Pe 18.11.2005 @ 10:00admin

Mies ei voi olla aikuinen

Mies ei voi olla aikuinen. Vain nainen voi olla aikuinen.

Hahaa! Sainpas sinut lukemaan tämän tekstin!

Alun päätelmä ei ole miesvihainen. Se on suoraan kolmevuotiaan poikani suusta. Tulin sanoneeksi, että Martti-eno on aikuinen. Ei ole! Jyrähti poikani! Ei mies voi olla aikuinen! Ällistyin - väitin vastaan. Kyllä mieskin voi olla aikuinen. Pojista tulee miehiä, tytöistä naisia.

Vähän ajan päästä törmättiin taas samaan erimielisyyteen. Hän kyseli autolla ajamisen perään, olisi halunnut lähteä oikealla autolla liikenteeseen. Sanoin, että sitten saat mennä autokouluun ja saat ajaa, kunhan olet kasvanut aikuiseksi. Poika raivoistui, ja karjui, että musta tulee mies eikä mikään aikuinen!

Olin aivan ymmälläni.

Tarhan pihassa se sitten valkeni yhtenä päivänä. Hoitajat ovat kaikki naisia. He puhuvat itsestään käyttäen sanaa "aikuiset". Siis - "aikuiset avaavat oven. Aikuiset saavat ottaa tavaroita kaapista. Aikuiset auttavat, aikuiset kertovat".

Oho. Lapseni arkitodellisuus on opettanut hänelle, että aikuinen=nainen.

Siitä seuraa tämmöisiä veikeitä tarinanpätkiä: "Tää aikuinen on tän miehen vaimo." "Puuha-Pete on mies, mutta Anni on aikuinen." "Sitten kun musta tulee setä niin Liisistä tulee mun aikuinen."

Hassua, surullista - yksilötasolla ja yhteiskunnallisesti. Osaanko minä yksinhuoltajaäiti olla riittävän sukupuolineutraalisti aikuinen? Pitääkö minun entistäkin pontevammin vetää miesaikuisia lapsen ulottuville? Vai onko niin, että kyseessä on täysin harmiton väärinymmärtäminen, jossa ei ole sen syvällisempiä merkityksiä?

To 17.11.2005 @ 15:51admin

Täydellinen lista keskustelukumppaneista ohjelmassani YleQ:ssa

Keskusteluohjelmani vieraat tähän mennessä. En ole täysin varma, että lista on aukoton. Yritän parhaani. Tittelit osin omaa luonnehdintaa, eivät aina kaikin puolin virallisia.

07.04.2004 jyri näränen, tähtitieteilijä
28.4. tuula-maria ahonen, kansalaisaktiivi,sosiaalipsykologin tutkinto, Journalistiliiton jäsen vuodesta - 83, toimittaja
5.5. anne ahvenainen, ex-pankinjohtaja
12.5. mikko myllykoski, elämysjohtaja heureka
19.5. simo skinnari, kasvatusfilosofi
2.6. antti lecklin, vaihtoehtovuosimies
9.6. hilkka-liisa vuori, laulunopettaja
16.6. hannu torro, putkan piällysmies
30.6. tarja trygg, solarigrafioiden tekijä
7.7. miina savolainen, voimauttava valokuvaaja
28.7. veera nikkilä, 12v koululainen
4.8. kristiina kumpula, spr:n pääsihteeri
11.8. jyrki myllärniemi, diakoni
25.8. maaret castrén, ensihoitolääkäri
8.9. mikko oranen, amanuenssi meilahden taidemuseosta
15.9. kari enqvist, kosmologian professori
22.9. antti-juhani wihuri, koulutusjohtaja
6.10. hannu tikka, arkkitehti
13.10. suvi ahola, kirjailija-toimittaja
20.10. liisa knuuti, kaupunkisuunnittelija
3.11. riikka kämppi, ylen hyvä -keräyksen toiminnanjohtaja
10.11. eero riikonen, osuuskunta toivo
17.11. marja pehkonen, kaupunginmuseon tutkija
1.12. mikko k.haaramo, "dinosaurusmies"
8.12. noora jokinen, amnestyn tiedottaja
15.12. jyrki laine, kirjailija-toimittaja
05.01.2005 kai ekholm, kansalliskirjaston johtaja
12.1. minna hänninen, harhoista toipuva
26.1. leo stranius, maan ystävät aktiivi lähdössä peruun
2.2. anu raijas, tutkija, kolmosten äiti
9.2. katri komi, kansanedustaja
23.2. erkki lampén, kolumnisti-erämies
2.3. katja karjalainen, vammaisratsastaja
9.3. tarja cronberg, kansanedustaja
23.3. tuomo kinnunen, vankilapastori
6.4. ulla-maija aro , perhekerhon vetäjä
20.4. leena markkanen, elämävalmentaja
27.4. nina tapio, näyttelijä, buddhalainen
4.5. henrik varpiala, merkitys.org
18.5. martti nissinen, eksegetiikan professori
25.5. olavi wallenius, kirjojen ystävä, käpylän kirjastosta
22.6. aki-mauri huhtinen, majuri, filosofi
29.6. hannu sariola, kehitysbiologian professori ja lasten patologi
10.8. erja rappe, puutarhatieteilijä
17.8. heikki takkinen, käpyläläinen asukasaktivisti, elokuvatuottaja etc
24.8. jaana airaksinen, Voiman pt, ktm, aktivisti
31.8. meri lähteenoksa, elämävalmentaja
7.9. heidi rautionmaa, uskontojen välisen dialogin edistäjä
14.9. tiia hautala, ex kilpaurheilija
21.9. iiro esko, oli totaalikieltäytyjä
28.9. heta bilaletdin, viime kevään abi, kirjoittaja
5.10. tarja heija-sundqvist, copy, kirjoittaja
12.10. daniel björkman, karjataloustyönjohtaja
26.10. mari mero, kestävän matkailun edistäjä
2.11. leo stranius, kts.26.1. paluu perusta
9.11. outi sipilä, käsityön lehtori
16.11. kalle haatanen, vtt yhteiskuntapolit tutkija hy
23.11. susanna ruuhilahti, kätilö, seksuaalikasvattaja

