Hae YLEstä:

Etusivu Haemme vihjeitä Kadonneet Raportit Kolumnit UKK Toimitus Palaute  

 
 
 
 

RAPORTIT

Fyysinen kurittaminen on väkivaltaa

1960-luvulla, kun suuri osa tämän päivän lasten vanhemmista syntyi, ruumiillinen kuritus nähtiin kasvatustieteessä ihan käyttökelpoisena keinona pitää lapset herran nuhteessa. Tilanne muuttui 1984. Tuli voimaan niin sanottu kurilaki. Enää lapsia ei saanut läimäytellä tai retuuttaa tukasta miten tahtoi, ainakaan lain nimissä.

Hämmästyttävää on, että UNICEFin ja The Body Shopin raportti esittää, että Suomi on lasten kokemassa ja näkemässä perheväkivaltatilastossa jopa maailmanlaajuisesti korkealla sijalla. Miten se on mahdollista? Helposti, jos tutkimustuloksiin on uskominen.

Tutkimusten mukaan noin puolet suomalaisista vanhemmista tukistaa lapsiaan? Joka neljäs vanhempi näpäyttää lastansa sormille ja joka seitsemäs läimäyttää pitkin korvia. Yli puolet suomalaisista pitää lasten tukistamista ruumiillisena kurittamisena, ei pahoinpitelynä. Lähes puolet ajattelee näin myös läimäyttämisestä. Kyse on kuitenkin pahoinpitelystä. Erityisen vaarallista on vauvojen ravistelu.

Lapsen pahoinpitelijä usein oma äiti

Näissä väkivallan lajeissa isiä useammin tekijänä on lapsen oma äiti. Vuosina 1970–1994 sai Suomessa henkirikoksen uhrina surmansa 292 alle 15-vuotiasta lasta. Äiti todettiin tekijäksi 41 prosentissa ja isä 26 prosentissa tapauksista. Lapsella on suurin riski tulla surmatuksi alle vuoden ikäisenä. Alle yksivuotiaita uhreja oli kaikkiaan 113. Äiti todettiin tekijäksi 73 prosentissa ja isä 23 prosentissa näistä tapauksista.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen henkirikoskatsauksesta käy ilmi, että 1.6.2002-31.12.2005 surmattiin 25 alle 15-vuotiasta lasta, 14 poikaa ja 11 tyttöä. Heistä 15 (60 %) oli joutunut äitinsä ja yhdeksän (36 %) isänsä surmaamaksi, yksi (4 %) sai surmansa Myyrmannin pommi-iskussa.

Lastenkirurgian ylilääkäri Juhani Merikanto Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo, etteivät heidän kirurgit törmää esimerkiksi vauvojen ravistelutapauksiin ihan joka viikko, korkeintaan kerran kuussa. Puolessa näistä epäilyttävistä tapauksista tehdään lastensuojelu- tai rikosilmoitus.

Selkeästi lasten fyysiseksi pahoinpitelyksi diagnosoidaan Suomen sairaaloissa noin 50 tapausta vuodessa. Todennäköisesti vakavia pahoinpitelyitä hoidetaan sairaaloissa paljon enemmän, mutta vammat kirjautuvat yleensä tapaturmiksi.

Poliisitutkintaan päätyvät siis vain vakavimmat tapaukset. Tamperelaisen rikosylikomisario Ilkka Laasanen mielestä uusi lastensuojelulaki ei estä lääkäriä ottamasta yhteyttä suoraan poliisin, jos epäilee lapsen vammojen syntyneen pahoinpitelyn seurauksena. Useimmiten lääkäri ottaa ensin yhteyttä sosiaaliviranomaisiin, jotka sitten vievät asian poliisitutkintaan, jos vievät. Tutkinta kuitenkin mutkistuu, kun aikaa kuluu ja perheenjäsenet selvittelevät asiaa keskenään.

Vierailu Äänekoskella

Jos kerta Tampereen kokoisessa kaupungissa lasten pahoinpitelyt ovat harvinaisia, miten sitten on pienemmissä kunnissa? Ilta-Sanomien viime syksynä tekemän selvityksen perusteella valitsimme tarkastelun alle Äänekosken. Se vaikuttaa kaupungilta, jossa lapsiperheillä voisi mennä keskimääräistä huonommin. Siellä haetaan suhteessa väkilukuun Suomen eniten lähestymiskieltoja. Poliisin mukaan pahoinpitelytilastoissakin kaupunki on roikkunut turhan korkealla monena vuotena.

Komisario Markku Suokas Äänekosken poliisista kertoo, että sellaiset lähestymiskiellot, joissa lapsi on suojauksen kohteena, voidaan laskea vuosittain yhden käden sormin. Alle 15-vuotiaiden pahoinpitelytapaukset voidaan selittää usein nuorison kahakointina. Lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä oli viime vuonna kymmenen tapausta ja törkeitä tekomuotoja viisi.

