Poliisi tarkistaa joukkojenhallinnan menetelmiään toissasyksyisen Smash Asem –mielenosoituksen jälkimainingeissa. Muun muassa poliisien tunnistamista on jo kehitetty.
Helsingin Mannerheiminaukiolle 9.9.2006 kaavailtu Smash Asem keskeytettiin alkuunsa, koska poliisi piti tapahtumaa väkivaltaisena mellakkana. Poliisi otti kiinni useita kymmeniä aktivisteja.
Poliisin toimista tehtiin yli 60 kantelua, joihin apulaisoikeusasiamies otti kantaa 28.11.2006. Päätöksen mukaan poliisi toimi pääosin oikein ja sillä oli oikeus keskeyttää mielenosoitus. Huomautettavaa oli kuitenkin joissakin kiinniotoissa ja kiinniotettujen kohtelussa.
Myös kiinniotetut saivat 72 syytettä muun muassa poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta. Helsingin käräjäoikeus määräsi 17.12.2006 ehdollista vankeutta kuudelletoista ja sakkoja 42:lle. 14 syytettä hylättiin.
Ylikomisario Teuvo Saikkosen mukaan tapahtuma todisti tehokkaasta joukkojenhallinnasta. Kiinniotettuihin kuulunut kansanedustaja Paavo Arhinmäki pitää poliisin toimia ylimitoitettuna. Arhinmäki itse välttyi syytteiltä, koska hän oli Perunatorilla, jossa poliisin poistumiskäsky ei kuulunut tarpeeksi selvästi.
Poliisin joukkojenhallinnasta marraskuussa 2007 väitellyt tutkija Kari Saari sanoo yllättyneensä poliisin tiukasta linjasta Smash Asemissa. Saari muistuttaa, että linjaksi valittiin matala profiili, kun joukkojenhallinnan erikoisyksiköt perustettiin Suomeen 1990-luvun alussa. Smash Asemin tapainen tehokas toiminta on ongelmallista, koska oikeusvaltiossa lähtökohtana täytyisivät olla kansalaisten oikeudet.
Ylikomisario Teuvo Saikkonen myöntää, että apulaisoikeusasiamiehen päätöksen jälkeen on tarkasteltava uudelleen sitä, miten paljon mielenosoittajien liikkumista voidaan rajoittaa.
Smash Asemissa hämmennystä herätti esimerkiksi pamppujen rytmikäs lyöminen asfalttiin.
Ylikomisario Teuvo Saikkonen myöntää, että menettely antoi joillekin väärän signaalin poliisin toiminnasta. Tarkoitus oli kuitenkin vain sulkea teleskooppipamput lyömällä niitä kovaa alustaa vastaan.
Tutkija Kari Saari kehottaa poliisia miettimään muita tapoja pamppujen sulkemiseen. Nykyinen tapa näyttää hänestä uhittelulta eikä anna luotettavaa kuvaa poliisista.
Arvostelua herätti myös poliisien anonyymius. Suojakypärän palohuppu koettiin kommandopipoksi, eikä kansalaisilla ollut selvää keinoa erottaa poliiseja toisistaan. Tutkija Saaren mielestä kansalaisilla pitäisi olla jokin keino tunnistaa poliisit toisistaan.
Ylikomisario Teuvo Saikkosen mukaan nimikyltit halutaan jättää pois, koska nimellä herjaaminen antaisi mielenosoittajille liian vahvan keinon yrittää provosoida poliiseja. Sen sijaan numerotunnistusta kehitetään. Tähän asti numerointia on käytetty taktisessa mielessä, mutta nyt niistä tehdään tunnistettavampia myös kansalaisten suuntaan.
Saikkosen mukaan joukkojenhallintaan valikoituu poliiseja, joiden tärkein ominaisuus on tasapainoisuus ja kyky toimia pitkäaikaisessa stressitilanteessa.
Kansanedustaja Paavo Arhinmäki ei halua arvostella yksittäisiä poliiseja, mutta hänen mukaansa poliisin johdon ja poliittisen johdon olisi tarkistettava ajatuksiaan poliisin tehokkuuden ja kansalaisvapauksien suhteesta.
Arhinmäen mukaan mielenosoituksia ei koeta Suomessa vieläkään normaaliksi poliittiseksi toiminnaksi, vaan marginaaliseksi käytökseksi.
Sen sijaan ylikomisarion Teuvo Saikkosen mukaan mielen osoittamisen oikeus on Suomessa erityisessä kunniassa. Poliisi on usein mukana nimenomaan turvaamassa mielenosoittajia.
Tutkija Kari Saari antaa tässä asiassa tukensa poliisille. Hänen mukaansa poliisilla ei ole mitään mielenosoittamista vastaan, vaan päinvastoin tietynlainen sympatia, kun mielipiteet tuodaan esiin ilman konflikteja.
Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 7. helmikuuta 2008
|