Ke 16.11.2005 @ 10:58admin

Askeleita kohti Joulua isolla JIILLÄ

Minua ei Joulu ahdista (kirjoitan sen omapäisesti isolla jiillä, koska se on minulle Juhla). Virittäydyn mielelläni jo marraskuussa joulutaajuudelle. Lapsen kanssa kirjoitetaan kirjettä joulupukille, tontuista ja joulukalentereista jutellaan. Kalenteriin olen jo hyvissä ajoin buukannut "varattua" tiivistyvää kirkollista elämää varten.

Marraskuu on vielä aiheen lähestymistä ulkokehältä, vielä ei olla Joulussa, ei edes Joulun odotusajassa. Läheneminen lähenee, tavallaan.

Ystäväni Saara kutsui joulupipareita leipomaan 3.12. Tuntuu hyvältä ajatella, että siinä vaiheessa ollaan jo syvällä odotusajassa. 27.11. survaisen isomman vaihteen silmään. Se on ensimmäinen adventtisunnuntai ja Hoosiannan laulaminen isoon ääneen häikäisevästi valaistussa kirkossa saa kyyneleet ja joulumielen herahtamaan.

Ensimmäiset joululahjat on jo hankittu. Joka vuosi pyrin skarppaamaan sitä, että joululahjat ovat todella mietittyjä. Viime hetken säntäilyyn "jotakin pitää äkkiä ostaa" en lähde mukaan. Pientä, mietittyä, tarkoituksenmukaista, toivottua, ekologisesti kestävää. Siinä perusajatusta.

Iso työ on siinä, että jankutan kaikille läheisille, että lapselle EI SAA OSTAA määrättömästi lahjoja. Kolmevuotiaalle kolme lahjaa olisi juuri passeli määrä. Joulupukin kirjeessä onkin kolme toivetta: Puuha-Pete legoukkeli, merirosvolaiva ja punainen reilun kaupan jalkapallo. Listan viimeisen olen jo hankkinut, Ruohonjuuresta. Se on ihan oikea nahkapallo, herkullinen kuin vadelma.

Joulun odottamisessa parasta on hiljentyminen ja kynttilöiden polttaminen. Siihen kun vielä lisätään pari Kauneimmat joululaulut -yhteislauluiltaa, glögittelykyläilyjä ystävillä, yöllinen lahjojen pakkaushetki ja oman joulukuusen koristelu, on kaikki kohdallaan. Ensimmäisiin juttuihin kuuluu ovikoristeen vaihtaminen johonkin jouluiseen.

Ma 14.11.2005 @ 15:51admin

Matti Wuori

Olen surullinen siitä, että vetkuttelin Matti Wuoren kutsumista keskusteluohjelmaani. Vetkuttelun syy on nolo - ujostelin häntä liikaa. Olen jo vuosia seurannut ihaillen hänen suoraselkäistä inhimillisyyttään. Vai pitääkö muuttaa aikamuotoa? Seurasin ihaillen hänen suoraselkäistä inhimillisyyttään...