Keski-Suomen alueella kiertävä lastensuojelun asiantuntija, Hannele Metsäranta ei ole huomannut, että 20 000 asukkaan Äänekoski poikkeaisi millään lailla alueen muista kunnista. Samaa sanotaan Äänekosken sosiaalitoimessa. Esimerkiksi vauvojen ravistelutapauksia ei ole tiedossa. Tässä suhteessa perheiden pahoinvointi ei ainakaan ulotu lasten fyysiseen koskemattomuuteen. Tai sitten tapaukset eivät tule ilmi.

Kalevassa käytetään korvatulppia

Mari Käki viettää Tampereen Kalevassa aivan tavallista lapsiperheen arkea yli kolmekuukautisen Olga-vauvansa kanssa. Mari kertoo, että hän ymmärtää äitejä, joilla menevät hermot lapsen huutamisen takia. Häneltä itseltäänkin menee silloin tällöin. Hän on kuitenkin simuloinut mielessään, mitä tehdä kun näin käy.

- Korvatulpat on hyvä keksintö esimerkiksi nukuttamistilanteissa. Jos hermo kiristyy, niin lapsen voi laittaa lattialle itkemään ja siirtyä itse toiseen huoneeseen laskemaan vaikkapa viiteen. Itku ei lasta vahingoita, naurahtaa Mari. Vauvojen ravistelun vaarallisuudesta tiedotetaan nykyisin neuvoloissa melko hyvin.

Uusi lastensuojelulaki

Vuoden 2008 alusta voimaan tullut uusi lastensuojelulaki velvoittaa viranomaisia entistä tehokkaammin varjelemaan lapsen etua. Lapsen etu menee uuden tulkinnan mukaan esimerkiksi lääkärien salassapitovelvollisuuden edelle. Aika näyttää, muuttaako laki käytäntöjä kunnissa.

Uuden lain pitäisi madaltaa kynnystä tehdä lastensuojeluilmoitus. Tahdonvastaisissa huostaanotoissa päätöksenteko siirtyy sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksille. Lapset saavat asiakassuunnitelman ja oman vastuullisen sosiaalityöntekijän, jolla pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto. Pätevien sosiaalityöntekijöiden löytäminen ja palkkaaminen aiheuttaa kuluja ja päänvaivaa varmasti kaikissa pienissä kunnissa.

- Laajojen amerikkalaisten tutkimusten mukaan epäiltyihin lasten pahoinpitelyihin kannattaa puuttua. Puuttumisen jälkeen väkivalta loppuu melkein aina. Jos väkivaltaan ei puututa, kolmannes lapsiuhreista vammautuu vakavasti ja jopa viisi prosenttia on vaarassa kuolla, kertoo Juhani Merikanto TAYSista.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 13. maaliskuuta 2008

