Kunniaväkivallasta puhuttaessa tulee ensinnä mieleen kunniamurha. Se on kuitenkin kunniaan liittyvän väkivallan äärimuoto ja oikeastaan vain jäävuoren huippu.

Kunniaan liittyvä väkivalta ei ole Suomessa uusi ilmiö. Vielä noin sata vuotta sitten Suomen yhteiskunta oli läpikotaisin patriarkaalinen. Miehet hallitsivat ja naiset palvelivat. Kaikki oli hyvin, kunnes perheen naiselle tapahtui jotakin sellaista, minkä seurauksena meni kunnia ja maine. Käytännössä tämä tarkoittaa luvatonta seurustelua ja mahdollista neitsyyden menetystä.

Käsitys siitä, mikä on kunniallista, mikä kunniatonta, on muuttunut suomalaisessa yhteiskunnassa muun muassa tasa-arvoistumisen myötä. Entisajan kunniakäsitykset ovat palanneet tänne joidenkin maahanmuuttajaryhmien mukana.

Nainen on omaisuutta

Miesvaltaisen kulttuurin perusideoita on ajatus, että nainen on miehensä, perheensä, sukunsa ja jopa koko yhteisön omaisuutta.

- Kun muslimimies menee muu-uskoisen kanssa naimisiin, hän tavallaan saa lisää omaisuutta itselleen ja muslimiperheelle. Mutta jos muslimitaustainen nainen menee muu-uskoisen miehen kanssa naimisiin, yhteisö menettää omaisuutta, selittää Rebwar Karimi, kunniaväkivaltaa vastustavan Amoral-hankkeen kouluttaja-konsultti.

Muslimitaustaisten tarkoittaa tietysti islaminuskoista. Islam ei hyväksy kunniaväkivaltaa, eikä muutakaan väkivaltaa. Kyse onkin miesvaltaisesta kulttuurista, joka on syntynyt kauan ennen Islamin syntyä.

Tampereen Islamin Yhdyskunnan puheenjohtaja Mustafa Karan mukaan Suomessa olevat muslimit eivät välttämättä pysty omassa kotimaassaan erottamaan, mikä on uskontoon, mikä kulttuuriin kuuluvaa. Siellä koko yhteisö toimii samalla tavalla, kyseenalaistamatta.

- Mutta kun ihmiset muuttavat esimerkiksi Suomeen ja tapaavat täällä muualta tulleita muslimeita, joilla on erilainen kulttuuritausta kuin itsellä, monille selkenee, että se mitä he luulivat kotimaassa uskontoon perustuvana, onkin pelkkää kulttuuria.

Väkivallan muodot

Koraanista ei löydy tukea kunniaväkivallan tekijälle. Mustafa Karan mukaan Koraani nimenomaan tuomitsee väkivallan käytön.

- Ken tappaa yhdenkään syyttömän ihmisen, Jumala rankaisee häntä aivan kuin olisi tappanut koko ihmiskunnan. Ja ken pelastaa yhdenkään sielun, Jumala palkitsee hänet aivan kuin olisi pelastanut koko ihmiskunnan. Eli syyttömiä ei saa missään nimessä tappaa, tulkitsee Mustafa Kara.

Kunniaan liittyvän väkivallan muodot ovat etupäässä henkisiä. Isä usein rajoittaa tyttöjen liikkumista ja ystäväpiiriä.

Täysi-ikäisyyden lähestyessä saatetaan määrätä myös naimisiinmenosta. Koraanissa ei hyväksytä avioliittoon pakottamistakaan.

Nyt jo aikuinen Dina muistaa, että lapsuudessa hänelle ei suoraan kerrottu rajoja. Ne opittiin kokemuksen kautta. Hänen siskonsa rakastui koulussa suomalaiseen poikaan. Nuoret jäivät kiinni käsi kädessä kävelemässä.

- Painostava ilmapiiri, isän vihamielisyys siskoa kohtaan jatkui useita viikkoja ja se asia otettiin jatkuvasti esille.

Vanhempana Dina ymmärsi, mikä on monien sukujen isoin pelko: että menettää neitsyytensä ennen avioliittoa.

