Vaippasulkeiset: kolme isää ja vauvat

Isä kerää kiitokset näyttäytymällä vauvan kanssa

Olin aamulla vauvan kanssa kahdestaan neuvolassa. Tein siis jotain sellaista, mitä äidit tekevät alvariinsa. Neuvolatarkastuksen jälkeen lämmitin vähän maitoa ja juotin sitä pojalle. Viereisellä penkillä istui nainen oman vauvansa kanssa, ja hän huikkasi minulle iloisesti: " Onpa kiva nähdä isä kaksistaan vauvan kanssa". Tuli sellainen olo, että isänä ei tarvitse kauheasti yrittää, kun kiitosta alkaa ropisemaan jo tuntemattomiltakin.

Kyllähän se armotta kertoo siitä, että me isät emme vieläkään osallistu niin valtavasti vauvanhoitoon.

Vanhempi miespuolinen tuttu kertoi, että hänen esikoisensa syntyi 70-luvun alussa. Hän halusi olla mukana synnytyksessä, mutta kovin tavallista isän mukanaolo synnytyksessä ei silloin vielä ollut. Kätilö oli kuulemmma koko synnytyksen ajan mulkoillut häntä vihaisesti.

Ajat ovat todellakin siis muuttuneet. Nykyään kätilöt pitävät huolen siitä, että isä ei vahingossakaan livahda karkuun synnytyssalista.

Eteenpäin on siis menty ja hyvä niin. Me nykyisät olemme jo laskeutuneet puusta ja oppineet kävelemään kahdella jalalla, jolloin kädet jäävät vapaaksi vaikkapa vauvan sylissä pitämiseen.

Toisaalta rehellisyyden nimessä on myönnettävä, että onhan se kivaa, kun tuntemattomat naiset kehuvat sinua hyväksi isäksi. Lisää tätä!

Asiasanat:

isä synnytys esikoinen lapsi vauva synnytyssali lapsi vauvanhoito

Mikä on soveliasta?

2 kommenttia

Meidän perheessä halitaan paljon. Isoja poikia on halittu vauvaiästä asti ja isot pojat tykkäävät halia vauvaa.

Kun jätämme pojat tarhaan tai muualle, pitää antaa krampuss, eli halipusu. Se sisältää vauhdikkaan juoksun kohti isää tai äitiä ja sitten tulee moisku suoraan suulle. Varsinkin J:lle tämä rituaali on tärkeä.

J täyttää kesällä 7. Olen pohdiskellut itsekseni, että onkos suukottelu julkisella paikalla sopivaa... pitäisikö poika vieroittaa tavasta? Tai päinvastoin: milloinka poika itse lopettaa halittelun?

Asiasanat:

hali

isyys

isä

lapset

suukko

Missä on peruutusnappula?

5 kommenttia

Tämä blogikommentti on ollut työn alla kuukauden päivät. Julkaisen sen vieläkin sillä varauksella, että se on kirjoitukseni osa 1.

Toimittajat saavat ennakkotietoa kaikesta mahdollisesta julkaistavasta. Musiikista, tutkimuksista, kirjoista. Kuukausi sitten Kustannusosakeyhtiö Nemo lähetti minulle tiedotteen kirjasta, joka julkaistaisiin 17. maaliskuuta. Nemo lähetti minulle myös pyynnöstäni kopion itse kirjasta.

Kiinnostukseni kirjaa kohtaan heräsi nimenomaan tämän vaippablogin vuoksi. Kirjan nimi on ”Minä en sitten muutu” ja sen on kirjoittanut kolmekymppinen freelance-toimittaja Minna Kiistala.

En ala siteeraamaan kirjan mainoslauseita sen tarkemmin. Jos saat kirjan käsiisi, voit lukea itse.

Mutta tämä sivulta 88 löytämäni katkelma puhuu minusta puolestaan:

Ystäväni kommentti sai minut epätoivon partaalle: ’Ihanaa, kun poika on jo viisivuotias niin välillä voi ottaa lasillisen viiniä, kun hän on jo mennyt nukkumaan!’ Viisi vuotta, herra jumala! Missä on peruutusnappula?

