Voiko rikollinen itkeä itsensä vapaaksi tai olla niin kaunis, että saa lievemmän kohtelun? Pääsevätkö naiset oikeussalissa miehiä helpommalla? Tällaiset kysymykset ovat Suomessa tabuja, mutta Ruotsissa kissa on uskallettu nostaa pöydälle.
-Syytetyn kyyneleet tekevät hänestä uskottavamman eli hänen tarinansa on sitä vakuuttavampi, mitä enemmän hän itkee, sanoo Rikospsykologian tutkija Angela Ahola Tukholman yliopistolta. Kauniit ja viehättävät ihmiset puolestaan tuomitaan syyllisiksi harvemmin kuin vähemmän viehättävät. Baby face eli pyöreät kasvot ja suuret silmät ovat syytetylle suuri etu.
Rikospsykologi Ahola on tutkinut ulkonäön ja sukupuolen merkitystä tuomioiden kovuuteen niin tuomareiden, lautamiesten, syyttäjien, lakimiesten kuin lakia opiskelevienkien parissa. Vielä ulkonäköäkin selvempi yhteys löytyy kuitenkin sukupuolesta.
- Naisten ja miesten tuomioiden välillä on selvä ero; naisten eduksi. Esimerkiksi lapsen kuollessa ajatellaan usein, että äidin kohdalla sen on täytynyt olla vahinko, kun taas mies ryhtyy väkivaltaisiin tekoihin usein aivan tarkoituksellisesti.
Myös syyttäjä emerita Ritva Santavuori on omien kokemustensa kautta samoilla linjoilla. Hän on huomannut, että itku tukee syytetyn katumusta niin nais- kuin miespuolistenkin tuomareiden silmissä. Santavuori ei usko, että ulkonäkö vaikuttaa naispuolisiin tuomareihin.
-Miespuolisten tuomareiden olen kuullut sanovan, että oli niin nättikin tuo tyttö, että päästetään vähän pienemmällä. Kyllä naiset minusta pääsevät miehiä helpommalla, erityisesti huumausainerikoksissa, Santavuori jatkaa.
Poliisi-TV soitti kymmenen suuren kaupungin syyttäjälle ja vastaukset olivat yhteneväisiä: kyynelillä, sukupuolella tai ulkonäöllä ei ole merkitystä tuomion kovuuteen. Muutama syyttäjä vastaa monimerkityksellisesti: "Niin ei saisi olla". Soitimme syyttäjien lisäksi oikeusoppineille, joista pari sanoi miehien joutuvan kovemmin kohdelluiksi. Asian myöntävät tahtovat pysyä nimettömiä, koska ongelman olemassaoloa ei Suomessa tunnusteta.
Rikospsykologi Aholan mukaan ensimmäinen askel kohti oikeaa suuntaa on se, että oikeutta jakavat tunnustaisivat tällaisten psykologisten seikkojen vaikutuksen. Väärät tuomiot ovat mahdollisia ja oikeutta voi manipuloida. Aholan mielestä on traagista, että asia kielletään. Tämä puolestaan jättää röyhkeimmille lakimiehille mahdollisuuden käyttää heikkoa kohtaa hyväkseen. He neuvoja asiakkaitaan siinä, miten pukeutua, kuinka käyttäytyä ja katua, jotta tuomio olisi mahdollisimman pieni -siis ottavat hyödyn Aholan mainitsemasta mahdollisuudesta manipuloida oikeuden päätöksiä.
Myrkkymurhista syytetty sairaanhoitaja oli keväällä oikeudessa varastettuaan työnantajaltaan tavaraa 20 000 € arvosta. Nainen myönsi syyllisyytensä.
Seuraavassa suoria lainauksia käräjäoikeuden päätöksestä olla rankaisematta sairaanhoitajaa millään lailla:
"Anastetun omaisuuden suuren määrän takia X:n teko on vakava. Sen vakavuutta lisää se, että teko on kohdistunut työnantajaan, jonka tulisi voida luottaa työntekijöihinsä. Vakava teko edellyttää yleensä vankeusrangaistusta."
"X on kertonut, että hän on teosta äärettömän pahoillaan ja häpeää sitä syvästi. Käräjäoikeus on pääkäsittelyssä havainnut, että harvoin on pääkäsittelyssä tavattu katumustaan niin selvästi osoittavaa vastaajaa kuin X" (...)"Käräjäoikeudelle on käynyt selväksi, että X on ymmärtänyt tekonsa moitittavuuden, joten rangaistus ei ole sen osoittamiseksi tarpeen."
"Käräjäoikeus katsoo, että jos X:lle nyt tuomittaisiin vankeusrangaistus ja siitä tulisi hänen rikosrekisteriinsä merkintä, voisi se haitata hänen tulevia työnsaantimahdollisuuksiaan. Siihen nähden, miten X on tekoonsa suhtautunut, pitää käräjäoikeus kohtuuttomana sitä, että teolla voisi olla niin kauaskantoinen seuraus."
"X on vapaaehtoisesti suostunut raskaaseen korvausvastuuseen kertoen, ettei tällä hetkellä pysty lyhentämään pankista ottamaansa lainaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sakkorangaistus lisäisi hänen taloudellisen rasituksensa kohtuuttomaksi, koska sakonkin tulisi teon vakavuudesta johtuen olla ankara."
"Kokonaisarvionaan käräjäoikeus päätyy siihen poikkeukselliseen ratkaisuun, että rangaistuksen tuomitseminen X:lle olisi hänen tilanteessaan kohtuutonta.
Ritva Santavuoren mielestä teksti on enemmänkin novelli kuin oikeuden päätös.
-En ole ikinä kuullut, että eipä nyt määrätä sakkoja, kun ei sillä raukalla ole kuitenkaan varaa niitä maksaa. Sellainen ei kuulu oikeudelle vähääkään. Yhtä uutta on se, että rikoshyödyn korvaamisen saa vähentää sakoista.
Santavuoren mukaan perusteet ovat kuin siniseltä taivaalta kiskaistuja ja yksi niistä jopa lainvastainen.
-Jokaisen tuomarin pitäisi tietää, että esimerkiksi sairaanhoitajan paikkaa haettaessa työnantaja ei pääse tämän kaltaisiin rikosrekisteritietoihin käsiksi.
Ne kymmenen syyttäjää, joille Poliisi TV soitti, kertoivat näkemyksensä siitä, millainen on normaalituomio 20 000 € varkaudesta. Arviot vaihtelivat hieman, mutta kaikkien mielestä sakkorangaistus on ehdoton. Suuri osa kertoi, että ensikertalainen saisi 3-6 kuukautta ehdollista vankeutta.
Silti myrkkymurhista syytetty kaunis sairaanhoitajanainen itki ja katui niin, että selvisi täysin puhtain paperein.
Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 23. elokuuta 2007
|