Länsi-Suomen poliisin lääninjohto on edistänyt eläinaktivismin torjuntaa kolmen vuoden ajan erityisprojektina, mutta tänä vuonna torjunta siirretään osaksi normaalia poliisitoimintaa. Koko vuoden kestävä koulutuskierros alkoi tammikuun lopulla Seinäjoella. Pohjanmaa on ollut vuodesta 1995 lähtien tarhaiskujen keskus. 1990-luvun lopulla Suomessa tehtiin vuosittain jopa 20 iskua. Tällä vuosikymmenellä tarhaiskut ovat hiipuneet niin, että vuonna 2006 iskuja ei tehty turkistarhoille pitkästä aikaa ollenkaan.

Tähän on useita syitä: turvajärjestelyt ovat yleistyneet tarhoilla, poliisi on tiukentanut otettaan ja media on tuominnut yhä selvemmin. Poliisin koulutuskierroksen järjestänyt rikosylikomisario Erkki Rajamäki pitää yhtenä tärkeänä tekijänä, että myöskään kaikki eläinaktivistit eivät ole hyväksyneet esimerkiksi turkiseläinten hennaamista. Niinpä aktivistit ovat viimeisen parin vuoden aikana muuttaneet toimintatapaansa, siirtyneet maalta kaupunkeihin ja tarhoilta turkiskauppoihin. Kauppiaille on lähetetty kirjeitä, joissa kehotetaan vaihtamaan alaa. Kauppojen ja kotien edustalla on järjestetty mielenilmaisuja, hapotettu autoja ja rikottu ikkunoita. Viime vuonna pelkästään yhteen silmätikuksi otettuun kauppaketjuun ja sen johtajaan kohdistui noin 200 erilaista mielenilmausta.

Suojeltavien arvojen näkökulmasta omaisuutta on tärvelty, kunniaa loukattu ja kotirauhaa häiritty. Ihmisten henkeä Suomessa ei ole uhattu, mutta mielenterveys on jo vaakalaudalla. Turkiskauppiaiden liiton puheenjohtaja Liisa Andström sanoo joidenkin turkiskauppiaiden lasten joutuneen terapiaan uhkausten ja häirintöjen takia. Turkiskauppojen vahingonteoista on jaettu jonkin verran sakkoja ja vahingonkorvauksia, minkä lisäksi tilannetta on rauhoitettu lähestymiskielloilla.

Uutena aseena painotusta pyritään arvioimaan kiristyksenä. Valtakunnansyyttäjä Mika Illmanin mukaan rangaistustaso on kovempi, jos useiden lievempien tekojen kokonaisuus voidaan katsoa systemaattiseksi kiristykseksi.

Kaksi viikkoa sitten Helsingin käräjäoikeus kuitenkin kumosi kiristyssyytteen, koska aktivistit eivät oikeuden mukaan tavoitelleet painostuksella hyötyä itselleen. Asia testataan silti vielä ylemmissä oikeusasteissa. Poliisin mukaan tulevaisuuden uhkana on lähinnä eläinaktivismin väkivaltaistuminen ulkomaan mallien mukaan. Aktivisti Jukka Vuorio kuitenkin rauhoittelee tilannetta. Hänen mielestään mikään ei viittaa siihen, että suomalainen eläinoikeusliike turvautuisi väkivaltaan.

Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa eläinaktivismin torjumiseksi on säädetty hiljattain kansalaisvapauksia rajoittavat erityislait, joiden turvin voidaan kieltää esimerkiksi mielenosoituksia kotien edustoilla. Länsi-Suomen poliisijohtajan Mikko Paateron mukaan jotain vastaavaa saatetaan tarvita myös Suomessa, mikäli kiristyssyyte ei menesty oikeudessa.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 15. helmikuuta 2007