Niin Kauhajoen kuin Jokelankin kouluampujat jättivät ennen hirmutekojaan uhkaavia viestejä nettiin. Molemmat olivat myös jäseniä ihmisvihaa huokuvilla keskustelupalstoilla.

Jokelan tapauksessa viranomaiset eivät saaneet minkäänlaista vihiä tulevasta ennen traagisia tapahtumia, Kauhajoella poliisi sai vinkin Matti Juhani Saaren suunnitelmista, muttei löytänyt riittävää syytä takavarikoida Saaren asetta.

Kauhajoen tapahtumat toivottavasti herättivät päättäjät ja viranomaiset sekä erilaiset nettiyhteisöt.

MuroBBS-palstalla yhteisön jäsenet, etunenässä Janne Nyholm – nimimerkki DragMeDown, löysi Matti Juhani Saaren nettiin jättämiä viestejä ja merkkejä n. klo 11.20, vain alle puoli tuntia ammuskelun alkamisen jälkeen.

Nyholm pitää kuitenkin netin valvontaa erittäin suurena työnä, miltei mahdottomana. Toisaalta nettiyhteisöillä on myös voimaa: mikäli joku viranomainen pyytäisi apua, voisivat nettiyhteisöt selvittää nopeasti ja tarkasti erilaista rikollista toimintaa vapaaehtoistyönä.

Nettiyhteisöt ovat nykyisin erittäin tärkeitä sosiaalisen kanssakäymisen väyliä, mutta valitettavasti useissa nettiyhteisöissä ei päde sama kuin muissa kaveriyhteisöissä – kaveri jätetään yksin.

Matti Juhani Saari ja Pekka-Eric Auvinen tunsivat todennäköisesti toisensa netin kautta. Molemmat olivat jäseninä samassa peliyhteisössä ja Saaren väitetään kertoneen yhteyksistään Auviseen.

Nettiyhteisöt voivat myös ruokkia vihaa. Tällaiset vihayhteisöjen jäsenet ruokkivat toistensa vihaa ja näin lienevät myös Saari ja Auvinen saaneet tukea ihmisvihaa huokuville ajatuksilleen.

Miten tällaisten vihayhteisöjen toimintaa voidaan jatkossa puuttua, on varmasti yksi tärkeimmistä kysymyksistä, joita koko yhteiskunta joutuu jatkossa pohtimaan.

Plaza.fi-portaalin tuottaja Kirsi Saukonsaari tuo esiin myös nettiyhteisöjen hyvät puolet. MuroBBS-palstalla vallitsee voimakas välittämisen kulttuuri ja esimerkiksi itsetuhoisiin viesteihin reagoidaan palstan jäsenten taholta voimakkaasti. Kaveria ei jätetä.

Jokelan tragedian jälkeen poliisi on tehnyt työtä uhkaavan käyttäytymisen karsimiseksi, mutta aivan liian vähäisin resurssein. Suomessa ei ole edelleenkään nettiuhkauksiin tai nettirikoksiin erikoistunutta ”cyber-poliisia”, vaan työtä tehdään muun tutkinnan ohessa.

Nyt Kauhajoen tapahtumien jälkeen poliittinen johto on viimein reagoimassa ja paineet erillisen yksikön perustamiseksi ovat voimistuneet.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 25. syyskuuta 2008