Pelaaminen on kivaa, jos se siltä tuntuu. On kuitenkin pelaajia, jotka ajautuvat harrastuksessaan taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Kaikki rahat ja ylimääräinen aika kuluvat pelaamiseen. Tuttavilta vipataan ja omaisuutta myydään, jotta addiktiota pääsisi toteuttamaan. Tällöin puhutaan peliriippuvaisesta ihmisestä. Joskus uhkapeluri ei keksi muuta rahanlähdettä kuin rikos.

Peliongelmasta voi selvitä, mutta riippuvuus saattaa silti kestää koko loppuelämän. Näin meille todistaa hollantilainen, 63-vuotias Jan, jonka täytyy kiertää kaukaa kolikkoautomaatit, ettei pelihimo taas vie voittoa. Janin edellisestä pelikerrasta on yli 20 vuotta, mutta hän pitää itseään yhä uhkapelaajana, jolta mopo voi karata käsistä, jos siihen antaa tilaisuuden. Niiden kymmenen vuoden aikana, joina hän kertoi pelanneensa rahapeliautomaatteja, hän tuhlasi niihin uuden auton verran rahaa. Omien rahojen lisäksi hän sai rahaa sukulaiseltaan, joka luuli antaneensa rahat ihan muuhun kuin pelaamiseen.

Jan on käynyt anonyymien uhkapelaajien itsehoitoryhmissä aikansa. Nykyisin hän jo pystyy hillitsemään pelihimoaan, mutta ei voi koskaan luvata 'ei koskaan'. Jania ja muita peliongelmaisia tutkinut tohtori Roel Kerssemakers kertoo, miten ongelmapelaamista hoidetaan Hollannissa. Avohoidossa tarjotaan ryhmäterapiaa, jossa käydään läpi pelaamisen haittoja ja koetetaan löytää tie ulos veloista ja muista ongelmista. Itse asiassa rahapeliriippuvaisen hoito muistuttaa monissa kohdin päihderiippuvaisen hoitoa.

Suomalaiset riippuvuustutkijat kokoontuivat viime viikolla (viikko 40) A-klinikkasäätiön järjestämään päihdeseminaariin Amsterdamin kupeessa sijaitsevassa Haarlemissa. Seminaarissa vertailtiin muun muassa Suomen ja Hollannin rahapelijärjestelmiä. Molempien maiden rahapelijärjestöt kehuivat omiaan, mutta tuotoissa ja niiden kotiuttamisessa niin sanotusti yleiseen hyvään Suomi näytti kulkevan Hollantia edellä.

Tutkimusten mukaan lyhyt odotusaika - napin painalluksesta tulokseen - aiheuttaa riippuvuutta paljon tehokkaammin kuin pitkä. Niinpä aikaa tuloksen toteamiseen on Hollannissa venytetty yhdestä sekunnista kolmeen ja puoleen sekuntiin. Suomen automaateissa odotusaikaa on jopa viisi sekuntia.

Hollannissa on tehty toki muutakin kuin kellotettu peliautomaatteja: Roel Kerssemakersin mukaan he ovat rajoittaneet paikkoja, joihin kolikkopeliautomaatteja saa sijoittaa. Esimerkiksi kauppaliikkeissä ja nuorison suosimissa pikaruokaloissa ei enää saa pelata rahapelejä. Samoin automaattien määrä kahviloissa ja baareissa on rajattu kahteen per paikka. Pelihallit ja pelikasinot ovat sitten asia erikseen.

Yksi tärkeä tekijä peliriippuvuuden hillinnässä on maksimitappioiden pitäminen säällisellä tasolla. Hollannissa pelaaja voi syöttää masiinaan 40 euroa tunnissa. Suomessa RAY:n ilmoittama maksimitappio on keskimäärin 50 euroa. Molemmissa maissa rahapeliautomaateissa saa siis rahaa palamaan.

Pelaamisen ikärajaa ylöspäin?