MUUT RAPORTIT


Muut raportit:
» Rakastan sinut kuoliaaksi
» Kun nainen tappaa
» Nuori mies ottaa riskejä liikenteessä
» Rikosuutisia tulvii joka tuutista - mitä siitä seuraa?
» Rasistiset rikokset
» Valvontakameroista ei aina ole apua
» Pimeät aseet eivät ole kaikkien käsillä
» Ihmiskauppaa on - jos sen tunnistaa
» Lakipykälät lähisuhderauhaa turvaamaan
» Valehtelijaa et tunnista
» Voiko netin uhkaaviin viesteihin reagoida?
» Heroiinia huumeriippuvaisille?
» Sijoitusyhtiö osoittautui nerokkaaksi huijaukseksi
» Patrian neuvonantaja Egyptissä: ”Voitelusta puhuttiin avoimesti.”
» Onko vilauttelija vaarallinen?
» Nuorten mielenterveysongelmiin puututtava ajoissa
» WinCapita kuohuttaa pikkupaikkakuntia
» Huutokauppaa vai arpapeliä?
» Lapsikaappaukset yleistyvät Suomessakin
» Rikosvälineenä tietokone
» Schengen houkuttelee ihmiskauppaan
» Rehellistä valuuttakauppaa
» Säästöt mielenterveyden hoidossa lisäävät satunnaista katuväkivaltaa
» Poliisi uskoo selvittäneensä Raija Muukkosen murhan
» Kerjäläiset kuuluvat jo katukuvaan
» Poliisi-TV Extra: Tuntemattomasta Syystä
» Fyysinen kurittaminen on väkivaltaa
» Vantaan vankilapako paljasti puutteita turvatoimissa
» Kotiin tunkeutujat voivat viedä hengen
» Aina roiskuu kun rapataan
» Kunniaväkivalta on palannut Suomeen
» Pahisjengi tavisten kimpussa
» Naiset kaahaavat kännissä yhä enemmän
» Kuolan alue - uhka vai mahdollisuus?
» Vakuutuspetokset ovat kansanhuvia
» Otteluita yritetty sopia suomi-futiksessa pitkään
» Toimittajat rikollisten uhkailun kohteena
» Mellakoiden hallinta
» Pitäisikö vasikointi palkita lievemmillä tuomioilla?
» Ulkomaalaiset korostuvat seksirikostilastoissa
» Ovatko tietoni suojassa?
» Tulen tuhoamaa - tahallaan sytytetyt tulipalot ja niiden ehkäisy
» AD/HD ja rikollisuus
» Poliisin rikostiedustelu keskitetään KRP:hen
» Huumepsykoosi on ahdistava kokemus
» Verkostomarkkinointia vai pyramidipeliä?
» Vaarallista kotikemiaa
» Helsingin poliisi paljasti historiallisen suuren paritusringin
» Asiakkaidensa uhrit - työpaikkaväkivalta yllättää yhä useammalla alalla
» Kaikkien aikojen huumeliiga
» Peliriippuvuus voi jatkua elämän loppuun
» Vakavien rikosten sovittelu jakaa mielipiteet
» Väkivaltaiset nuoret
» WinClub - lottovoitto vai pyramidihuijaus?
» Valvottu koevapaus
» Pedofiilit kuriin -Pakkohormonihoitoa, riskianalyysiä vai ryhmäterapiaa?
» Taidepetos on taiteenlaji
» Ratkaiseeko alkolukko rattijuoppo-ongelman?
» Luvattomat käsiaseet
» Laittomat koiratappelut kuohuttavat
» Verikosto
» Huolestuttava ilmiö Virossa: kouluikäiset ilotytöt
» Kerjäläisten valtakunta
» Kauneus on valttia oikeudessakin
» Tekniikka muuttaa yksityisetsivien työtä
» Espanjasta kidnapattua tyttöä etsitään Suomesta
» Likaista peliä vientimarkkinoilla?
» Raskaan liikenteen valvontaa lisätään
» VirVe-laitteiden viat riskinä
» Profilointi yhä useammin rikostutkinnan apuna
» Kiistelty korvaushoito
» Itä-Euroopan kelloryöstäjien laajentuneet apajat
» Tampereen tulli nappasi ennätyslastin dopingaineita - joukossa harvinaista kasvuhormonia
» Ympäristörikosten määrä ei kasva tutkinnan kehittymisestä huolimatta
» Arvokuljetusryöstöt tulleet Suomeen
» Kuka vie nettiveikkaajan rahat?
» Poliisit osoittivat mieltään työttömyystilanteen vuoksi
» Median huumeongelma
» Seksuaalisen väkivallan monet kasvot
» Jalostus uhkaa myös poliisikoiria
» Tappaja Muonion terveyskeskuksessa
» Eläinsuojelurikoksista epäyhtenäisiä tuomioita
» Kansainvälinen rikosuhripäivä
» Huumausaineongelmat Suomen maanteillä lisääntyvät koko ajan
» Laiton eläinaktivismi muuttanut muotoaan
» Homoja syrjitään työelämässä
» Pitkäniemen sairaalapalon jälkisavut
» Tutkintaryhmä puuttuu hyväksikäyttötapauksiin
» Alkoholin hinnanalennus niitti kovalla kädellä rappiokäyttäjiä
» Yksityisen järjestyksenpidon merkitys kasvaa koko ajan
» PUT on ollut menestys talousrikostutkinnassa
» Tehoaako rangaistus?
» Itämafia ja järjestäytynyt rikollisuus

POLIISI-TV EXTRA 3.5.
» Los Petos - Elämää Espanjan Aurinkorannikolla

POLIISI-TV EXTRA 16.8.
» Anonyymisti Sinun

NÄITKÖ RIKOKSEN?

Rikoksen silminnäkijä – ilmoittaudu!

Kerro tarinasi Poliisi-TV:lle!

» Lue lisää

POLIISI-TV AREENASSA...

Poliisi-TV näkyy viikon ajan lähetyksen jälkeen YLEn Areenassa!

Poliisi-TV on nyt myös Facebookissa!

OTA YHTEYTTÄ

Palaute ja juttuvinkit
Voit lähettää meille palautetta ja juttuvinkkejä sähköpostilla osoitteeseen poliisi.tv@yle.fi.

Poliisi-tv vastaa
Vastauksia ohjelmaan liittyviin kysymyksiin. Miksi? Miten? Milloin?
» Lue lisää

Toimitus ja yhteystiedot
Lue lisää toimituksestamme. Täältä löydät myös tarkemmat yhteystiedot.
» Lue lisää

UUTISIA YLESSÄ

 
 
 
 

» Mediasalissa lisää lähetyksiä

 

Vastaava ohjelmatoimittaja | Poliisi-TV, PL 236, 33101 Tampere | Puh. 03 - 345 6111 | Vihjenumero 0800 - 14 555 | poliisi.tv@yle.fi

© Poliisi-tv 2005. Kaikki oikeudet pidätetään, Verkkosivuston sisällön kopioiminen, jakelu tai tallentaminen on kielletty. Tuotanto Stara Media Oy.