Tämänkö takia lapsia usutetaan hankkimaan nuorena? Ettei ehdi tajuta, mistä kaikesta joutuu luopumaan? Elämä ja onnellisuus eivät voi olla satunnaisen viinilasillisen varassa. Mutta annas olla kun sen juomisen mahdollisuus otetaan pois. Pian se symboloi koko entistä huoletonta elämää, vanhaa elämäntyyliä, jota ei osannut arvostaa ennen kuin oli liian myöhäistä.

Kuten sanoin, tämä on kirjoitukseni osa yksi. Osa kaksi tulee sitten kun olen oikeasti lukenut Minnan kirjan kokonaan. Kuvittelin nimittäin, että 17. maaliskuuta julkaisen blogissa kirjoituksen aiheesta ja olen kirjan jo lukenut. Mitä lie puuhaa tullut väliin.

Etsiskelin muuten kirjailija-Minnan käsiini vanhan kunnon (heh) Facebookin avulla. Hän oli karistanut – vauva mukanaan – kotomaan pölyt jaloistaan ja suunnannut kaukomaille. Laitan tämän blogikirjoitukseni Minnalle viestinä, katsotaan kommentoiko hän. Hurraa sosiaalinen media ja interaktiivinen nykyisyytemme!

Minna puhuu kirjassaan hyvin samoin sanoin kuin minäkin tämän blogin ensimmäisessä kirjoituksessani.

blogit.yle.fi/vaippasulkeiset-kolme-isaa-ja-vauvat/mainosmaakari-paatti-etta-koko-elamani-muuttuu

P.S. Tämä kirjoitukseni on tietenkin suoranainen mainos. Totta on, että jos olisin tehnyt aiheesta jutun vaikkapa YLE Turun nettisivuille, olisin varmaankin miettinyt asiaa uudelleen. Toisaalta: mitä muuta te me toimittajat teemme kuin mainoksia: Turun Filharmoonikoiden lastenkonsertti on hyvä, Maarit laittaa italialaista ruokaa, tässä soi Juha Tapion uusin biisi. Ja kirjoitinhan tämänkin YLE Blogeihin. Kommentoittehan myös tätä ystävät, toimittajat, rehtorit ja kirjanpitäjät

Asiasanat:

Hiljaisuus

3 kommenttia

Vauva on nukkunut jo useamman tunnin. Vielä eilen uni oli katkonaista ja pieni vain krohisi. Nyt täällä on hiljaista. Kaikki pojat nukkuvat.

Kiitos antibiootin keksijälle. Kiitos.

Toivottavasti bakteeripöpöt eivät tule liian vastutuskykyisiksi lääkkeille ja lääkkeet annetaan oikeaan tarpeeseen. Tällä kertaa tarvetta oli.

* * *

Antibiooteista puheen ollen. Työnantajallani YLEllä on aivan mahdottomasti erilaisia videoita netissä. Antibiooteistakin löytyi Googlaamalla heti opetusvideo.

Asiasanat:

antibiootti

vauva

Kun luottamus menee

4 kommenttia

Vauvamme sai (myös) tämän RS-viruksen. TYKSiin ei tarvinnut onneksi jäädä, mutta siellä löydettiin kuukauden vanhalle pojalle kaupan päälle korvatulehdus. Korvatulehdus kuuluu tämän virustaudin kuvaan ja se ei onneksi välttämättä indikoi korvatulehduskierrettä. Antibioottikuuri jouduttiin kuitenkin aloittamaan.

Ei ole ihme, että E on välillä... hieman... pahalla tuulella.

Tässä muutama kirjoitus sitten kehuin kotikuntani neuvolaa. Neuvolakäynnillä kirjoitettiin tälläkin kertaa heti lähete sairaalaan, kun näytti siltä, että vauvalla on muutakin kuin flunssa. Hyvää toimintaa ainakin isän mielestä.

Mutta, mutta... kotikuntani terveyskeskuksen muut osat (tai sitä hallinnoiva naapurikunnan terveystoimi) saavat minulta nyt risuja.

