Kokeiluna kolme vuotta sitten käynnistyneen KRP:n harmaan talouden ja laittoman ulkomaisen työvoiman iskujoukon eli PUT:n koeaika päättyi vuoden vaihteessa. Ryhmä oli valtiolle menestys sekä ratkaistujen juttujen että rikoshyötynä takaisin hankitun omaisuuden muodossa. Ryhmän ansiosta valtiolle on takavarikoitu rikollisesti hankittua omaisuutta jo noin 3 miljoonan euron edestä. Ryhmän toiminta on ollut hyvin kannattavaa.
Rikoshyödyn takaisin saaminen on ollut talousrikostutkinnan painopiste viime vuosina ja talousrikostutkinnan ammattilaiset pitävät sitä jopa vankilaa tehokkaampana pelotteena rikollisille.
Periaatteena on, että rikos ei saa kannattaa. Rikoshyödyn takavarikointi on ollut rikostutkinnan painopisteenä Suomessa useita vuosia.
Yksi PUT:n tutkimia juttuja on rakennusalan laaja kuittitehtailu, jossa on liikuteltu kymmeniä miljoonia euroja. Poliisi on sen tiimoilta sulkenut pankkitilejä ja takavarikoinut käteistä, arvoautoja ja kiinteistöjä. Jutun tutkinta on yhä kesken. Ryhmän juttujen tutkinta on usein käynnistynyt viranomaisyhteistyönä tai yleisöltä saadun vihjeen perusteella. Menettäjinä jutuissa ovat rehelliset yrittäjät, jotka eivät pärjää tarjouskilpailuissa pimeää työvoimaa ja muita kepulikonsteja käyttäville yrityksille.
Ryhmän toiminta paljasti samalla, että harmaa talous on laajaa rakennussektorin lisäksi mm. hotelli- ja ravintolatoimessa sekä kuljetussektorilla. KRP on pyrkinyt yhdistämään rikoshyödyn jäljittämisen tutkintaan ja KRP:stä kerrotaan, että tulokset ovat olleet yllättävänkin onnistuneita ja yhteistyö tässä on toiminut hyvin verottajan kanssa.
Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat Suomessa vuodessa arviolta ainakin 5 miljardin euron vahingot. Tästä rikostutkintaan tulee noin 100 miljoonan euron kakku eli parisen prosenttia. Tämä jakaantuu taloudellisena menetyksenä jokseenkin puoliksi yritysten ja verottajan kesken. Konkurssirikokset ovat myös merkittävä haara. Konkurssirikosilmoituksia tulee poliisille nelisensataa vuodessa ja noin 20 000 yritystä kirjaa näiden johdosta luottotappioita tilinpäätökseensä.
Työvoimapula mm. rakennus- ja ravintola-alalla pitää ulkomaisen työvoiman kysynnän maassamme vahvana jatkossakin. Ulkomaista työntekijää käytetään helposti myös väärin. Talousrikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden yhteistyö on tiivistynyt ja talousrikollisuus kansainvälistyy voimakkaasti. Yhteistyö rajojen yli on noussut merkittäväksi.
Suomeen on virrannut pimeää työvoimaa pääasiassa Virosta sekä muualta Baltiasta. Myös Ukrainasta, Puolasta, Valko-Venäjältä ja uusista EU-maista tulee työvoimaa harmaille markkinoille.
Myös voimakkaasti kasvavan Venäjän tavaraliikenteen odotetaan poikivan kansainvälisiä talousrikosjuttuja.
Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 18. tammikuuta 2007
|