Seitsemää Helsingin huumerikosyksikön poliisia epäillään tahallisista virkarikoksista. Moni tuntuu tietävän, mistä on kyse, mutta ei kerro. Laittomuuksien arvellaan liittyvän vinkkimiesten suosimiseen, sama henkilö kun voi olla yhden tutkintaryhmän tiedottaja ja toisen kohde. Poliisi-TV:n saamien tietojen mukaan yhteentörmäykset Pasilan huumeen ja muiden laitosten yksiköiden sekä keskusrikospoliisin välillä ovat olleet jatkuvia.

Helsingin poliisin huumetutkijoiden ympärillä on kuohunut viime kesästä asti. Poliisitarkastaja Matti Rinteen vetämä, SM:n poliisiosaston totuuskomissioksikin kutsuttu työryhmä kierteli kyselemässä huumetutkijoiden tekemisistä laillisuusvalvonnan nimissä. Syksyllä Pasilan huumerikosyksikkö kertoi näyttävästi voitoistaan. Heti perään alkoivat epäilyt yksikön menetelmien laillisuudesta ja joulukuussa valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto päätti aloittaa esitutkinnan.

Epäiltyinä ovat yksikön päällikkö Jari Aarnio, rikoskomisariot Jari Pynnönen, Juha Piippo, Kari Larkio ja Petri Rainiala sekä rikosylikonstaapelit Harri Kurtze ja Kalevi Puonti, kaikki raskaan sarjan huumepoliiseja. Valtionsyyttäjä Koiviston mukaan esitutkinta valmistunee aikaisintaan helmikuussa.

Laajemmin jupakka liittyy poliisin tiedustelutoiminnan uudelleen järjestämiseen. Kun kihlakuntien määrä vähenee 90:stä 24:ään, on poliisihallinto uuden tilanteen edessä. Se tarkoittaa suomeksi sitä, että vakavimman rikollisuuden torjunnassa valtaa siirtyy paikallispoliisilta keskusrikospoliisille. On epäilty, että näinköhän huumeyksikkö haluaa luopua rikostiedustelun vastuistaan. Ministeriön poliisiosasto on laajoilla sisäisillä tutkimuksillaan kyseenalaistanut Pasilan huumerikosyksikön toimien laillisuuden.

Mediapeliä ja työuupumusta

Tähän asti Helsingin rikostiedustelua on johdettu Pasilan huumerikosyksiköstä. Poliisiylitarkastaja Robin Lardot kuitenkin vakuuttaa, että vastuita järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa päätettiin siirtää paikallispoliiseilta KRP:hen jo vuosi sitten. Tuolloin valmistui poliisiylijohtajan asettaman asiantuntijatyöryhmän loppuraportti. Työryhmän tehtäväksi oli annettu valmistella nimenomaan huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan keskeisiä toimintalinjoja. Näyttää siltä, että Helsingin huumerikosyksikkö laitetaan ruotuun, tavalla tai toisella.

Pasilan huume ei ole sentään mikä tahansa poliisiyksikkö. Reilulla 70 hengen miehistöllä se vastaa 40 prosentista Suomessa selvitetyistä törkeistä huumausainerikoksista. Poikkeuksellisinta tässä poliisin huumesotkussa on ollut tyyli. Uhmakas esiintyminen mediassa ja esimiesten eteen poikkiteloin asettuminen vaikeuttavat tehtävien hoitoa jupakan jälkeen. Luottamuksen palautumista eivät varmasti edistäneet työtaistelunomaiset joukkosairastumisetkaan.

Yksi erikoisuus on sekin, että rikosylikomisario Aarnio alaisineen on korostanut kovasti tavallisten ihmisten vihjetietoja. Mediapuheista ovat loistaneet poissaolollaan rikollismaailman tiedottajat eli kansan suussa vasikat. Yleinen kokemus kertoo, ettei huumeliigojen sisäisistä lonkeroista tihku tietoa bussikuskeja ja talonmiehiä - kaikki kunnia heillekin - jututtamalla. Huumeorganisaatioiden paljastamiseen tarvitaan tietoa syvemmältä.

Mistä laittomuusepäilyt ovat kummunneet?

