Ma 23.03.2009 @ 10:17Lotta Suistoranta, toimittaja

Karvaat israelilaiset hedelmät

Käsi pysähtyy kaupan vihannesaltaalla ties monettako kertaa punaisen ja
keltaisen paprikan kohdalle. Viattoman hedelmän sijasta kasassa lepäilee
Lähi-idän sotilasmahdin suurvaltapolitiikan symboli. Israelilainen paprika
K-kaupan tiskillä saa päälleen sen hyljeksinnän, joka kuuluisi
tuntemattomille sotaherroille.

Israel on ollut sotajalalla koko tietoisen elämäni ajan. Syistä viis, niitä
en tässä viitsi arvailla, mutta keskimääräisestä israelilaisesta
muodostamaani mielikuvaan jatkuva valtiollinen väkivalta on ainakin
vaikuttanut.
Yksisilmäisen maabrändin läpi katsottuna kaikki israelilaiset ovat sotaisia,
käyvät armeijan ja osaavat ampua. Samaan epäoikeudenmukaisten
stereotypioiden listaan voi lisätä israelilaisten mieltämisen
uskonnollisiksi fanaatikoiksi tai rauhan vastustajiksi.

Ari Folmanin Waltz with Basir oli hyvä elokuva pääosin kahdesta syystä: se
oli elokuvallisesti onnistunut, viehättävä ja mutkattomasti etenevä tarina,
jossa tunteidensa paikkaa tai syitä ei joutunut analysoimaan kesken leffan.
Se ei vaivaannuttanut, vieraannuttanut ja oli sopivasti kryptinen.

Nuorten arien ja basirien haavat

Toinen syy, oikeastaan niistä kahdesta merkittävämpi, oli se, että WWB oli
dokumenttielokuva. Tietyllä tavalla todempi kuin fantasia. Mitä pidemmälle
päähenkilön traumaattisissa varusmieskokemuksissa edettiin, sitä enemmän
häpesin itseäni. Ajatella! En ollut edes tullut ajatelleeksi, etteivät
israelilaiset nuoret välttämättä halunneet sotia arabeja vastaan. Että
nuorille areille ja amoksille jäi henkisesti yhtä syviä haavoja kuin
vastapuolelle fyysisiä.
En myönnä kasvaneeni tynnyrissä ja varmastikin olen lukenut Israelin kansan
ja valtiovallan eriävistä mielipiteistä sodan ja rauhan kysymyksissä.
Tällaiset asiat vaan muuttuvat paljon todemmiksi, kun ne saa itse tuntea.
Vaikka sitten elokuvassa.

Tuntevat piirroshahmot

Välillä israelilaisten hedelmien ostoboikottini, joka sivumennen sanoen on
naurettavan pieni yritys muuttaa palestiinalaiskysymyksen suuntaa, hyytyy,
mutta kuvat sirpaleisesta Gazasta tai Länsirannan turva-aidan varjossa
futista potkivista lapsista antavat kuluttaja-aktivismille uutta puhtia.
Toisinaan mietin, onko hedelmäboikotissa edes järkeä, vai kiristyvätkö
silloin vain entisestään köyhien palestiinalaisten viljelijöiden taskunsuut.

En voi väittää, että tietäisin enemmän Lähi-idän historiasta nähtyäni Waltz
with Basirin. Elokuvan vahvuus ei mielestäni ollut todellisen konfliktin
kronologian toistamisessa tai edes Israelin maakuvan kirkastamisessa.
Israelissa elokuva on varmasti ollut hyvä keskustelun avaus, animaation ja
elokuvan keinoilla tarjottu mahdollisuus käsitellä Sabran ja Shatilan
verilöylyjen muistoja kansallisesti.

