit yrittävät vaikuttaa ja vaikuttavat EU:n päätöksiin niin, että siitä on niiden asiakkaille etua.

Mutta miten työ käytännössä tehdään?

Asioita europarlamentaarikoille tai virkamiehille esitellessään lobbarin on syytä olla liikkeellä hyvin varhain jo asian alkuvaiheessa.                                                                      Viesti pitää myös  osata tiivistää niin, että ne voi tiivistää yhteen tai viiteentoista minuuttiin.

Mutta mitä muuta pitää osata?

Ja entä miten paljon lobbarit EU:n päätöksiin vaikuttavat?

 

Ohjelmassa on haastateltavana EU-konsultti Kai Keski-Korhonen.

Matkalla tiukempaan talouskuriin

Taneli Lahti

 

EU:n harjoittama jäsenvaltioiden talouksien ohjaus on kiristymässä. Maiden pitää vuotuisen kuuden kuukauden jakson ajan koordinoida talousarvio-, makrotalous- ja rakennepolitiikkansa niin, että niissä otetaan huomioon EU:n suositukset.

Jos maa ei noudata finanssipolitiikan sääntöjä tai niitä suosituksia jotka se saa EU:lta makrotaloudellisten epätasapainojensa korjaamiseksi, se voi menettää ison osan niistä rahoista joita se saa EU:n budjetista.

Mutta mikä on hyvää talouspolitiikkaa ja kenen kannalta.

Valinnat ovat lopulta poliittisia ja näillä asioilla on myös kohtalonyhteys seuraaviin eurovaalien tulokseen

 

Entä miten tilanne kehittyy tästä eteenpäin?

Mikäli euroalueella halutaan jatkossa  nykyistä syvempää rahaliittoa yhteisine velkoineen ja niihin liittyvine vielä tiukempine jäsenvaltioiden talouspolitiikan säätelyineen, se vaatisi jo perussopimuksen muutoksen.

Mutta onko sellainen tulossa?  Komisson puheenjohtaja Barroso on luvannut esitellä ajatuksensa mahdollisesta perussopimuksen muutostarpeesta ennen vaaleja.

Nyt kun euroskeptisyys on nousussa ympäri Eurooppaa, ei varmaankaan ole poliittisesti kovin helppoa ehdottaa ainakaan kovin isosti EU:n valtaa lisäävää perussopimuksen uudistusta.

Ohjelmassa on haastateltavana Taneli Lahti joka toimii komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin kabinetissa neuvonantaja

Sisäinen devalvaatio vai irti eurosta? Ohjelma on uusinta. Se on lähetetty aiemmin 12.6 2013

 

Stefan Törnqvist

Talousasiantuntija, Helmet Capitalin pääomasijoittaja Stefan Törnqvist on sitä mieltä, että jos Suomi haluaa olla kilpailukykyinen, niin sillä on edessään kaksi vaihtoehtoa. Sisäinen tai ulkoinen 20-30 % devalvaatio. Mikäli valitsemme sisäisen devalvaation meillä pitää leikata eläkkeitä ja palkkoja ja julkishallintoa saneerata kovalla kädellä. Toinen mahdollisuus on, että Suomi palaa omaan valuuttaansa, ja julistaa se vapaasti kelluvaksi valuuttakurssiksi, jolloin se luultavasti vähän heikkenisi ja ulkomaan kauppa alkaisi vetää.
Käytännössä omaan valuuttaan siirtyminen ei ole ongelma. Viimeisen sadan vuoden aikana suunnilleen sata yhteisvaluutta on hajonnut. Myös Suomi on historiassaan ottanut monesti uuden valuutan käyttöön.
Nykyisin uuden valuutan käyttöönottoa helpottaisi sekin, että nykyään suuri osa rahaliikenteestä on digitaalista, joten setelien ja kolikoiden luominenkin olisi kevyempää kuin aiemmin. Toimittajana Maija Elonheimo.

Tässä siis näkyvillä ne kommentit, joita ohjelman blogiin tuli kesäkuisen lähetyksen jälkeen:

11 kommenttia

Keskustelu herätti pelkoa, hämmennystä ja kokemuksen ymmärtämättömyydestä. Monet talous-, raha-, finanssimaailman käsitteet eivät auenneet sellaiselle, joka ei tunne alaa ja asiaa. Jäljelle jäi vain pelko ja hämmennys.

Jäljelle jäi myös tunne siitä, että isohko kriisi on käytävä läpi, jos asia yritetään hoitaa suomalaisten omin päätöksin. Ja isohko kriisi on käytävä läpi, vaikka asiaa ei hoidettaisi suomalaisten omin voimin.

Nykyiset johtavat poliitikkomme eivät mielestäni ole riittävän rohkeita tekemään omaehtoisia päätöksiä. Näen, että meille jää jäljelle vain "ajatuminen muiden mukana"-vaihtoehto.

