Psykoosi on tila, jossa ihmisen todellisuuden taju pettää. Mieli pirstaloituu ja ympäröivä maailma muuttaa muotoaan.

- Useimmiten psykoosin alkuvaiheessa on "ikkuna" eli hetki jolloin ihminen muistaa, että eilen hän ei kokenut asioita näin. Mutta kun uusi todellisuus jatkuu hetken, niin ihminen unohtaa, että maailma oli joskus aivan toisenlainen, kertoo akuuttipsykiatrian ylilääkäri Klaus Lehtinen TAYS:in Pitkäniemen psykiatrisesta sairaalasta.

Psykoosi ei ole on/off-tila, vaan jatkumo. Toisessa päässä on ihminen, joka tulkitsee yksittäisen tilanteen väärin.

- Meistä jokainen on varmasti joutunut tilanteeseen, jossa koemme muiden puhuvan juuri meistä, vertaa Klaus Lehtinen. Psykoottinen ihminen alkaa kuitenkin tulkitsemaan lähes kaiken tapahtuvan merkitykselliseksi.

- Pöydällä olevien esineiden asennolla on suurempi merkitys. Piste seinässä voi olla kamera, joka seuraa ja tarkkailee. Yhtälailla kadulle pysäköity auto liittyy tarkkailuun ja kodista saattaa löytyä "mikrofoneja", Lehtinen kertoo psykoosille tyypillistä vainoharhoista.

- Oikein vaikeissa tapauksissa ihminen saattaa myös kokea, että vesi on myrkytetty eikä hän näin ollen voi juoda lainkaan. Meillä on osastolla potilaita, jotka kantavat muovikassissa turvallista ruokaa; siis sellaista, jota kukaan ei ole päässyt myrkyttämään.

Psykoottiselle ihmiselle on turha todistella, että hänen kokemuksensa ovat vääriä. Asiaan liittyy looginen päätelmäketju, jolla kaikki oudot asiat selittyvät. Tällaisissa vainoamiskokemuksissa maailma hahmottuu psykoottiselle ihmiselle hyvinkin järjestäytyneenä.

- Toinen psykoosiin liittyvä ilmiö ovat harha-aistimukset, jotka saattavat olla erittäin hajanaisia ja ahdistavia. Harha-aistimuksia voi syntyä minkä tahansa aistin alueelta, akuuttipsykiatrian ylilääkäri Lehtinen kertoo.

Juuri harha-aistimukset olivat koitua vajaan vuoden ikäisen vauvan kohtaloksi pari viikkoa sitten Vantaalla. Vauvan 33-vuotias äiti oli kuullut ahdistelevia ja vainoavia ääniä ja halusi viedä lapsensa turvaan omilta demoneiltaan. Harhaisen äidin pelastusoperaatio meinasi maksaa vauvan hengen, mutta ohikulkija huomasi paljain varpain pakkaseen hyljätyn lapsen ennen kuin mitään vakavampaa sattui.

Myös huumeet saattavat johtaa psykoosiin. Vauvansa hylänneen äidin verestä löytyi amfetamiinia, joka on yleisin huumepsykoosin aiheuttaja ja ilmenee useimmiten vainoamiskokemuksina. Amfetamiinin ja psykoosin yhteys on ollut jo pitkään tunnettu ja syykin tiedossa.

- Amfetamiini vaikuttaa keskushermostossa juuri niihin samoihin välittäjäaineisiin, joiden toiminta muuttuu myös psykoosissa, Lehtinen kertoo.

Amfetamiinin lisäksi vantaalaisäidin veressä on myös kannabista. Kannabiksen ja psykoosin yhteys ei ole viivasuora, mutta se on olemassa; päinvastoin kuin pitkään on luultu.

- Kannabis on osoittautumassa vaarallisemmaksi kuin alunperin ajateltiin. Se on aine, johon ei käytön yhteydessä välittömästi liity psykoottisuutta. Nykytutkimus kuitenkin osoittaa, että kannabis lisää psykoosin riskiä.

Aina ei ole helppo sanoa, onko psykoosi psyykkisen sairauden vai huumeiden aiheuttamaa. Ihmiset joilla on mielenterveysongelmia, käyttävät muita enemmän päihteitä ja päihteet taas puolestaan aiheuttavat mielenterveysongelmia. Tämä vyyhti on niin kiinteä, että lääkärit ja tutkijatkaan eivät tiedä, kumpi on muna, kumpi kana. Esimerkiksi kannabiksen aiheuttama psykoosi muistuttaa paljon skitsofreniaan liittyvää psykoosia. Amfetamiinipsykoosille on tyypillistä, että se raukeaa parissa päivässä.

- Amfetamiinipsykoosi on vähän kuin heräisi unesta. Ihminen ymmärtää pikkuhiljaa, että hänellä on kokemuksia, joita muilla ei ole. Vieraat aistikokemukset sulavat vähitellen pois. Tosin on mahdollista, että ne jäävät päälle; esimerkiksi kuuloharhat saattavat olla hyvinkin sitkeitä, kuvailee Lehtinen.

On mahdollista, että yksi huumepsykoosi madaltaa kynnystä seuraavaan ja näin lopputuloksena voi olla jopa ns. itsenäinen psykoosi, jolloin ihminen ei enää tarvitse huumeita joutuakseen psykoosiin. Ylilääkäri Lehtisen näppituntuma on, että suurin osa esimerkiksi amfetamiinipsykoosin vuoksi hoitoon päätyneistä ei palaa hoitoon enää uudelleen. Hän kuitenkin painottaa, että se on mahdollista. Psykoosi on monesti niin ahdistava ja pelottava kokemus, että se traumatisoi pitkäksi aikaa.

- Meillä ei ole täällä ihmisiä, joilla on takanaan onnellinen ja helppo elämä. Sen lisäksi hoidossa käyminen ei varsinaisesti ole mikään elämän valttikortti, kiteyttää ylilääkäri Klaus Lehtinen psykiatriseen sairaalaan huumepsykoosin vuoksi päätyneiden menneen ja tulevan.

Vainoavia ääniä kuulleen äidin lapsi on tällä hetkellä sosiaaliviranomaisten huostassa. Syyttäjä tekee esitutkinnan valmistuttua - eli noin kuukauden kuluttua - päätöksen siitä, saako äiti syytteen heitteillepanosta.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 1. marraskuuta 2007