Täällä kaukana, tuontipaprikoiden, kansan kauan sitten kahtia jakaneen
sisällissodan ja yleisen asevelvollisuuden maassa elokuvan tärkeys näkyi
ensimmäisenä vihannestiskillä. Siellä jos missään huomaa, ettei maailma
olekaan niin mustavalkoinen. Seuraavalla kerralla jaffat ja navelit eivät
jää hyllyyn ainakaan siksi, että maa hedelmän tarralapussa toisi mieleen
pelkästään väkivaltaan taipuvaiset ammattisotilaat. Kiitos siitä Folmanille
ja elokuvalle, jossa piirroshahmoilla oli oikeat tunteet.


Lotta Suistoranta
entinen elokuvaopiskelija, nykyinen toimittaja, dokumenttielokuvien
taviskatsoja ja arkipäivän ympäristöaktivisti


******

 

 


 

2 kommenttia

Juuri näin se on, että kun joku kokemamme vaikuttaa omaan ajatteluumme tai toimintaamme arkipäivässä, se on kolahtanut johonkin.
Mielenkiintoista on ollut, että Israelissa toimivat aystäväni, jotka kuuluvat muutaman prosentin vähemmistöön, ovat olleet osin myös kriittisiä Waltz With Basirin kanssa, koska eivät ole varmoja siitä, onko syytä ymmärtää Sabrassa ja Shatilassa tai Gazassa toimineita sotilaita. Tässä täytyy muistaa, että kuva tilanteesta Lähi-idässä on Israelissa aivan erilainen kuin Suomessa. Niin paljon erilasita kuvaa myös media välittää.

Samanlaista ilmiö oli To See If I Am Smilingin osalta, kun
vielä Amsterdamissa sitä kehunut israelilaisystäväni oli muutaman
kuukauden kuluttua kääntänyt kelkkansa ja sanoi, että ei ole varma johtaako julmuuden käyttäytymisen syiden ymmärtäminen myös hyväksymiseen.
Kummankaan elokuvan osalta minusta ei tällaista hyväksymisprosessia tapahdu. Toivottavasti sen sijaan juuri se, jota Lotta kuvaili, että ketään ei tuomittaisi sen perusteella että on jonkun kansakunnan jäsen.

Kaikki eivät näköjään mieti kaupassa appelsiinien alkuperää.Häkämies ja Sinnemäki veirailivat Israelissa ja
kommentoivat tapahtumia Gazassa( mm. Kirkon ulkomaanavun keskuksen tuohoamista) lainaten israelilaisten lausuntoja.
Gazan tapahtumien jälkeen vierialu Israelissa, vierailematta
palestiinassa sekä asetoimitusten jatkaminen näyttää siltä
miltä se näyttää. Ja kuten Kekkonen sanoi, asiat ovat kv-ppolitiikassa niin kuin ne näyttävät olevan, ei välttämättä niin kuin ne ovat.

Ikävää tällainen viesti on erityisesti niille israelilaisille, jotka pyytävät ulkomaalaisia käymään Gazassa ja palestiinassa, jotka rakentavat ystävyyttä palestiinalaisten kanssa ja toimittavat nytkin lääketarvikkeita Gazaan.

Iikka Vehkalahti

Dokblog

Iikka Vehkalahti, Tue Steen Müller, Erja Dammert, Jari Sedergren ja Timo Korhonen kirjoittavat dokumenttielokuvamaailman tapahtumista Suomessa ja maailmalla

Iikka Vehkalahti Iikka Vehkalahti
on tällä hetkellä vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa.
Tue Steen Müller Tue Steen Müller
"everybody knows him"
Filmkommentaren
Erja Dammert

Erja Dammert on dokumentaristi ja tällä hetkellä docpoint-festivaalin taiteellinen johtaja.
DocPoint

Jari Sedergren on dokkareita diggaava Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tutkija.
sedis.blogspot.com

Timo Korhonen AVEKin
tuotantoneuvoja

AVEK

steps.co.za
whydemocracy.net
dokumenttikilta.fi

Blogiarkisto

2012
2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2008

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu