Ulkomaalaiset katukerjäläiset ovat Suomessa suhteellisen uusi ilmiö. Kerjäläisiä on näkynyt katukuvassa jo muutamana kesänä, mutta tänä vuonna osa kerjäläisistä jäi Helsinkiin koko talveksi. Kerjäläisten määrä on kuitenkin hyvin pieni, ja osa parinkymmenen hengen joukosta on sukulaisia keskenään.

Monet köyhien maaseutujen asukkaat muun muassa uusimmista EU-maista Romaniasta ja Bulgariasta lähtevät leivän hakuun ulkomaille. He kuuluvat usein näiden maiden romanivähemmistöihin.

Rahan kerjääminen kadulla ei ole rikos, kunhan sillä ei vaaranneta yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Häiriöitä ovat aiheuttaneet lähinnä kesäaikaan liikkuneet hyökkäävästi käyttäytyneet ruusunmyyjät tai taskuvarkaat. Kerjäläistenkin toimintaan voi liittyä tiettyjä järjestelyjä – sääliä herätetään jonkinlaisen rekvisiitan tai jopa lasten avulla. Suomessa sosiaaliviranomaiset ovat puuttuneet asiaan, eikä lapsia ole kaduilla enää näkynyt.

Tuoko kerjäläisyys rikollisuutta?

Ulkomailta saatujen tietojen mukaan katukerjäämisen taustalta voi löytyä jonkinlaista hyväksikäyttöä. Joku voi esimerkiksi järjestää matkan, osoittaa kerjäyspaikat ja kerää osan rahoista itselleen.

Ylikomisario Mika Pöyry Helsingin poliisista kertoo, ettei Suomessa olevien kerjäläisten osalta ole ilmennyt toimintaan liittyvän mitään rikollista. Poliisin näkökulmasta kerjääminen ei siis näytä olevan ongelma. Ilmiöön liittyvää problematiikkaa on kuitenkin käsitelty niin viranomaisten kuin muidenkin tahojen toimesta.

Rikolliset hyödyntävät vapaata liikkuvuutta

Vapaa liikkuvuus EU:n alueella houkuttelee Suomeen myös niitä, jotka rikostilastoissa näkyvät. Tänä talvena muutama ammattimaisten taskuvarkaiden ja rahanvaihtajien porukka on liikkunut eri puolilla maata. Jotkut niistä ovat muun muassa urkkineet pankkiautomaateilla tunnuslukuja, anastaneet pankkikortteja ja tyhjentäneet tilit.

Poliisi on saanut selvitettyä rahanvaihto- ja varkaustapauksia hyvien valvontakamerakuvien avulla. Osa kiinni jääneistä tai maasta paenneista on osoittautunut romanialaiseen valtaväestöön kuuluviksi, eikä heillä näytä olevan mitään yhteyttä katukerjäläisiin.

Köyhyys ajaa liikkeelle

Trandafir Musca on Romanian romani. Hänellä ei ole koulutusta eikä työpaikkaa, eikä hän osaa lukea. Helsinkiin hän tuli viime kesänä, kuin myös monet muutkin suvun jäsenet. Hän kertoo, että Romaniassa moni sanoi Suomesta löytyvän töitä – näin ei kuitenkaan ollut, joten he kerjäävät rahaa kadulla. Parinkymmenen euron päiväansiot eivät riitä majoitukseen, ja poliisi purki kerjäläisten omatekoisen leirin sillan alla järjestyslain perusteella. Musca kuitenkin pyrkii lähettämään hiukan rahaa perheelleen Romaniaan ennen kuin palaa sinne itse.

Myös Vasile Fiti haluaisi palata kotiinsa Romaniaan perheensä luo. Elämä on vaikeaa Romaniassa, ja työllistymismahdollisuudet ovat hyvin heikot myös Suomessa. Molemmat miehet vakuuttavat tekevänsä mitä tahansa töitä, kunhan joku pystyy sitä heille tarjoamaan.

Romanian suurlähetystöstä kerrotaan, että suurin osa Suomessa olevista romanialaisista on tavallisia työntekijöitä suomalaisissa yrityksissä. Kielitaidottomien romanien työnhakumahdollisuudet ovat kuitenkin lähes olemattomat.

Jotkut romanialaiset ovat hakeneet apua kotimatkan järjestelyihin, kun työnhaku ei ole onnistunut kielimuurin vuoksi. Katukerjäläiset eivät kuitenkaan ole olleet yhteydessä lähetystöön – eivätkä juuri mihinkään muuhunkaan tahoon. He eivät saa työttömyyskorvauksia tai sosiaaliavustuksia, eivätkä he siis työllistä poliisiakaan.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 3. huhtikuuta 2008