Eläinsuojelulain tavoitteena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta, sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläinsuojelulaki uudistettiin vuonna 1996 ja nyt reilun kymmenen vuoden voimassaolon jälkeen voidaan arvioida lain toimivuutta. Eläinsuojelurikokset luokitellaan laissa kolmeen eri luokkaan: eläinsuojelurikokset, lievät eläinsuojelurikokset ja eläinsuojelurikkomukset.

Suomen eläinsuojeluyhdistyksen entinen toiminnanjohtaja Risto Rydman toteaa, että laissa mainitut kolme erilaista eläinsuojelurikosta sotkee tuomioistuinkäytäntöä. Lievistä eläinsuojelurikoksista ei tule juurikaan tuomioita ja valtaosa tuomioista saadaan eläinsuojelurikkomuksista. Oik. tiet. kand. Minna Ruotsalon pro gradu –työssä havaittiin, että eläinsuojelurikostuomiot ovat myös hyvin epäyhtenäisiä. Samankaltaisesta rikoksesta voi saada eläinsuojelurikostuomion tai toisaalta syyttäjä voi tehdä jopa syyttämättäjättämispäätöksen. Syyttäjien ja oikeuslaitoksen toimintaan vaikuttavat eläinsuojelurikosten kohdalla arvostukset: eläinsuojelurikoksia ei pidetä kaikilla tahoilla ”oikeana rikollisuutena”.

Turun kaupungin eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser joutuu työssään puuttumaan myös eläinsuojelurikoksiin.

-Yleensä pyrin ensisijaisesti antamaan neuvoja eläinten oikeasta hoidosta, mutta vuosittain joudun tekemään noin 10 eläinsuojelurikosilmoitusta, toteaa Leyser.

Leyserin mukaan tyypillisin tapaus eläinsuojelurikoksissa on nuori pariskunta, jolla menojalka vielä vipattaa ja tällöin eläimet ”unohtuvat”. Myös tuottajien loppuun palaminen näkyy eläinsuojelupuolella. Tuottajien tiukka taloudellinen tilanne heijastuu helposti eläimiin. Muuten syyt eläinsuojelurikoksiin on samat kuin muussakin rikollisuudessa: päihteiden käyttö, parisuhdeongelmat, mielenterveysongelmat ja väkivaltaisuus.

Eläinsuojelurikoksissa on ongelmia jo esitutkinnassa. Vaikka Leyserin alueella Turussa yhteistyö poliisin kanssa toimii erinomaisesti, tilanne ei ole sama kaikkialla. Tämä johtuu paitsi asenteista, myös siitä, että eläinsuojelurikokset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia ja niinpä poliisilla ja syyttäjällä ei ole kaikkialla syntynyt rutiinia eläinsuojelurikosten esitutkinnassa.

Valtionsyyttäjä Matti Nissinen toteaa, että syyttäjälaitos pyrkii kehittämään toimintaansa avainsyyttäjäjärjestelmällä. Ongelmana tällä hetkellä on, ettei eläinsuojelupuolella tällaista ole vielä olemassa, eikä rakenteillakaan. Nissinen kertoo, että syyttäjälaitos on kuitenkin parantanut toimintaansa eläinsuojelurikosten osalta ja niinpä sekä hylkäysprosentti että syyttämättäjättämispäätökset ovat parina viime vuotena alkaneet näyttää jakaumaltaan muun rikollisuuden kaltaiselta.

Heidi Leyserin mukaan tuomiot eläinsuojelurikoksista tuntuvat hyvin lieviltä. Todella raaoissa tapauksissa saatetaan tuomita vain 50 päiväsakkoon ja eläintenpitokieltoja ei edes vaadita syyttäjien taholta. Leyser toivoo erityisesti eläintenpitokieltojen lisäämistä. Naapurit yleensä pitävät sitten huolta siitä, ettei eläinsuojelurikokseen syyllistynyt ja eläintenpitokiellon saanut ota enää eläimiä.

POLIISIN TIETOON TULLEET ELÄINSUOJELURIKOKSET V. 2005

Eläinsuojelurikokset 237 kpl
Lievät eläinsuojelurikokset 24 kpl
Eläinsuojelurikkomukset 187 kpl

yhteensä 448 kpl

---------------

ELÄINSUOJELURIKOKSISTA ANNETTUJA TUOMIOTA V. 2005

Ehdoton vankeus 2 kpl
Ehdollinen vankeus 13 kpl
Sakkoja 68 kpl

Keskimääräinen sakkorangaistus 354 euroa

(lähde: oikeusministeriön tietokanta)

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 22. helmikuuta 2007