Su 14.09.2008 @ 21:07admin

Aiheita joita Suomi tarvitsee, Erkko Lyytinen, 14.9.08

Eräs DocPointin kotimaisen esityssarjan valintaraadin jäsen kysyi ivallisen ja osuvan kysymyksen: Miksi kaikki dokumentit kuvataan aina "Kainuussa".  Tässä Kainuu sanan painotuksessa oli sävy, joka sai minutkin hymyilemään, ihan tahtomattani. Itse olen kuvannut ihan oikeassa Kainussa useita kertoja ja "kainuussa" käytännössä kaikki dokumenttielokuvani. Päätin olla vastaamatta kysyjälle hymyni lisäksi mitään. Mutta mielenkiintoista oli Iikan kokemat reaktiot Kemijärvi-dokumentin jälkimainingeista. Ehkä siinnäkin oli kyse "kainuu-reaktiosta". Monestiko te olette nähneet Niskasen 8 Surmanluotia. Tarina kertoo siitä kuinka kaikki menee päin helvettiä ja sen tietää ensimmäisestä kuvasta? Kun näkee Niskasen makaamassa sellin laverilla tietää koko tarinan, toivottavasti ivallinen kysyjä ei tarkoittanut tätä...
Samaan aikaan kuulen uutisista Voikkaalla menevän hyvin, kuulen ihmisten sijoittuvan uusiin ammatteihin hyvin, kuulen oikeassa Kainuussa olevan työvoimapulan. Käyn Sotkamossa ja ihmiset hyrräävät kylällä loistoautoillaan niin että sekaan ei mahdu. (edes tämä viimeinen ei ole liioittelua). Kuulen viestejä, jotka kertovat sen "toisen" Suomen pärjäävän itseasiassa monella mittarilla paremmin kuin "onnistujien Etelä-Suomen". Tässä tarkoitan vaikka elämänlaadun tasoa, asuntomenoja suhteessa palkkaan.
Meille multajalkaisille kaupunkilaisille tarjotaan Uhri-Suomen tarinoita, joissa todetaan että meidän pisnesmies-kaupunkipoikien takia aluepolitiikka ei toimi. Huono omatuntoni kolkutti 10 vuotta. Oma silmien aukeneminen tapahtui Vuolijoen Otanmäen tehtaan omistaja vaihdoksen yhteydessä. Siellä uusi omistaja sanoi, että he eivät  teettää tehtaalla muuta kuin mitä maailmalla kysytään. Junavaunujen tekeminen loppui ja nyt tehtaan tilauskirjat ovat täynnä metallin alihankintatöitä. Tehdasta vaivaa työvoimapula. Ehkä metsäteollisuuden rakennemuutoksessa on kyse osittain samasta. Moni suomalainen ajattelee, että jo oli aikakin, saman myllyn jonka lähes koko muu yhteiskunta on käynyt läpi, joutuu nyt myös metsäteollisuuskin läpikäymään.
En tarkoita, että toivoisin americaanaa ja sitä onnellista loppua, vaan sitä että tarinat, joita Suomesta kerromme on ajoittan ennalta-arvattavia ja asetelmallisia, ne pohjautuvat 60-luvun autiotupa ja "laudat eessä ovien" -stereotypiaan. Olen nähnyt sen arkistomateriaalin Ylen arkistossa, jonka kuvasto on periytynyt jopa oman ikäluokani kuvamuistiin. Mutta syy miksi minä edelleenkin Kainuussa tai "kainuunssa" viihdyn ja miksi siellä haluan edelleen kuvata on: kainuussa ihmiset ovat läsnä.
 
 

1 kommentti

Kaupunki on paha, viattoman maalaisen syntiin houkutteleva paikka jo muinaisissa Suomi-Filmeissä. Meille pahoille kaupunkilaisille pitää siis tuoda kuvia moraalisesti ylevältä maaseudulta, jossa "ihmiset ovat läsnä".

Dokblog

Iikka Vehkalahti, Tue Steen Müller, Erja Dammert, Jari Sedergren ja Timo Korhonen kirjoittavat dokumenttielokuvamaailman tapahtumista Suomessa ja maailmalla

Iikka Vehkalahti Iikka Vehkalahti
on tällä hetkellä vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa.
Tue Steen Müller Tue Steen Müller
"everybody knows him"
Filmkommentaren
Erja Dammert

Erja Dammert on dokumentaristi ja tällä hetkellä docpoint-festivaalin taiteellinen johtaja.
DocPoint

Jari Sedergren on dokkareita diggaava Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tutkija.
sedis.blogspot.com

Timo Korhonen AVEKin
tuotantoneuvoja

AVEK

steps.co.za
whydemocracy.net
dokumenttikilta.fi

Blogiarkisto

2012
2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2008

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu