Suomen vankeinhoidossa on käynnissä suurin mullistus vuosikymmeniin, vuoden ajan sisään ajettu valvottu koevapaus. Kunnianhimoisen tavoitteen mukaan neljän vuoden päästä joka kolmas vanki suorittaisi vankeutensa loppuosan koevapaudessa. Valvontaviranomainen myöntää, että tavoite on kova.

Vanki sitoutuu koevapaudessa tarkkaan viikkosuunnitelmaan, täydelliseen päihteettömyyteen ja jatkuvaan valvontaan. Hänelle määritellään muun muassa kotiintuloaika ja alue, jolla vanki saa liikkua. Tekninen valvonta perustuu gps-paikannukseen ja vankilasta tehtäviin puhelinsoittoihin. Sen lisäksi vanki saa kerran kuukaudessa pikakutsun vierailla vankilassa. Noin kerran kuussa hänen luonaan käy myös vartija, joka tekee samalla alkoholi- ja huumetestit. Koevapauden pituus on enimmillään kuusi kuukautta. Minkään lajin rikollisia tai edes elinkautisvankeja ei ole suljettu järjestelmän ulkopuolelle. Päätösvalta asiassa on vankeinhoitolaitoksella.

Ensimmäisen vuoden aikana koevapaudessa on ollut 64 vankia. Heistä vain kahden koevapaus on jouduttu peruuttamaan. Rikosseuraamusviraston erityisasiantuntija Vuokko Karsikas pitää tulosta tältä osin hyvänä. Miinuspuolena ovat käynnistämisen kangertelu ja odotettua pienemmät säästöt. Valvotun koevapauden kulujen arvioitiin jäävän jopa alle kymmenesosaan laitosvangin aiheuttamista kustannuksista. Valmistelu ja valvonta ovat kuitenkin vieneet oletettua enemmän resursseja. Vankiloiden ruuhkaa järjestelmä silti helpottaa.

Tällä hetkellä valvotussa koevapaudessa on 25 vankia. Tavoitteiden mukaan neljän vuoden kuluttua lähes 400 vankia olisi kerralla koevapaudessa. Vuokko Karsikkaan mukaan tavoitetta saatetaan joutua tarkistamaan kokemusten myötä. Karsikas myöntää myös, että riskit ovat sitä suuremmat, mitä useampi vanki pääsee valvottuun koevapauteen. Hän muistuttaa, että koevapaudessa vankien sopeutumista normaaliin elämään voidaan kuitenkin valvoa ja auttaa. Tämän takia yhteiskunta voi hyväksyä jonkin verran lisää riskejä.

Poliisi-TV:n jutussa seurataan 27-vuotiasta Minnaa, joka aloitti syyskuun alussa kahden kuukauden mittaisen koevapautensa. Sitä ennen Minna istui puolitoista vuotta Hämeenlinnan naisvankilassa ja Vanajan avovankilassa. Koevapauden aikana Minnan on pysyttävä Tampereella. Hänen on oltava illalla kotonaan viimeistään kello 22 ja hän saa poistua sieltä aikaisintaan kello 7. Päivällä Minna käy työharjoittelussa KRIS-Tampere ry:ssä.

KRIS-Tampere ry:n johtaja Timo Valkaman mukaan päihteettömyys on koevapauden onnistumisen kulmakivi, koska noin 90 prosenttia vangeista on päihdeongelmaisia. Hänen mukaansa totaalikielto on kuitenkin ainoa mahdollisuus, koska päihteet vievät vapautuvan vangin helposti mennessään.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 27. syyskuuta 2007