Neuvolakäyntiä edeltävänä päivänä soitimme terveyskeskukseen ja olisimme varanneet ajan - varsinkin kun isotveljet ovat myös sairastelleet. Terveyskeskuksesta sanottiin, että palataan asiaan, jos kuumetta tulee. Kuumetta ei ole vieläkään, mutta se korvatulehdus kylläkin. Terveyskeskukseen pääsemisen kynnys tuntuu olevan korkealla.

Pitäisikö näitä vauvan oireita liioitella puhelimessa, että pääsisi näyttämään edes hoitajalle?

Lisää RS-viruksesta Arin blogitekstissä: blogit.yle.fi/vaippasulkeiset-kolme-isaa-ja-vauvat/rs-on-muutakin-kuin-ford-escort

Asiasanat:

RS-virus

terveyskeskus

vauva

RS on muutakin kuin Ford Escort

5 kommenttia

Tähän alkuun myönnän auliisti, että varastan lapsemme nimeämistaktiikan multitalentti-Joonalta. Pariviikkoinen tyttäremme kulkee siis tässä jutussa työnimellä B.

Jos olisin nuorempana miehenä kuullut lyhenteen RS, olisi se varmasti tuonut mieleeni autot. Eikös sellainen versio ollut ainakin Ford Escortista? Jotenkin ralliinkin se ilmiselvästi viittaa - ja autonosiin.

Nyt, kahden lapsen isänä olen oppinut että RS on jotain muutakin. Tehoja tästäkin RS:stä totisesti löytyy!

Oltuaan vasta viikon kotona vajaa pariviikkoinen neiti B:mme alkoi vaikuttaa tosi nuhaiselle. Tuntui kuin kaikki mitä tämä pienokainen teki, vaati äärettömiä ponnisteluja.

Onni onnettomuudessa oli, että hänen isosiskonsa sattui käymään lääkärissä samoihin aikoihin. Hänellä todettiin varmasti jo kymmenes korvatulehdus. Samalla lastenlääkäri osasi epäillä RS-virusta, vaikkei sitä isosiskon nenästä otetusta näytteestä löytynytkään.

Lääkäri kehotti meitä ehdottomasti viemään myös kotona olevan pikkuisen lääkäriin, sillä RS-virus olisi saattanut uuvuttaa hänet lopullisesti ja hengittäminen käydä liian työlääksi. Suunnattomat kiitokset neuvosta lääkäri-Mairelle!

Päädyimme ottamaan yhteyttä TYKS:n lastenklinikkaan. B otettiin sisään samana iltana. Hengittämisen lisäksi syöminen alkoi olla hänelle ylivoimaista, joten hän sai letkujen kautta hapen lisäksi myös äidinmaitoa.

Neljän TYKSissä vietetyn yön jälkeen pikkuisemme alkaa selvästi piristyä. Letkulla annetaan enää lisähappea.

Lastenklinikan infektiolääkäri Olli Ruuskanen kertoi minulle iloisen luvun. Iloinen luku ei ole se, että joka toinen talvi lastenklinikalle otetaan hoitoon 100 – 150 virukseen sairastunutta vaavelia. Iloinen luku on se, että heistä pyöreä nolla menehtyy. Ruuskanen uskoo myös, että imeväisikäisten vanhemmat ovat niin tarkkoja, että hoitoon hakeudutaan ennen kuin on liian myöhäistä.

Ja tämäkin lääkäri tietää mistä puhuu – hän on katsellut vauvoja työnsä puolesta jo 35:n vuoden ajan.

YLE Turun uutinen RS-viruksesta

Asiasanat:

RS-virus

sairaus

vauva

Kiitos teille!

0 kommenttia

Me isäblogistit tapasimme viikonloppuna Arin varpajaisissa. Tunnelma oli lämmin ja kiitos Arille ja hänen vaimolleen kivoista juhlista.

Varpajaisissa oli ilo juhlia Arin ja Simon kanssa sitä, että blogimme on lyhyessä ajassa noussut YLEn luetuimpien blogien joukkoon. Viikkotilastoissa olemme kuulemma sijalla neljä ja suunta on ylöspäin. Kannatti käydä syksyllä yhdessä syömässä.

Kiitos siitä teille lukijamme - niin tutut kuin tuntemattomat! Mielellämme luemme myös teidän kommenttejanne ja pyrimme myös aina vastaamaan.