Toimittajan ammatti on avain viisauden lähteille. Minulla on ollut onni haastatella lukemattomia viisaita ihmisiä, mutta tämä yksi jää kaivertamaan minua loppuelämäni ajaksi. Onneksi ystäväni Laura Hakoköngäs tunsi Matin Greenpeacen kautta hyvin. Häneltä aion vielä kysellä: mikä sinua Matissa ravisteli?

Kuuntelen juuri työn ohessa toisella korvalla Yle Radio 1:n muisteluohjelmaa. Peter von Bagh ylistää vanhaa ystäväänsä. Olen liikuttunut ja minua koskettaa se tapa, miten ystävä puhuu ystävästä. Tällaiset ohjelmat ovat tärkeitä. Nostakaamme toinen toisiamme, myös eläviä viisaitamme!

Ma 14.11.2005 @ 15:10admin

Fanikuvia Sednasta

Ikuisten kysymysten rytmitykseen käytettävä arvontakone Sedna on low-techiä sanan kauneimmassa merkityksessä. Entisessä elämässään Sedna palveli hammastahnatuubien myyntitelineenä. Laite ei saastuta, sillä se toimii käsienergialla.

[inline:1]

Sedna kesäasussa, kuvattuna Jollaksessa vanhalla kivipaadella.

Sednan virtaviivainen muotoilu ei pääse oikeuksiinsa, kun se verhotaan villahuiviin. 9.11. Outi Sipilä halusi kuitenkin peittää läpinäkyvän koneen, estääkseen itseään sortumasta vilpilliseen kysymysjärjestyksen manipulointiin.

[inline:2]
Tekniset tiedot:
Sedna on mallia blend-a-med hammastahna tandkräm.
Halkaisija n. 30cm, läpinäkyvässä muovissa punainen ja oranssi vauhtiviiva.
Sisältää 13 stiga cup -pingpongpalloa, joihin on kirjoitettu 13 ikuista kysymystä.
Sedna on tyydyttävässä kunnossa. Siinä on jokunen naarmu ja yksi halkeama, joka on korjattu jeesusteipillä.
Sednalle voi lähettää ihailijapostia minun kauttani. Lupaan viedä terveiset perille.

Ma 14.11.2005 @ 14:23admin

Aurinkoisella ulkotuotantokeikalla

Olisi kätevää, jos omistaisin kamerakännykän. Voisin ottaa keskustelukumppanistani kuvan ja lähettää sen blogiini ja YleQ:n nettiin ohjelmani kotisivulle ihan vauhdissa, keskustelun vielä poristessa suorassa lähetyksessä.

Tämä näppäsy on kuitenkin haparoiva omakuva. Kuvan taustalla näet ulkolähetysauton.
Upouudella digikameralla piti kokeilla käsivarakuvausta - ohjelmakeikalla uimarannalla.

[inline:1]

Pe 11.11.2005 @ 16:08admin

Bach vai Bacharach vai Baccara? Onko pakko valita?

Avasin juuri keskustelun palstalle. Minua on vuosikymmenet askarruttanut se, onko jako klassisen ja poppismusiikin välillä ihan aito, oikeassa ihmisten elämässä? Yleisradiossahan on selkeä jako. Sitä vartioidaan väliin hyvinkin intohimoisesti. Minut se saa miettimään - unohdetaanko silloin meidät, jotka olemme käyneet soittotunneilla ja oppineet rakastamaan sekä Bachia että Bacharahia että Baccaraa?

Minä en suostu valitsemaan omaa musiikkisegmenttiäni. Minä en halua profiloitua minkään tietyn musiikkilinjan kannattajaksi. Antakaa minulle lisää Pekka Kuusistoja ja Anna-Mari Kähäröitä ja Kimmo Pohjosia, jotka aina ja kaikkialla hämmentävät soppaa ja sulattavat raja-aitoja!

Pe 11.11.2005 @ 10:01admin

jargon jargon jargon

Tuija Aalto kirjoittaa blogissaan Forum Viriumista. En puutu tähän "Kaupungin elinkeinoelämän kärkihankkeeseen" tai sen ajamiin asioihin, mutta tahmea sanatoffee naurattaa.

Radiotoimittaja tarvitsisi päivittäin jargon-suomi-jargon -sanakirjaa. Iso osa työstä on suomentamista. Miten asian voi PUHUA ymmärrettävään muotoon?

