Tietotekniikkarikosten määrä on kasvanut nopeasti. Tietotekniikkarikokset ovat sekä tietotekniikkaan kohdistuvia rikoksia että myös sen avulla tehtyjä rikoksia. Verkossa liikkuva rikollinen voi syyllistyä esimerkiksi viestintäsalaisuuden loukkaamiseen, tietomurtoon, tietoliikenteen häirintään, salassapitorikkomukseen, vahingontekoon tai luvattomaan käyttöön.

Vuoden poliisiksi 2007 valittu rikosylikonstaapeli Marko Levonen Porista jäljittää rikollisia pääasiassa työhuoneessaan tietokoneruutujen äärellä - rikollinen voi silti olla missä päin maailmaa tahansa. Kuitenkin vain pieni osa tietotekniikkarikostapauksista tulee poliisin tietoon.

Vaikka virtuaalinen ympäristö on moderni tapa tehdä rikoksia, tarkoitusperät ovat hyvin perinteiset. Siinä missä taskuvaras vie rahat lompakosta, tietotekniikkarikollinen yrittää onkia käyttöönsä pankkitunnukset. Konetta käyttävä aatteellinen mielenosoittaja on haktivisti: hän voi osoittaa mieltään sabotoimalla kohteen nettisivuja.

Tekijöinä nuoret tietokoneharrastajat

Yleisin tietotekniikkarikoksen muoto on tietomurto, jonka kohteena voi olla esimerkiksi yritys. Sähköisessä muodossa olevien tietojen varastamista ei välttämättä ole helppo edes huomata – ja jos se huomataan, siitä ei välttämättä haluta ilmoittaa poliisille.

Tietotekniikkarikosten tekijät ovat pääasiassa nuoria. Hyvin tyypillinen tietomurtotapaus on sellainen, että nuori käyttää toisen käyttäjätunnuksia esimerkiksi irc-galleriassa. Teon syynä voi olla pelkkä kokeilunhalu tai kiusanteko. Nuori ei välttämättä ymmärrä edes syyllistyvänsä rikokseen – tietokoneellahan istutaan usein turvallisesti kotioloissa ja vanhempien läsnä ollessa.

Myös järjestäytynyttä rikollisuutta

Viranomaiset tekevät yhteistyötä muun muassa tietoturvayritysten kanssa, joilla on tärkeä rooli tietotekniikkarikosten ennaltaehkäisijöinä.

F-Securen tietoturva-asiantuntija Erkki Mustonen kertoo, että vuorokaudessa tulee yli 25 000 haittaohjelmanäytettä. Niiden määrä on kasvanut erittäin nopeasti. Haittaohjelmia tehdään ammattimaisesti, ja taustalla on organisaatioita, jotka hyötyvät taloudellisesti niiden levittämisestä.

Kohdistettuja hyökkäyksiä on nähty myös Suomessa. Talvella levitettiin suomenkielisten roskapostien mukana haittaohjelmaa, jonka avulla yritettiin onkia pankkitunnuksia. Hyökkäys ei ollut kovin onnistunut: suomalaispankkien käyttöturvallisuus on hyvällä mallilla muun muassa kertakäyttöisten salasanojen vuoksi.

Järjestäytyneet ryhmät ovat viranomaisille vaikea vastus, sillä niiden jäsenet ovat alansa spesialisteja. Poliisin mahdollisuudet selvittää tietotekniikkarikoksia on kuitenkin suhteellisen hyvä: verkkoon jää aina jälkiä.

Tietoturva kuntoon!

Jos kotikone on saastunut haittaohjelmalla, rikollinen voi pystyä käyttämään sitä oman mielensä mukaan. Koneelta voidaan imuroida tiedostoja ja valokuvia. Joissakin tapauksissa tekijä on jopa avannut koneen web-kameran tai mikrofonin, joiden kautta on voitu seurata kodin tapahtumia.

Tietotekniikkarikoksen uhriksi voi joutua kuka tahansa tietokoneen käyttäjä. Uhriksi joutumista voi ehkäistä pitämällä koneensa tietoturvan ajan tasalla ja olemalla perusvarovainen. Käyttäjä altistaa koneensa varmasti haittaohjelmille, jos availee huolettomasti mitä tahansa epäilyttävien sähköpostien mukana tulevia linkkejä.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 17. huhtikuuta 2008