* * *

Kun tällä kertaa puhutaan itse blogeista, niin käytän tässä tilaisuuden ja mainostan toista YLEn hyvää blogia. Meidän vauvateemaamme sivutaan Elävän arkiston blogissa oikein 70-lukulaiseen tyyliin!

Asiasanat:

Mainosvyöry vauvalle

5 kommenttia

Olen nähnyt paljon vaivaa, jotta minun ei tarvitsisi nähdä mainoksia. Aluksi teippasin postiluukkuni yläpuolelle tekstin: Ei mainoksia, kiitos. Näin pääsin eroon jo isosta osasta mainoksia. Osa mainoskirjeistä oli kuitenkin varustettu nimelläni ja ne posteljooni luonnollisesti tipautti edelleen postiluukustani.

Soittelin ahkerasti yritysten ylläpitämiin asiakasrekistereihin ja kielsin yhteystietojeni käytön markkinoinnissa. Parin vuoden ajan jouduin soittelemaan sinne tänne, mutta sitten nimelläni varustettujen mainosten kilahtelu postiluukusta loppui. Sitten päätin lisääntyä...

Olin äimän käkenä, kun neuvolassa lyötiin käteen nippu mainoksia. Esimerkiksi neuvolasta saamassamme opetusvideossa kerrotaan ensimmäisen lapsen odotuksesta. Opin siitä, että lapsiperheen kannattaa keskittää raha-asiansa tiettyyn pankkiin, koska siellä osataan hoitaa ne niin kätevästi. Lisäksi lastenhuone kannattaa maalata juuri tietyn valmistajan väreillä, joiden käyttöön saa kätevästi apua netin neuvontapalvelusta. Lopuksi opin opetuselokuvasta, että vauvakuvat kannattaa teettää kirjan muotoon.

Mutta neuvolan lisäksi muuallakin osataan mainostaa. Mannerheimin lastensuojeluliitolla on opasvihkonen: saamme vauvan. Vihkosessa on toki hyödyllistä tietoa, mutta myös rutkasti mainoksia. Saamme vauvan vihkosessa on 64 sivua, joista 25 on mainoksia. Me saamme siis vauvan – ja paljon mainoksia.

Asiasanat:

isä synnytys esikoinen lapsi vauva vauvanhoito mainos mainostaminen neuvola

Isäparkki

0 kommenttia

Äidillä oli dagiksen mammakväll (päiväkodin äiti-ilta), eli hierontaa, juttelua ja meidän tuore vauva kuulemma kiersi äidiltä toiselle.

Perheessämme on vain yksi auto ja asumme maalla. Odotusajaksi vein isommat pojat sisäleikkipuistoon, kun satoi räntää ja pariksi tunniksi ei kotiin viitsinyt mennä.

Sisäleikkipuisto on mielenkiintoinen paikka: missä näet hurjan näköisiä muskeliäijiä ja pehmoisiä samassa paikassa? On helppoa hoitaa lapsia, kun saavat vipeltää isossa hallissa. Totesin mielessäni, että tämä sisäleikkipuisto taitaa olla varsinainen isäparkki ja syvennyin iltapäivälehteen.

Pojilla oli hauskaa. Lisää tämmöisiä paikkoja!

Asiasanat:

Olipa kerran isä, joka tarttui vauvalehteen

2 kommenttia

Tuoreena isänä päätin sivistää itseäni ajankohtaan sopivasti. Istuin odotushuoneessa. Normaaliin tapaan tarjolla oli monenlaista luettavaa. Hylkäsin Tekniikan Maailman ja Suomen Kuvalehden – ja tartuin rohkeasti vauvalehteen!

Kansi lupasi hyvää. ”Kun vauvalla on huuto herkässä – selviytymisohjeet vanhemmille” ja ”Me vanhemmat”. Minä olen isä, minä kelpaan siinä missä äitikin. Tämä on meidän juttu.

Aloin selailla lehteä. Vertaistuki-artikkeli lupasi hyvää. Siinä puhuttiin yksinhuoltajista Turun Runosmäessä ja kuvassa oli sekä nainen että mies. Hienoa.

