"Pitääkö aina tapahtua jotain näin kamalaa, ennenkuin asioita saadaan aikaiseksi?"

Näin kysyy mielenterveyshoitaja Jarmo Mäkinen, joka ripeällä toiminnallaan pelasti 18 ihmisen hengen viime viikolla Pitkäniemen sairaalassa. Suuronnettomuus oli todella lähellä, mutta onneksi kuolonuhreilta vältyttiin. Sammutussavuista nousi kuitenkin tärkeä kysymys: millainen on hoitolaitosten ja palvelutalojen paloturvallisuus? Vastauksen voi kiteyttää yhteen sanaan; Huono.

Suomessa liekit vievät vuosittain hengen noin sadalta ihmiseltä. Kuolleista lähes kaikilla on jonkinlaisia toimintakyvyn rajoitteita. Tulipalo käy hengenvaaralliseksi jo muutamassa minuutissa, eivätkä esimerkiksi vanhukset, psyykkisesti sairaat tai liikuntarajoitteiset ihmiset pysty omin voimin pelastautumaan palavasta rakennuksesta. Suuriin palokuolleisuuslukuihin on siis vain yksi lääke; laitosten automaattinen sammutusjärjestelmä eli sprinklaus.

Esimerkiksi Pirkanmaalla tilanne on maan parhaasta päästä, mutta silti alueen 300:sta hoitolaitoksesta ja palvelutalosta 200 on vailla asianmukaista suojausta. Riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden osuus väestöstä kasvaa koko ajan eli jos mitään ei tehdä, on odotettavissa, että palokuolemien määrä vain lisääntyy.

Tamperelaisessa Koukkuniemen vanhainkodissa asuva 93-vuotias Lempi Heikkilä istuu pyörätuolissa ja sanoo osuvasti:
"Ihminen on turvaton, kun hänellä ei ole jalkoja".

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 1. helmikuuta 2007