Toistaiseksi julkisuuteen on putkahtanut vain vuosituhannen alun tapaus Lahdesta. Lahden poliisi otti kiinni heroiinilastissa olleen miehen, joka oli todistettavasti Pasilan huumeyksikön vinkkimies. Epäilty myös väitti tehneensä valeostoja poliisin pyynnöstä, minkä Pasilan virkamiehet ovat luonnollisesti kiistäneet. Jopa hovioikeus uskoi vinkkimiehen tarinaa.

Mies sai vankeustuomion, mutta yhdessä syytekohdassa hänet tuomittiin vain vähäisen grammamäärän myynnistä. Sen sijaan miehen hallinnoimasta lähes kilosta huumausainetta tuomiota ei tullut.

Yksi päätöstä tekemässä ollut hovioikeudenneuvos muisti Lahden tapauksen pienen avittamisen jälkeen. Silloinen hovioikeudenneuvos perusteli puhelimessa kieltämättä kummallista päätöstä sillä, että epäilty uskoi olleensa poliisin asialla eli syytetyltä puuttui teostaan tahallisuus. Oikeusoppineen mukaan päätös perustui syytetyn henkilöön, eikä se edusta yleistä linjaa. Suomen laissa ei ole anteeksiantoperustetta poliisin tilaamille rikoksille.

Huumetutkinnassa liikutaan harmaalla vyöhykkeellä myös silloin, kun isomman jutun tutkinnan yhteydessä törmätään pienempiin rikoksiin niihin kuitenkaan puuttumatta. Seuraava tapaus ei liity Pasilan huumerikosyksikköön. Eduskunnan oikeusasiamies antoi huomautuksen neljälle kuopiolaiselle poliisille lainvastaisesta menettelystä, kun salaisilla kotikäynneillä löydettiin vankilasta vapautuneen henkilön asunnosta kaksi pussillista subutex-tabletteja ja haulikko patruunoineen. Laittomat aineet jätettiin asuntoon, josta ne sittemmin hävisivät poliisin tavoittamattomiin.

Tietolähteet rekisteriin

Keskusrikospoliisissa on rakenneltu järjestelmällistä tietolähdetoimintaa (JTT) jo vuodesta 2003. Atk-pohjaisen, valtakunnallisen tietolähderekisterin luonti alkaa poliisijohtaja Kimmo Hakosen mukaan vielä alkuvuoden aikana. JTT-esimiehen, rikoskomisario Janne Pentin mukaan tietolähteen rekisteröiminen edellyttää sitä, että henkilö on todettu kykeneväiseksi välittämään tietoa rikollisista piireistä. Samoin pyritään karsimaan pois riskipersoonat eli sellaiset, jotka ovat vaaraksi itselleen tai poliisin tutkinnalle.

Tietolähderekisterin ideana on häivyttää henkilön oikea henkilöllisyys. Eli rekisteristä hänestä löytyy vain numeerinen koodi ja peitenimi. Oikean henkilön koodin takaa tuntevat vain kaksi hänen kanssaan tekemisissä olevaa poliisia, niin sanottu käsittelijäpari. Käsittelijäpari raportoi tietolähteen kanssa tehdystä yhteistyöstä valvojaa, joka on yleensä ylikonstaapelitasoa. Hän puolestaan raportoi yksikön JTT-esimiehelle, komisariotasoiselle poliisille. JTT:ssä tietolähteeltä paitsi saadaan vihjeitä alamaailman liikkeistä, hänelle voidaan antaa myös tehtäviä. Näin JTT on järjestetty ainakin KRP:ssä.

Ammatti- taparikollisten kanssa pitkään touhunneet poliisimiehet kertovat, että tiedustelutoimintaa ei voi tehdä tuloksellisesti, jos noudattaa poliisilakia pilkuntarkasti. Kovien konnien kanssa joutuu välillä harmaalle alueelle. Poliisihallinto haluaa kuitenkin määritellä rajapinnan tarkasti: mitä konnien kanssa saa ja mitä ei saa tehdä.

Poliisilain muutos kesällä 2005 antoi poliisille oikeuden maksaa vinkkimiehille palkkioita verottomana. Euroaikaan poliisi on maksanut tietolähteilleen vajaat 50 000 euroa vuodessa. Suurimmat palkkiot liikkuvat muutamissa tuhansissa euroissa. Tarkemmin tietolähteiden kanssa toimiminen säädetään piakkoin annettavassa asetuksessa. Asetuksessa poliisipäälliköt määrätään järjestämään JTT-toiminta alueellaan.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 17. tammikuuta 2008