Lasten viikkorahaa koskevan jutun kyselyssä oli asiaa kysytty kolmelta äidiltä, yhdeltä isältä. Kyllä tämäkin kelpaa.

Parin kiinnostavan vanhemmuus-jutun jälkeen uskoni alkoi kuitenkin rakoilla.
Rivitanssija teki ruokaremontin ja laihdutti 30 kiloa. Äiti. Kaipa miehetkin tätä harrastaa, mutta hei - silti. Käänsin sivua.

Hei mitä sä teet? Ota nyt sieltä kasasta vaan se Tekniikan Maailma, urpo!

Olin varma että ne minua varten kirjoitetut artikkelit alkaisivat pian. Näin rakennat pinnasängyn. Testissä lasten kuumemittarit. Sopiiko Graco paremmin Peugeotin vai Opelin takaistuimelle? Miten suojaat autonpenkit kuralta. Näin korjaat kolmevuotiaan polkupyörän.

Väärin!

Kaunis äiti. Runsautta ohuisiin hiuksiin. Paita: Esprit/Sokos. Kampaus ja meikki: Kaisa Martin/TS-salonki. Hiustuotteet: L’Oreal Diacolor Richesse –kevytvärit ja tchi.art color show liss cream –muotoiluvoide.

Hei comoon pehmoisi, pistä nyt se mammalehti pois, jumankauta!

Toivonkipinä eli vielä. Tuo ystäväsi lukijaksi! Ehkä saan Simon tai Joonan huijattua tilaajaksi ja saan itse jonkin makean tilaajalahjan. Työkalulaatikon? Tivoli-radion? Kahvinkeittimen? Pensasleikkurin? Trampoliinin? Taskulampun? Junaratasarjan? Mitä?

Saat itsellesi ihanan hemmottelupaketin! Mari Derm ihonektari, täyteläinen 24 tunnin hoitovoide kaikille ihotyypeille, 50 ml ja Mari Derm pikakaunistaja, kiinteyttävä ja virkistävä hoitoseerumi kaikille ihotyypeille, 30 ml.

Puhelimeni soi. Auto Bild –lehdestä päivää. Tilaan! Luojan kiitos, tilaan!

http://users.hal-pc.org/~joejr/32dohs.wav

Asiasanat:

isä

kaksplus

vauvalehti

Sivut

BLOGI ON PÄÄTTYNYT. KIITOS MIELENKIINNOSTA.

T. TEKIJÄT.

Simo Kymäläinen, yksi vauva

Simo Kymäläinen Kaverini, kahden pienen lapsen isä, katsoi minua kymmenen vuotta sitten silmiin ja sanoi: "Hanki lapsia vasta sitten, kun olet varma, ehdottoman varma, että haluat niitä". Kymmenen vuotta myöhemmin keittelin maitopulloja keittiössä ja katselin nukkuvaa poikaani, joka oli kotiutunut laitokselta pari tuntia aikaisemmin. Oltiin siinä vaan kahdestaan ja oli ehdottoman varmasti hyvä olo.

Ari Welling, kaksi lasta, joista yksi on vauva

Ari Welling Olen nelikymppinen YLE-isä, joka on hankkinut kokemusta lapsenhoidon jalossa taidossa jo vuodesta 2006 alkaen yhden lapsen kanssa. Brittiläinen insinööri-toimittaja Thomas P. Jones kirjoitti jo parisataa vuotta sitten, että "lapset opettavat meille monia asioita, mm. kärsivällisyytemme rajat". Viime vuosina olen oppinut ymmärtämään tätä Jonesin salakieltä huomattavasti paremmin.

Joona Haarala, kolme lasta, joista yksi vauva

Joona Haarala Perheessämme kaikki muut paitsi minä puhuvat ruotsia äidinkielenään. Eräs tuttumme sanoi kerran, että suomenruotsalaisessa perheessä on yksi poika, yksi tyttö ja yksi bonuslapsi suomenruotsalaisten määrän lisäämiseksi. Meillä on nyt kaksi poikaa, joista toinen on syntynyt suomenruotsalaisuuden päivän aattona. Kolmas lapsi syntyi helmikuussa 2010.