Kaisaniemen puistossa Helsingissä suurin osa meistä suomalaisista ei koskaan vietä aikaansa. Kummaa kyllä, tiedämme silti, ettei sinne kannata iltapimeällä mennä.

Mistä me tämän tiedämme? Rikosuutisista tietenkin.

Poliisi-TV:n pian 20-vuotisen historian aikana monet tiedotusvälineet ovat muuttaneet linjaansa rikosuutisoinnin suhteen. Suomeksi sanottuna rikoksista kerrotaan paljon enemmän nyt kuin joitakin vuosia aiemmin. Jopa Urheiluruudussa kolme kärkiuutista saattaa käsitellä urheilumaailman rikosasioita.

Kun rikoksia tulvii joka tuutista, on kai sillä oltava jotain vaikutusta yleisöön?

Kopiorikosriesa

Tutkija Mirka Smolej vahvistaa, ettei rikosuutisointi ole aivan viatonta.

- Kriminologit puhuvat copycat, eli kopiorikosilmiöstä. Tutkimuksissa on esitetty väitteitä siitä, että rikosuutisointi mahdollisesti kannustaisi mallioppimiseen. Potentiaaliset rikolliset siis saavat rikosuutisissa esitetyistä rikoksista vihjeitä ja vinkkejä.

Tyypillisiä kopiorikoksia ovat rautateihin kohdistuvat ilkivallanteot. Kiskoille raahataan kaikenlaista romua niin, että vauhdilla paikalle pyyhältävä juna on vaarassa suistua kiskoilta. Kun radanvarren tihutöistä kerrotaan julkisuudessa, ne aiheuttavat hyvin usein samankaltaisten tekojen aallon.

Viimeaikainen kopiorikosilmiö on Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien vanavedessä syntynyt koulu-uhkausten aalto. Media saattaa tahtomattaankin luoda kouluampujien ylle sankarimyyttiä, joka kiinnostaa jäljittelijöitä.

- On hyvin todennäköistä, että tekijöiden saama julkisuus vaikuttaa näihin uhkausten toistajiin. He tahtovat myös julkisuutta seuratessaan esikuviaan, eli muita uhkailijoita, Smolej kertoo.

Smolejin mielestä yksi median viimeaikaisista ylilyönneistä sattui Kauhajoen ampumavälikohtauksen aikaan. Helsingin Sanomat, joka normaalisti myy etusivunsa mainostilaksi, julkaisi Kauhajoen ampujan kuvan etusivullaan. Smolejin mielestä on huolestuttavaa, että hirmuteko on ainoa tapa päästä Hesarin etusivulle.

Pelko kasvaa

Rikosuutisoinnin kasvu saattaa heijastella myös kansalaisten pelontunteeseen.

Naiset pelkäävät rikoksia huomattavasti enemmän kuin miehet. Naisten pelko kohdistuu luonnollisesti erityisesti seksuaalirikoksiin. Hieman yli viidennes naisista pelkää joutuvansa seksuaalirikosten kohteeksi, kun miehillä vastaava luku on vain muutaman prosentin luokkaa.

Rikospelkoja tutkittaessa on havaittu, että erityisen paljon rikoksia pelkäävillä on yleensä paljon muitakin huolia ja pelkoja. Mirka Smolej arvelee, että rikospelkoon kanavoidaan siis muitakin pelkoja.

Pelkojen määrällä ei ole tekemistä rikosmäärien kanssa. Pelot eivät nouse tai laske samassa suhteessa rikollisuuden kanssa.

- Suomessa rikollisuuden pelko kasvoi voimakkaasti aina vuoteen 1997 saakka. Sen jälkeen pelot ovat kääntyneet voimakkaaseen laskuun, Smolej kertoo.

Kuin vuonna 1997 naisista miltei 60 prosenttia pelkäsi joutuvansa väkivallan uhriksi, nyt väkivaltaa pelkää aktiivisesti enää noin 43 prosenttia naisista. Miesten kohdalla vuoden 1997 luku oli noin 35 prosenttia, kun se tuoreimmassa tutkimuksessa oli enää 20 prosenttia.

Rikollisuuden pelolla ja taloudellisella tilanteella on todettu olevan yhteys. Niinpä onkin mahdollista, että meneillään oleva talouden alamäki heijastuu tulevaan rikospelkotutkimukseen pelkolukuja nostavasti.

Kansa janoaa rikosta

- Tutkimuksissa on tullut esille, että Poliisi-TV toimii yhteisöllisenä mediana rangaistusvankien keskuudessa. He mielellään tunnistavat toisiaan ja itsensä, sekä tekotapojaan ohjelmassa näytetyistä jutuista, Smolej sanoo.

Vaikka monet rikolliset seuraavat mielellään rikosuutisia, ei tietenkään voi väittää, että kaikki rikoksista kiinnostuneet olisivat potentiaalisia rikollisia.

Rikosuutiset kiinnostavat kansalaisia, sen osoittaa Helsingissä tehty pikagallupkin. Niinpä tiedotusvälineet vastaavat yleisön kysyntään. Suomalaisessa rikosuutisoinnissa erityinen piirre on, että esille nousee hyvin usein uhrin näkökulma. Kun jutuissa käsitellään uhrin asemaa, voidaan samalla jakaa arvokasta tietoa rikoksen uhrien mahdollisuuksista saada apua ahdinkoonsa.

Kun Smolej vertaa suomalaista uutisointia Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian uutisointiin, hän kiittelee, kuinka hyvin asiat Suomessa ovat.

- Pääasiassa media uutisoi rikoksista melko maltillisesti.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 23. lokakuuta 2008