Maahanmuuttajayhteisö näkee helposti yhteiskunnan pinnan uhkaavana omaa kulttuuriaan kohtaan – esimerkiksi kaduilla olevat alusvaatemainokset ja avoin alkoholin käyttö jne. Ottaa aikansa, ennen kuin aletaan ymmärtää valtaväestön kulttuuria.

Toisaalta esimerkiksi perheen pään harjoittaman kontrollin vuoksi tutustuminen yhteiskuntaan saattaa olla käytännössä olematonta. Nuoriso saa tietysti vaikutteita koulusta, jossa he viettävät päivän ilman vanhempien valvovaa silmää, mutta kotona monet perheet elävät täysin omaa kulttuuriaan.

- Vanhemmat pelkäävät että menettävät lapsen, koska nämä ottavat esimerkkiä valtaväestön käyttäytymisestä. Jotta näin ei tapahtuisi, he yrittävät rajoittaa ja kontrolloida lapsiaan, sanoo Rebwar Karimi.

Huhuja, juoruja, epäilyksiä

Joskus myös yhteisö ruokkii kunniaan liittyvää väkivaltaa. Niin länsimaisissa kuin Lähi-idän miesvaltaisissakin kulttuureissa toisten ihmisten seksuaaliset edesottamukset ja niihin liittyvät epäilyt ja juorut ovat kiinnostavia puheenaiheita.

Monissa kunniamurhatapauksissa on selvinnyt myöhemmin, että uhri ei ole tehnyt mitään, vaan koko tapahtuma on perustunut epäilyyn.

Moottorina väkivallalle on usein yhteisön painostus tekijää kohtaan. Kunnian menetyksestä voidaan selvitä perheen sisällä keskustelemalla ja neuvottelemalla, mutta kun tieto vuotaa pienen piirin ulkopuolelle, asia ei ole enää perheen oma.

- Meillä on paljon esimerkkejä siitä, että henkilö, jonka epäillään syyllistyneen kunniamurhaan, myöntää jälkeenpäin, että olisi voinut toimia toisin, jos ulkopuoliset olisivat jättäneet hänet rauhaan, sanoo Rebwar Karimi.

Kunniaväkivaltaa ei pidä sekoittaa myös suomalaisten keskuudessa tapahtuvaan lähisuhdeväkivaltaan. Kunniaväkivallan tekijä voi olla myös perheen ulkopuolinen jäsen. Erityisesti kunniamurhan tekijä päätetään yhteisön sisällä. Kunniaväkivallalla välitetään perheen ulkopuolisille viesti, että uhrin häpeällinen käytös on torjuttu. Yhteisö periaatteessa hyväksyy asian, vaikka voi olla tietysti joitakin yksilöitä, jotka eivät sitä hyväksy.

Mikä ratkaisuksi?

Ajatellaanpa sitä, paljonko suomalainen kestää perheväkivaltaa ennen kuin tekee siitä rikosilmoituksen – maahanmuuttajien kohdalla ilmoituskynnys on vielä korkeampi. Tampereella lähipoliisina työskentelevä Petri Jokinen on saanut vastata tyttöjen kyselyihin ja avunpyyntöihin ilman, että on tehty rikosilmoituksia.

- Aika harva heistä edes haluaa sitä, että muut saavat tietää heidän olleen yhteydessä poliisiin. Poliisi ehkä koetaan jollain lailla lopulliseksi ratkaisuksi. Jos poliisi rupeaa kirjoittamaan rikosilmoitusta, asia siirtyy viranomaisille ja siinä ei uhri pysty ehkä enää ajattelemaan muita vaihtoehtoja.

Ongelmaa vastaan on vaikea taistella, koska se on todellista piilorikollisuutta. Uhrit joutuvat usein pakenemaan sukunsa ja entisen yhteisönsä ulottumattomiin vielä senkin jälkeen, kun poliisille on ilmoitettu asiasta.

Vaikka omassa maahanmuuttajayhteisössä ruokitaan vanhaa käsitystä kunniasta, me asumme samaan aikaan yhteiskunnassa, joka vaatii toisenlaista käyttäytymistä. Ratkaisu on, että autetaan tarvittaessa maahanmuuttaja irtautumaan omasta yhteisöstä ja siirtymään suurempaan yhteisöön – suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Rebwar Karimi.

Lisää aiheesta:
amoral.mll.fi.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 28. helmikuuta 2008