Sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikössä valmistellaan aselainsäädännön tiukentamista muun muassa käsiaseiden luvansaannin osalta. Monet kuitenkin tyrmäävät hankkeen toteamalla, että jos laillista asetta ei saa, laittoman pystyisi hankkimaan joka tapauksessa.

- Kuka tahansa ei voi hankkia laitonta asetta. Se on hokema, jolla ei ole todellisuuspohjaa. Meidän ampuma-aselakimme - vaikka siihen kritiikkiä kohdistetaankin - on perusteiltaan kuitenkin hyvä, toteaa hallintoneuvos Jouni Laiho sisäasiainministeriöstä.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen pari vuotta sitten tekemän henkirikoskatsauksen mukaan ampuma-asetta käytetään noin 15 prosentissa henkirikoksista. Niissä käytetyistä aseista vähän yli puolet oli luvattomia aseita ja käsituliaseiden kohdalla luvattomia on noin 70 prosenttia.

Laillisesta laittomaksi – tieto on sisäpiireillä

Ampuma-aselain kiristämisen on myös arveltu johtavan pimeän asekaupan kasvuun. Suomessa on 1,6 miljoonaa laillista asetta, mutta luvattomien aseiden määrästä ei tilastoja ole. Laihon mukaan niitä on joitakin kymmeniä tuhansia, kuitenkin alle 100 000.

Valtaosa laittomista aseista on ollut laillisia, mutta niistä on syystä tai toisesta tullut laittomia. Suurin syy on se, että aseet jäävät kuolinpesiin, eikä niitä ymmärretä luvittaa. Niin sanotun armovuosilain mukaan luvattoman aseen voi luovuttaa poliisille ilman seuraamuksia. Sen avulla poliisi on kerännyt pois kymmeniä tuhansia aseita, lähinnä juuri kuolinpesistä. Niihin voidaan hakea lupia, tai ne jäävät valtiolle, jolloin niitä voidaan esimerkiksi huutokaupata.

Laillinen ase voi muuttua laittomaksi myös anastusrikoksen kautta. Vuosittain anastetaan 600 – 700 asetta. Pieni osa laittomista aseista on myös salakuljetettuja tai laittomasti valmistettuja.

- Laiton ase on vaikea etsiä, jos ei ole minkäänlaista kuvaa siitä, mistä hakea. Jos tietää, mistä hakee ja tuntee tiettyjä ihmisiä ja on tietty luottamus, niin se on puhelinsoitosta puoli tuntia, pimeää asekauppaa tunteva Jussi kertoo.

Armovuosilainsäädännöllä ei saada aseita pois rikollisilta, vaan siihen on käytettävä muita keinoja. Niitä yleensä löydetään ja takavarikoidaan jonkun toisen tapauksen yhteydessä, tai sitten niitä etsitään vihjeiden perusteella.

Käsiaseiden täyskielto?

Suomessa on ehdoteltu myös käsiaseiden täyskieltoa. Britanniassa käsiaseet kiellettiin yksityishenkilöiltä käytännössä kokonaan kymmenisen vuotta sitten, kun Skotlannin Dunblanessa kouluampuja surmasi 17 henkeä ja itsensä.

Nyt Britannian kokemuksia kartoitetaan sisäasiainministeriössä. Kokemukset täyskiellosta ovat olleet pääasiassa myönteisiä. Kouluampumisia Britanniassa ei Dunblanen verilöylyn jälkeen ole ollut, mutta muita aseilla tapahtuneita väkivallantekoja kyllä. Aseelliset väkivallanteot ovat usein esimerkiksi rikollisten välienselvittelyjä. Toisaalta taas aseharrastus ja ampumaurheilu ovat kärsineet täyskiellosta.

Britannian täyskiellon soveltaminen Suomeen ei olisi aivan yksinkertaista. Suomen asekanta on perinteiltään hyvin erilainen. Britanniassa aseita on alun perin ollut väestöpohjaan nähden vähemmän kuin Suomessa ja Suomessa valtaosa aseista on pitkiä metsästysaseita.

Laine toteaa, että samankaltaisen kiellon toteuttaminen on nyt poliittisen tahdon kysymys. Täydellisellä lyhyiden käsiaseiden kiellolla voisi olla myös kielteisiä vaikutuksia, kuten aseiden salakuljetuksen ja laittoman valmistamisen lisääntyminen.

Joka tapauksessa laittomien aseiden määrä Suomessa on vähentynyt ja vähenee edelleen vuosi vuodelta. Vaikka ase yksinään ei tapa ketään, sen hankinnan ei pitäisi olla helppoa tai edes mahdollista kenelle tahansa – ei laillisilta tai laittomilta markkinoilta.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 9. lokakuuta 2008