Olemme työkavereiden kanssa usein miettineet, onko jossakin jargonologian laitos, jota vetää johtava jargonisti, jonka tehtävänä on "innovoida ja standardoida jargon, jolla erilaiset toimijat voivat kommunikoida. Diskurssiin integroitu jargon on epäpalveluorientoituneen kommunikaatioarkkitehtuurin komponentti, joka fasilitoi interaktiivisen hämäryyden jakelun globaalisti."

Yksinkertaisen asian voi paketoida sanalliseen glitterkääreeseen. Kun asialla on erityinen jargontalentti, on asian ytimeen pääseminen varsinaista fileoimista. Joskus mutkallisten sanakäänteiden suomujen alla on pikkuriikkinen muikku ajatukseksi: aijaa, tämän firman tyypit ja tämän firman tyypit tapaavat ja miettivät mitä niillä on yhteistä.

Netti tarjoaa näyttävän ja edullisen - myös näkyvän FOORUMIN henkseleiden paukuttelulle. Tärkeä osa medialukutaitoa on sekin, että osaa suomustaa hankkeiden päältä kaiken jargonin.

To 10.11.2005 @ 14:04admin

Punainen

Sukelsin eilen käsityön lehtori Outi Sipilän kanssa ikuisiin kysymyksiin Galleria Caisassa. Japanilaisen mestarihuovuttaja Rutsuko Sakalan silkistä ja villasta huovutettu Mennään sisään -spiraali oli PUNAINEN!

[inline:1]

Mitähän punainen merkitsee japanilaiselle? Tuleeko japanilaisen kulttuurin värisymboliikka läpi jokaisen japanilaisen taiteilijan jokaisessa työssä? Pääsemmekö pakoon niitä merkityksiä, joita olemme asioille oppineet antamaan?

(pahkeinen, vaikuttaa siltä, ettei kuva tule näkyviin. joudut matkustamaan itse kulttuurikeskus caisaan kaisaniemeen)

[Ylläpito lisää: No nyt näkyy.]

Ti 08.11.2005 @ 11:24admin

Puhdistunut olo

Mitkä ovat tunnelmat sen jälkeen, kun on tunnin ajan, intiimisti ja keskittyneesti, syvälle sukeltaen, häiriöttömästi uppoutunut pohtimaan syntyjä syviä? Ohjelmassani nökötän aina yhden vieraan kanssa ikuisten kysymysten kimpussa kokonaisen tunnin ajan. Kun musiikkia on ohjelmassa vain tilkkanen ja kysymyksiä ehditään käydä läpi kuutisen, on kunkin kysymyksen käsittely enemmän kuin pelkkä raapaisu.

Ohjelman jälkeisestä kirjeenvaihdosta tässä pari irrotusta:

Leo Stranius: Jollain tavalla keskustelun
jälkeen tulee mukava ja kevyt olo. Ikäänkuin olisi päässyt vapauttamaan pään
kaikista raskaista ajatuksista. Hassua.

Mari Mero: Kiitos vielä kerran viime viikkoisesta, siitä jäï minulle jotenkin
'puhdistunut' olo.

Kevyt, puhdistunut olo. Mistä se tulee? Minun arvioni on se, että omien arkihäsläämisen takana vaikuttavien pohjavesien ääreen rauhoittuminen virkistää. Syvien vaikuttimiensa ja arvostustensa tavoittaminen, ajattomien arkkiajatustensa pintaan nostaminen vapauttaa energiaa. Kun saa kiinni ydinpuustaan, kun näkee sisällään jotakin ja saa sen puhuttua sanoiksi - joku jäsentyminen pääsee eteenpäin. Minulle viikottainen pohjavesiaarteen nauttiminen upeiden viisaiden ihmisten seurassa on sielun ja mielen palikoiden siirtelyä. Eräänlaista pään- ja sydämen sisäistä arkkitehtuurileikkiä.

Sivut

Eve Mantu

Eve Mantu kutsuu kurittoman kokouksen koolle lauantaisin aamukymmeneltä. Yhteiskuntarauhaa häiritään oudoilla havainnoilla ja kysymyksillä. Miksei työtön saa keittää kahvia? Mihin rikas tarvitsee lapsilisää? Onko huippukirurgeilla liian vähän töitä? Sinäkin voit tämän blogin kautta ehdottaa tärkeää ja/tai kohtuutonta asiaa kokouksen asialistalle. Eve Mantun kuriton kokous Yle radio 1:ssä lauantaisin klo 10.00-10.45. (alkaen 4.1. 2014)

Eve Mantu YLE Areenassa

Tilaa RSS

Blogiarkisto

2012

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu