Polkupyörällä Himalajalle: kuvia,osa 3 Leh-Manali
Himalaja-polkaisu huipentuu 11 päivän vaellukseen Leh - Manali-tiellä, joka ei alunperin kuulunut suunnitelmiini ollenkaan sen vaativuuden vuoksi. 470 kilometrin reitti viipyilee yli 200 kilometriä yli 4000 metrin korkeudessa ja matkalla on viisi korkeaa solaa: Taglang La, 5300 metriä; Lachulung La, 5000 metriä; Nakee La, 4700 metriä; Baralacha La, 4900 metriä; ja Rochtang La, 3900 metriä. Leh-Manali vaatii reitin alkupäässä tarkkaa yöpymissuunnitelmaa vuoristotaudin välttämiseksi, sillä yöpymiskorkeudet ovat ratkaisevia. Leh on 3500 metrissä, Manali "enää" 2000 metrissä, mikä tarkoittaa sitä, että reitti on hankalampi Manalin suunnasta, myös vuoristotaudin ehkäisyn suhteen.
Leh'n vehreyttä karussa laaksossa Himalajan korkeiden harjanteiden keskellä. Indusjoen rannat vihertävät alempana laaksossa.
Leh'n pääkatu Main Bazar.
Main Bazarin urbaania sykettä.
Sora-aavikko vaihettuu hetkittäin hiekkaiseksi Indusjoen läheisyydestä huolimatta.
Thikseyn luostari Indusin varrella.
Nousu Indusjoelta alkaa sivujoen kapeassa laaksossa.
Ensimmäinen yö maastossa 3750 metrissä.
Toinen yö Rumtzen kylässä 4200 metrissä.
31 kilometrin nousu 1200 metriä ylemmäs etenee hitaasti ohuessa hapessa.
Yhdeksän tunnin urakasta on vielä kaksi tuntia jäljellä. Taglang La on yhä piilossa tumman, paljaan harjanteen takana kuvan vasemmalla laidalla.
Saavun Taglang Lalle vasta juuri ennen pimeää. 5300 metrissä on todella vähän happea, ja jokainen liike hengästyttää. Rukousliput liehuvat vaimeassa tuulessa, ennen kuin heikko lumisade alkaa. Yöksi laskettelen pimeässä 20 kilometriä 700 metriä alemmas Debringin viiden peltimajan kesäkylään.
Yhden tasankopäivän jälkeen tie pujahtaa pitkään, kapeaan rotkolaaksoon.
Soratie mutkittelee maisemasta toiseen, ja jokaisen mutkan takana odottee erilainen näkymä.
Lachung Lan rukouslipuille 5000 metriin ehdin ajoissa ennen pimeää.
Lachung Lan ja Nakee Lan välissä on pieni telttakylä, johon on kokoontunut tusinan verran pyöräilijöitä yöpymään 4500 metriin. Amerikkalaisen isän mukana on 8-vuotias poika peräpyörän kanssa. Ranskalainen tandem-pariskunta jää leiriin akklimatisoitumaan ylimääräiseksi päiväksi.
Nakee Lan jälkeen tie kapenee jälleen. Solassa alkanut lyhyt räntäsade lakkaa.
Reitti laskeutuu komeaan jokilaaksoon 4200 metriin.
Sarchun peltimajakylässä yö on kylmä. Nukun ruokalan salin patjoilla vanhemman yrittäjäpariskunnan ja viiden intialaisen turistin kanssa. Aamulla tulee lapsenlapsi vaarin luokse.
Matkalla Sarchusta Baralacha Lan solaan 800 metriä ylemmäs reitin yli kulkee useampi kapea saderintama...
...ennen kuin räntäsade alkaa.
Ylhäällä solassa on niin raikasta, että ihmettelen, mikä kumma saa ihmisen vapaaehtoisesti pyöräilemaan elokuussa räntäsateessa.
Solan toisella puolella saderintama tiivistyy tiheäksi sumuksi ja näkyvyys kutistuu 50 metriin. Samalla hämärä muuttuu liian nopeasti pimeydeksi. 20 kilometrin lasku Baralacha Lasta 700 metriä alemmas Zing Zing Barin peltimajakylään on matkan vaarallisin. Kaadun sateessa irtosoralla, mutta ehdin jarruttaa vauhdin olemattomiin, eikä kolhu ole kuin henkinen.
Zing Zing Barin rakkakivilaakso muistuttaa Islannin tummia laavamaisemia.
Vähitellen laakso alkaa vihertää, ja kasvillisuuden tuoksu havahduttaa.
Laaksossa on monenlaista kulkijaa.
Viimeistä nousua Rochtang Lan solaan edeltää rikkoutunut silta. Pyöräkaravaanin saa kuitenkin talutettua joen yli tilapäistä teräsluiskaa pitkin.
Nousun tekee hankalaksi tien kurja kunto. Onneksi edellispäivän kohtuulliset sateet ovat pakanneet kuhmuraisen ja löysän hiekkasorapinnan sopivan kovaksi.
Rochtang Lasta on 55 kilometrin hulppea lasku Manaliin vehreän jylhissä maisemissa. Aamulla laaksoon saapuu laaja saderintama. Sama rintama aiheuttaa 500 kilometrin päässä Kashmirin Srinagarissa rajut tulvat.
Manalissa ehdin patikoimaan rinnemetsiin ennen bussimatkaa takaisin tasangolle Delhiin. Omenasatoa rahtaavat kantajat ovat tauolla metsäpolun varressa.
Delhin subtrooppinen kaaos on lievä kulttuurishokki Himalajan raikkaiden tuulien jälkeen.
Mutta reilun vuorokauden ihmettelyn jälkeen oivallan, miksi monikasvoinen Intia houkuttelee yhä uudestaan palaamaan: viihdyn hillityssä kaaoksessa.
------------------------------------
Polkupyörällä Himalajalle: kuvia, osa 1 Gangesin tasanko
Polkupyörällä Himalajalle: kuvia, osa 2 Kashmirista Ladakhiin
5 kommenttia
Pe 26.09.2014 @ 08:44
Kiitos Matti upeista kuvista. Matkatunnelmat konkretisoituivat.
Varsinainen kuvajournalistikin (-;
Su 12.10.2014 @ 21:11
^ Sari, Kukin laillaan elää.
Hienoa matkan kuvausta sanallisesti ja kuvallisesti. Huolimatta matkan vaivoista ja muistakin vaikeuksista lienet onnenpekka, Matti!
Hyvää jatkoa projekteillesi.
Ke 18.03.2015 @ 13:13
Thaimaasta Vietnamiin -kirjan ostin Matilta Maailma kylässä –festivaalilta. Onkohan vastaavaa tilaisuutta tulossa uuden kirjan tiimoilta?
Muitakin Matti-kirjoja lukiessani tajusin, että tässähän on kaveri, joka laittaa itsensä likoon maailman ihmisten keskinäisen ymmärryksen puolesta.