Hyvä ohjelma, koska vaihtoehtoja on.

Törnqvistin vaihtoehto on todennäköinen muutaman vuoden sisällä, kun euro hajoaa. Eurokriisi ei ole ohi, päinvastoin. Kreikka etunenässä on täysin euroryhmän ja IMF:n rahoituksen varassa.

Ranskan johdolla etelän valtiot ajavat eurobondeja, joita esim. Suomi on sanonut ehdottomasti vastustavansa - epäilen. Eurobondit toteutuvat jo tällä hetkellä EKP:n kautta, joka ostaa luuserivaltioiden velkapapereita, jonka seurauksena Suomen valtion keskuspankkin taseeseen (meidän veronmaksajien maksettavaksi) tulee tietty osuus "ostoksista".

Tämä EKP:n toiminta on kuoliaaksi vaiettu Suomessa. Demokratian ulkopuolella oleva organisaatio on ottanut roolin joka sille alunperin ei kuulu. EKP:n tehtävä on ollut rahoitushuolto ja inflaation torjunta.

Mutta takaisin Törnqvistin tärkeimään viestiin: ero eurosta. Kerran se kirpaisee, mutta sen jälkeen päätökset oman rahan arvosta on Suomessa. Niin pitkään kun Suomen talouden rakenteita ei pystytä nykyaistamaan, meillä ei ole muuta keinoa saada kansainvälistä kilpailukykyä kuin devalvaatio.

Tulossa oleva "korpilampi-kokoontuminen" Kataisen johdolla ei tuo valoa pimeyteen - sisäinen devalvaatio on mahdoton niin pitkään kun meillä on nykyisenkaltainen AY-liike.

jukka kirjoitti:

Hyvä ohjelma, koska vaihtoehtoja on.

Törnqvistin vaihtoehto on todennäköinen muutaman vuoden sisällä, kun euro hajoaa. Eurokriisi ei ole ohi, päinvastoin. Kreikka etunenässä on täysin euroryhmän ja IMF:n rahoituksen varassa.

Ranskan johdolla etelän valtiot ajavat eurobondeja, joita esim. Suomi on sanonut ehdottomasti vastustavansa - epäilen. Eurobondit toteutuvat jo tällä hetkellä EKP:n kautta, joka ostaa luuserivaltioiden velkapapereita, jonka seurauksena Suomen valtion keskuspankkin taseeseen (meidän veronmaksajien maksettavaksi) tulee tietty osuus "ostoksista".

Tämä EKP:n toiminta on kuoliaaksi vaiettu Suomessa. Demokratian ulkopuolella oleva organisaatio on ottanut roolin joka sille alunperin ei kuulu. EKP:n tehtävä on ollut rahoitushuolto ja inflaation torjunta.

Mutta takaisin Törnqvistin tärkeimään viestiin: ero eurosta. Kerran se kirpaisee, mutta sen jälkeen päätökset oman rahan arvosta on Suomessa. Niin pitkään kun Suomen talouden rakenteita ei pystytä nykyaistamaan, meillä ei ole muuta keinoa saada kansainvälistä kilpailukykyä kuin devalvaatio.

Tulossa oleva "korpilampi-kokoontuminen" Kataisen johdolla ei tuo valoa pimeyteen - sisäinen devalvaatio on mahdoton niin pitkään kun meillä on nykyisenkaltainen AY-liike.

Jees ,ei tämä ainakaan minulle mitään pelkoa ja epävarmuutta luonut ,päinvastoin siinä
ne vaihtoehdot on mistä valita sisäinen devalvaatio tai ulkoinen. Nämä seminaarit ja muut
keskustelukerhot sekoittaa vain selviä asioita entisestään.

jukka kirjoitti:

Tulossa oleva "korpilampi-kokoontuminen" Kataisen johdolla ei tuo valoa pimeyteen - sisäinen devalvaatio on mahdoton niin pitkään kun meillä on nykyisenkaltainen AY-liike.

Sisäisen devalvaation jälkeen Suomi olisi vain yksi köyhä EU-osavaltio muiden joukossa. Se ei retkaisisi mitään ongelmia Suomessa. Kyllä AY-liike on tässä asiassa taäsin oikeilla linjoilla, että vuosikymmenten työtä ei minkään EU-kiimaisten porojen toimesta pöfäytetä taivaan tuuliin.
Ainoa oikea ratkaisu on ero €ypo-alueesta.

Tässä on semmonen ennuste että tulevaisuudenkuvat on kuolema nuorena. Jos täällä maassa ei ole töitä eikä pitkäaikaistyötöntä työllistetä eikä saa työttömyyskorvausta niin ei kai auta muu kuin lähtee maasta ja toivoo parasta.

