Dekkareista tutut yksityisetsivät kuten Jussi Vares ja Philip Marlowe ovat rakentaneet kuvamme yksityisetsivien työstä. Todellisuus on raadollisempi. Suomalaisten yksityisetsivien toimeksiannoista suurin osa tulee yrityksiltä, jotka haluavat selvittää kassa- tai tavarahävikkiä.

Hävikin selvittämisessä tekniikka on tullut suureksi avuksi. Valvontakameroiden kuvaa analysoimalla saadaan usein selville asioita, joita ei muuten huomata. Taitavakin kuormasta syöjä voi näin jäädä kiinni. Valvontakameroiden materiaalin analysoiminen on usein niin työlästä, ettei esimerkiksi poliisilla ole resursseja tutkia kaikkia kuvia. Tässä auttavat yksityisetsivätoimistot.

Yksityisetsivät tekevät paljon myös ns. koeostoja, jolla selvitetään kassojen toimintaa ostotilanteessa ja samalla voidaan tallentaa tapahtumat napinläpeen piilotetulla nappikameralla.

Myös GPS-paikantimet auttavat työssä. Jakeluauton liikkeitä voidaan seurata reaaliajassa vaikka tietokonepäätteeltä ja saada selville, mikäli auto kiertää ihan omia reittejään.

Mitä yritys voi selvittää työntekijöidensä taustoista?

Internetin valtava tietoarkku mahdollistaa tietojen keräämisen työntekijöiden taustoista. Mikäli tämä tapahtuu ilman työntekijän lupaa, ollaan selkeästi laittomilla poluilla. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio toteaa, etteivät yritykset saa hakea esimerkiksi Googlella tietoja työntekijöidensä taustoista tai harrastuksista. Työntekijöiden vapaa-aika ei kuulu työnantajalle.

Netistä löytyviin tietoihin sisältyy myös suuri virhemahdollisuus. Kuka tahansa voi syöttää nettiin mitä tahansa tarinaa kenestä tahansa. Pelkästään tämän takia on työntekijöiden oikeusturva vaarassa, mikäli työnantajat hakevat tietoja työntekijöistään nettisivustoilta.

Millä poluilla puoliso kulkee?

Yksityisetsivillä on asiakkaina edelleenkin yksityisiä ihmisiä, jotka haluavat tietää, mitä puolison ylityöt tarkoittavat, vaikka avioliittolain muuttumisen myötä avioeron saa ilman havaittua uskottomuutta ja muuta syytä. Yksityisten ihmisten liikkumista selvittämisessä etsivät joutuvat taiteilemaan yksityisyyden suojan ja julkisen tiedon kaltevassa maastossa. Kenenkään pihamaita ei saa kuvata, sen enempää kuin asuntojen sisätilojakaan. Mahdollinen uskottomuus pitää selvittää näin ollen muilla keinoin: kuvaamalla julkisilla paikoilla, kysymällä ihmisiltä jne.

GPS-seurantalaitteiden halpeneminen on merkinnyt sitä, että kuka tahansa voi hankkia laitteen, jolla seurata esimerkiksi puolison auton liikkeitä. Laite on helppo piilottaa autoon eikä puoliso saa vihiäkään siitä, että hänen liikeitään seurataan. Vaikka tämä on laitonta, on asiaa mahdotonta valvoa. ”Amatöörietsivät” ovat siksi tulleet jäädäkseen ja tulevaisuus näyttää, millaista lainsäädäntöä asiassa vielä tarvitaan.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 23. elokuuta 2007