Poljinrikko Helsingissä, Rengasrikkoja Saharassa
Vanhoilta latupohjilta löytyy vielä lunta Kehä kolmosen eteläpuolella, niiden koluaminen kuuluu kevätrutiineihini. Lumessa polkeminen on erityisen nautinnollista silloin, kun sitä saa tehdä vapaaehtoisesti, ihan vaan kevätrituaalina. Puolikovassa, ohuessa lumimassassa möyryäminen on myös mukavaa pikkuharjoittelua poikkeavia ja tarkkuutta vaativia olosuhteita varten. Muut arjen huolet kyllä kaikkoavat siinä puuhassa. Ei ole aikaa ajatella työviikon stressaavia kummallisuuksia.
Tämän kevään viimeisten lumien sesonki tosin keskeytyi hieman ikävästi, kun ykköspyörä piti kuljettaa ennenaikaiseen perusremonttiin, ja vähän nolosta syystä. Poljinasiat ovat yhä riesanani, kun hieman poikkeava polvien asento ja runnova ajotyylini kuormittavat pedaaleja. Päätin vaihtaa jo ennakkoon ajoittain äänekkäästi oireilleen polkimen, jonka olin asentanut tihkusateessa joulukuisena yönä Keskuspuistossa. Tuolloin repussa olivat olleet mukana tavalliset peruspolkimet, ei laadukkaampia maastopyöräpolkimia, sekä polkimen ulosvedin (sain juuri kuulla luottomekaanikoltani, että termi ulosvedin, jota käytän myös Jäämeri-kirjan varusteluettelossa, ei varsinaisesti lisää rispektiä alan ammattilaisten parissa. Kävi myös ilmi, että olen oppinut tämän hienon käännöskukkasen muutaman vuoden takaisesta Bilteman katalogista. Globalisaatiota!). Mutta siis joulukuisena yönä Helsingin Keskuspuiston poluilla ei mukana ollut vaseliinia. Ja lopputulos oli se, että kolmen kuukauden viiveellä polkimen teräskierteet olivat hapettuneet alumiinikampeen niin rajusti, etten saanut poljinta irti polkimen ulosvetimellä, mutterin nurkat tosin pyöristyivät. (Poljinavainta ei mukana ollut).
Manailin ja aloitin seuraavana päivänä parin liikkeen kierroksen Käpylän pyöräpajoissa. Mutta kummassakaan ei ollut sellaista työkalua, että polkimen olisi saanut pois odottaessa ja ilman porausoperaatiota. Seuraavaa siirtoa miettiessäni lähdin vuoden ensimmäiseen Kriittisen pyöräilyn mielenosoitukseen Helsingin keskustaa kiertämään. Kilometri ennen paluuta Kamppiin oireillut poljin rusahti poikki, ja tällä kertaa niin, ettei jäljelle jäänyt edes kunnon tappia, vain kahden ja puolen sentin tynkä. Tunnin kitkuttamisella sinnittelin 12 kilometrin matkan kotiin Kehä ykkösen pohjoispuolelle. En edes kaatunut, vaikka polkaisin tyngällä tyhjää kymmenkunta kertaa. Luottomekaanikko sai muuten mutterinkulmista pyöristyneen polkimen irti Metrinch-työkalulla.
No, kakkospyöräkin kulkee suhteellisen hyvin, vaikken sillä uskallakaan lähteä yli sadan kilometrin reissulle. Ohuita kesärenkaita en enää ryhtynyt vaihtamaan nastallisiin.
Tästä huolimatta yhtenä yönä piti käydä latupohjalla kokeilemassa onnea, kun päivän stressiannos oli ollut poikkeuksellisen kova. Pyöräilyterapia tekee ihmeitä, sysisynkät ajatukset väistyivät kolmen tunnin rehkimisen jälkeen (tunti lumella).
Ajankohtainen projekti on ollut Rengasrikkoja Saharassa -eepoksen lukeminen äänikirjaksi Yle Areenaan. Olen päässyt studiokopissa eläytymään vuoden 2007 reissuun, ja monenlaiset tunteet ovat nousseet pintaan. Teksti toimii edelleen, vaikka huomaan, että olen pari askelta ottanut eteenpäin kirjoittamisen prosessissa. Asiaan vaikuttaa toki sekin, että ensimmäisessä kirjassani on yksien kansien väliin sullottu neljän kuukauden matka. Rengasrikkoja-tekstin rytmi itse asiassa soveltuu äänikirjaksi oikein hyvin, ehkä jopa paremmin kuin myöhempien kirjojen, joiden lähestymistarkkuus taas pääsee oikeuksiinsa luettuna. Yle Areenassa Rengasrikkoja Saharassa alkoi ilmestyä 25. huhtikuuta, ja kesäkuun alkupäivinä sitten myös Yle Puheen taajuuksilla. Kymmenminuuttisia jaksoja on kaikkiaan 63, jotka julkaistaan Areenassa kolmen jakson kokonaisuuksina, eli Areenaan äänikirja tulee 21 osassa. Osat julkaistaan peräkkäisinä päivinä, ne voi myös ladata mp3-tiedostoina. Huom. Yle Areenassa on ollut teknisiä ongelmia uuden version kanssa, ja latausmahdollisuus on työn alla, myös jatko-osien julkaisu viivästyy, mutta matkan alku on jo kuunneltavissa. Yle Puheen julkaisun tarkemmat yksityiskohdat eivät vielä ole tiedossani.
Ps. Helsingissä kevään merkkinä on myös yritteliäs Rengasmies, joka lupaa rientää rengasrikkoisen turvaksi Kehä ykkösen sisäpuolella. Jounin palvelupuhelin on 040 966 8065. Lisää osoitteesta: rengasmies.com.
2 kommenttia
Su 22.04.2012 @ 17:00
Elä Matti siitä rispektistä ressaa, eiköhän sitä tule muustakin kuin oikeista termeistä ;-)
Oletkos koskaan kokeillut bmx-polkimia. Niiden luulisi olevan keskivertoa kestävämpiä. Itse käytän niitä talvella, mukavat normikengällä ajoon koska ovat niin isot etteivät ala tulemaan kengänpohjasta "läpi".