Pettynyt kansalainen kirjoitti:

Tässä on semmonen ennuste että tulevaisuudenkuvat on kuolema nuorena. Jos täällä maassa ei ole töitä eikä pitkäaikaistyötöntä työllistetä eikä saa työttömyyskorvausta niin ei kai auta muu kuin lähtee maasta ja toivoo parasta.

Et sitten vakuuttunut Törnqvistin perustelusta sen uuden valuutan kellutuksen eduista?

Maija Elonheimo/Brysselin kone kirjoitti:
Pettynyt kansalainen kirjoitti:

Tässä on semmonen ennuste että tulevaisuudenkuvat on kuolema nuorena. Jos täällä maassa ei ole töitä eikä pitkäaikaistyötöntä työllistetä eikä saa työttömyyskorvausta niin ei kai auta muu kuin lähtee maasta ja toivoo parasta.

Et sitten vakuuttunut Törnqvistin perustelusta sen uuden valuutan kellutuksen eduista?

No en todellakaan koska tämän valtion päättäjät ei koskaan irtaudu eurosta.

Pettynyt kansalainen kirjoitti:
Maija Elonheimo/Brysselin kone kirjoitti:

Et sitten vakuuttunut Törnqvistin perustelusta sen uuden valuutan kellutuksen eduista?

No en todellakaan koska tämän valtion päättäjät ei koskaan irtaudu eurosta.

Saatat olla oikeassa.

Jos puhutaan sisäisestä devalvaatiosta, pitäisi puhua sekä palkoista että hinnoista. Mihin suomalaisessa keskustelussa on unohtunut kustannukset eli hinnat. Asuminen ja ruoka on kallistunut viime vuosina kovaa vauhtia. Syynä kaupan kartelloituminen sekä asumisen kähmintä akselilla puolueet / kunnat, rakennusliikkeet, työeläkeyhtiöt, ay-liitot. Miksi kukaan ei Suomessa puhu sisäisen devalvaation yhteydessä hinnoista ja rakenteellisten uudistusten yhteydessä kartellien purkamisesta? Puhutaan vain palkoista.

Olli Pusa kirjoitti:

Jos puhutaan sisäisestä devalvaatiosta, pitäisi puhua sekä palkoista että hinnoista. Mihin suomalaisessa keskustelussa on unohtunut kustannukset eli hinnat. Asuminen ja ruoka on kallistunut viime vuosina kovaa vauhtia. Syynä kaupan kartelloituminen sekä asumisen kähmintä akselilla puolueet / kunnat, rakennusliikkeet, työeläkeyhtiöt, ay-liitot. Miksi kukaan ei Suomessa puhu sisäisen devalvaation yhteydessä hinnoista ja rakenteellisten uudistusten yhteydessä kartellien purkamisesta? Puhutaan vain palkoista.

Miten tuo asia pitäisi käytännössä hoitaa? Siis millä metodeilla?

Maija Elonheimo/Brysselin kone kirjoitti:
Pettynyt kansalainen kirjoitti:

No en todellakaan koska tämän valtion päättäjät ei koskaan irtaudu eurosta.

Saatat olla oikeassa.

Valitettavasti tällä hetkellä Suomessa vallassa olevat poliittiset päättäjät eivät omaa rohkeutta ja näkemyksellistä otetta asioiden muuttamiseen. Kuten arvelette, heillä ei ole rohkeutta erota eurosta.

 

EU kriittisyyden nousu

Timo Soini

 

Lähteekö laatta liikkeelle? Millä tekniikalla perussuomalaiset voisivat saada ne 3 - 4 paikkaa europarlamentissa joita he havittelevat?

Iso kysymys on myös se, kannattaako Timo Soinin lähteä ehdolle europarlamenttiovaaleihin, vai keskittyä seuraaviin eduskuntavaaleihin vaikuttaakseen meidän EU-politiikkaamme täältä. Perussuomalaisten oppositiopolitiikka onkin ollut näkyvää, mutta miten tosissaan perussuomalaiset ovat taistelemassa hallituspaikasta. Ainakin puolue on nyt siinä suhteessa paremmassa neuvottelutilanteessa tilanteessa kuin ennen. Monet kipeät päätökset on jo tehty, eikä Perussuomalaisten kanta EU:hun tai EMU:un ole kovin jyrkkä verrattuna EU-kriittisiin puolueisiin muissa jäsenmaissa.

Poliittisen pelin kannalta erityisen kiinnostavaa tulee olemaan se mitä tapahtuu heti vaalien jälkeen. EU-kriittisyys on noussut koko EU:n alueella.  Kuinka iso osuus tulevista ryhmittymistä vastustaa federalisaatiota ja kuinka rajusti. Ja miten paljon asia tulee jakamaan mielipiteitä puolueiden sisällä. Ja miten lopulta rajat vedetään ryhmittymien välille

Sivut

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu