Suomessa syttyy tulipalo keskimäärin 30 000 kertaa joka ikinen vuosi. Yllättävän suuri osa paloista on sytytetty tahallaan. Alkuvuodesta vallalla on ollut suoranainen buumi, jossa vaarassa ovat olleet etenkin kirkkorakennukset.

Tampereella roihusi loppiaisviikonloppuna mormonikirkko, joka kärsi korjaamattomat vahingot. Tutkija päivä Mäkelä Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta tutkii tuhopolttoja ja niiden tekijöitä. Hän pitää talvista tuhopolttoaaltoa poikkeuksellisena.

- Hakisin selityksiä siitä, että ensimmäiset palot saivat niin suurta julkisuutta, että ilmiö on ruokkinut itse itseään.

Hurjimpien väitteiden mukaan Suomessa sytytettäisiin jopa 4500 tahallista tulipaloa vuosittain. Tutkijan mukaan luku on kuitenkin yliampuva:

-Pelastusalalta saatujen tietojen mukaan luku liikkuu 2500 molemmin puolin, pienellä vuosittaisella vaihtelulla.

Useimmiten palo syttyy kun miljöönä on lämmin, kesäinen viikonloppuyö ja tekijä humalassa.

Tekijät kolmessa ryhmässä

Päivi Mäkelän mielestä sanaa tuhopolttaja ei pitäisi käyttää liian kevyin perustein.

-Jos joku nuori erehtyy kerran sytyttämään palon, voi leimaaminen tuhopolttajaksi olla itseään toteuttava profetia ja kynnys todella alkaa tuhopolttajaksi madaltuu.

Tahallisia sytyttelijöitä ei myöskään voi laittaa yhteen muottiin, vaan tekijöitä löytyy erilaisista ihmisryhmistä.

-Nuorten kohdalla kyse on useimmiten kahden tai useamman kaveruksen hölmöilystä, mutta nuoren sytyttämään tahalliseen tulipaloon tulisi kuitenkin aina suhtautua vakavasti, sillä osan kohdalla kyse on vakavammasta oireilusta, tutkija muistuttaa.

Toinen sytyttäjäryhmä ovat päälle kaksikymppiset, jotka purkavat elämänsä epäonnistumisia tulitikuin. Mäkelä ei osaa arvioida, miksi tunteet purkautuvat tuleen, sen hän kuitenkin tietää, että yllättävän usein takana on päihdeongelmia ja yllättävän usein myös kariutuneita parisuhteita.

-Mitä vanhemmasta sytyttäjäryhmästä puhutaan, sitä enemmän korostuvat mielenterveyden ongelmat, Mäkelä kertoo.

Kuvitelma siitä, että tuhopolton sytyttäjä on aina mies ei suinkaan pidä paikkaansa. Päivi Mäkelä kertoo, että nuorten tyttöjen sytyttämät palot ovat hieman lisääntyneet. Keskimmäisessä, kaksikymppisten ryhmässä naiset eivät juurikaan ole edustettuna, mutta mielenterveysongelmiin painottuvassa iäkkäimpien sytyttäjien ryhmästä naisia taas löytyy.

Ehkäisyä pienin askelin

Espoossa toimivan palotarkastajan Tuomas Pälviän mukaan tuhopolttojen ehkäisy on pienistä teoista kiinni.

-Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää jätekatoksiin, sillä niitä sytytellään usein. Hyvän jätekatoksen tulee olla lukittu ja valaistu, se ei saa olla asuinrakennuksen seinässä kiinni, vaan väliä on oltava vähintään 8 metriä.

Pälviä suosittelee myös maahan upotettavia jäteastioita, sillä ne ovat paloturvallisia.

-Palavia aineita kannattaa myös säilyttää lukitussa tilassa. Yleinen siisteys vaikuttaa myös tuhopolttajan alttiuteen toteuttaa aikeensa.

Pälviän mukaan yleinen valppaus ja ympäristön tarkkailu voi säästää monelta murheelta.

-Tuhopoltoissa tilaisuus tekee varkaan. Yleinen siisteys on paras ehkäisykeino.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 24. tammikuuta 2008