Yksi seminaarissa esiin noussut kysymys oli se, että pitäisikö Suomessakin nostaa kolikkoautomaattien pelaajien alaikäraja 15:stä 18 ikävuoteen? 12-17-vuotiaiden arvioitu pelaamisen määrä on noin 3 miljoonaa euroa kuukaudessa eli noin 36 miljoona euroa vuodessa. Tämä raha tulee alaikäisiltä rahapelaajilta. Vajaa kymmenesosa näistä alaikäisistä kuuluu riskiryhmään tai rahapelaaminen aiheuttaa heille jo nyt ongelmia (STM/Toy 2006 nuorten rahapelaaminen).

Rahapelien ikärajavalvonta ei toimi. Arviolta vain joka kymmenenteen tapauksista puututaan. Vaikka peliyhtiöt ovat omaehtoisesti asettaneet joillekin peleille rajoituksia, on meillä Euroopan alhaisimmat ikärajat raha-automaateissa. Suomessa on raha-automaateissa myös poikkeuksellinen hajasijoittelumalli. Jokainen yrittäjä, jolla on raha-automaatti kioskin tai baarin nurkassa, saa koneen tuotosta 17 prosenttia. Herää kysymys, voisiko tällä olla yhteyttä heikkoon ikärajavalvonnan tasoon?

Raha-automaatit ovat myös nuorille eniten koukuttavia pelimuotoja. Ne tuottavat RAYn kassaan vuosittain noin 90 prosenttia kokonaistuotosta, joka vuonna 2006 oli noin 660 miljoonaa euroa. Kokonaistuotosta puolet tulee 5 prosenttia eniten pelaavilta (Rahapelitutkimus 2007). Elämä On Parasta Huumetta -järjestöllä on menossa kolmivuotinen rahapeliongelmia ehkäisevä projekti. Projektin rahoittaa RAY.

Nettipokerikin koukuttaa

Toinen pinnan alla kytevä ongelma lienee pokerin pelaaminen netissä. Tästä on viitteitä nyt myös Peluurissa, joka on peliongelmaisille ja heidän läheisilleen suunnattu auttava puhelin. Projektipäällikkö Tapio Jaakkola kertoi, että nettipokerin pelaajien soittojen määrä jatkaa nousuaan. Ruotsissa peliongelmaisten palvelevaan puhelimeen soittavista kolmasosa soittaa nimenomaan nettipokerin takia, Suomessa vasta yhdeksän prosenttia.

Tukholman yliopistossa tehty tuore tutkimus osoittaa, että nettipokerin pelaajista 27 prosenttia kärsi peliriippuvuudesta. Suurimmalla pelaajaryhmällä eli 16-27-vuotiailla henkilöillä lähes neljällä kymmenestä oli ongelmia pelaamisen kanssa. Niistä, jotka eivät olleet käyttäneet rahaa nettipelaamiseen, vain 2,1 prosenttia ilmoitti, että on vaikeuksia hallita pelaamistaan.

Ruotsissa kansallinen rahapelijärjestäjä Svenska Spel avasi nettipokerisivuston maaliskuussa 2006. Suomessa RAY seuraa tarkasti, mitä Ruotsissa tapahtuu. Kansallinen monopolimme on tehnyt nettipokerista omia selvityksiään, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei ole toistaiseksi ryhdytty.

Mielenkiintoista ruotsalaistutkimuksessa on se, että Svenska Spelin tarjoama pokeri näytti olevan "turvallisempaa" kuin muiden kansainvälisten toimijoiden. Eli muilla saiteilla pelaajat pelaavat enemmän ja ovat riippuvaisempia. Mitä tästä pitäisi ajatella? Ehkä se vain on niin, että harrastajamaisen tai silloin tällöin huvikseen pelaavan on helpompi löytää oma kansallinen saitti kuin ulkomainen pelipaikka.

Tietoa Ruotsin nettipokeritutkimuksesta:
http://info.stakes.fi/pelihaitat/FI/julkaisut/
nettipokerin_pelaaminen_ruotsissa.htm

Tietoa Raha-automaattiyhdistyksen toiminnasta:
http://www.ray.fi/raytietoa/medianurkka/tiedote.php?id=185&l1=1

Apua peliongelmiin:

Peluuri - peliongelmissa auttava puhelin 0800 100 101

GA - Gamblers Anonymous
http://www.nimettomatpelurit.fi.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 11. lokakuuta 2007