Saksalainen lääkeyritys Bayer rekisteröi 1800-luvun lopulla kipulääkkeeksi kehitetyn diasetyylimorfiinin tuotemerkillä heroiini.
Nyt heroiini on palannut Saksassa pitkän tauon jälkeen hyväksyttävien lääkkeiden listalle. Saksan liittotasavallan sosiaali- ja terveysministeriön teettämän tutkimuksen mukaan pahimmassa jamassa olevien heroinistien ylläpitohoidossa heroiini oli selkeästi parempi kuin metadoni. Se paransi potilaiden terveyttä, vähensi laittomien huumeiden käyttöä ja rikollisuutta.
Saksa on hyvä vertailumaa, koska siellä asiat näyttävät etenevän kymmenen vuotta Suomea edellä. Berliiniin syyskuun alussa kokoontuneet suomalaiset päihdeasiantuntijat uskovat, että kestää vielä vuosia ennen kuin maamme viranomaiset ovat valmiita jakamaan korvaushoitopotilaille heroiinia. Ehkä ei mene kymmentäkään vuotta.
Suomalaisen huumepolitiikan paradoksi on se, että huumeidenkäyttäjiä samanaikaisesti työnnetään ulos yhteiskunnasta kontrollikoneiston voimin ja toisaalta hoitojärjestelmät koettavat vetää heitä takaisin. Suomessa on pitkään suhtauduttu nihkeästi huumekoukussa olevien lääkehoitoon. Meillä on tavoiteltu utopistista huumeetonta yhteiskuntaa. Sellaista ei ole maan päällä. Vasta viime vuosina meillä on taivuttu huumepolitiikassa haittojen vähentämisen tielle.
Huumeongelmasta puhuttaessa meillä on viimeisen vuoden aikana unohtunut, että pääongelma ei suinkaan ole rikoksia tutkivat poliisit, vaan vankilat täyttävä kovien huumeiden käyttäjäkunta. Eikä tämä ongelma ratkea pelkästään poliisin voimin. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että opiaattiriippuvaisten lääkkeellinen korvaushoito pitää narkomaanit pois rikosten polulta. Samalla se estää tehokkaasti myös HIV:n ja hepatiitti C:n leviämisen
Kotkan Vinkissä
Kovista huumerikollisistaan tunnetussa Kotkassa päätettiin kokeilla opiaattiriippuvaisten korvaushoitoa matalalla kynnyksellä. Matala kynnys tarkoittaa Kotkan kokeilussa sitä, että opiaatteja eli lähinnä Subutexiä ja aiemmin heroiinia suonensisäisesti vuosikausia käyttäneet otettiin korvaushoitoon avomallilla, ilman kalliita laitosjaksoja. Hoidosta ei myöskään tipu pois, vaikka repsahtaisikin.
- Ensimmäiset kaksi vuotta olivat vaikeita ja repsahduksia tapahtui, mutta nyt on laittomien aineiden käyttö loppunut. Olen pystynyt palaamaan työelämään ja terapeutit täällä hoidossa kehuvat, että näytänkin jo terveeltä mieheltä, kertoo korvaushoidossa neljä vuotta mukana ollut Teukka Kotkasta.
Teukan kerta-annos buprenorfiinia on hoidon aikana laskenut potilaan omasta pyynnöstä 24:stä kahdeksaan milligrammaan. Tavoite on päästä aina nollaan asti. Teukka on päässyt taas elämänsyrjästä kiinni. Kaveripiirikin on vaihtunut. Mustia pilviä taivaanrantaan tuovat vain velat valtiolle. Laittomien huumeiden käyttövuosina nuori mies velkaantui 10 000 euron verran.
Kokeiluun valittiin syksyn 2004 ja kevään 2005 aikana 30 opiaatteja suonensisäisesti käyttänyttä henkilöä Kotkan seudulta. Vertailuryhmä kasattiin Helsingin seudun neulojenvaihtopisteiden opiaattiaddiktien joukosta. Helsingin vertailuryhmän jäseniä ei ole tavoitettu ensimmäisten haastattelujen jälkeen. Sen sijaan Kotkan ryhmän hoitotulokset ovat vakuuttavia.
Kymen A-klinikkatoimen lääkäri Jukka-Pekka Visapää kertoo, että laittomien huumeiden käyttö on hoidossa mukana pysyneillä potilailla suorastaan romahtanut:
- Korvaushoidossa potilaan ei tarvitse juosta kaduilla hankkimassa rahaa huumeisiin. Se näkyy ulospäin esimerkiksi vähentyneinä polkupyörävarkauksina, arvelee Visapää.
Rikoskomisario Juha Junkkari Kotkan poliisista ei pysty vetämään näin suoria johtopäätöksiä hoitomallin tuloksista:
- Hoidon onnistuminen on enemmänkin yksilöllinen menestystarina. Se ei suoraan näy poliisin arjessa.
Metadoniklinikalla Berliinissä
Kävimme tutustumassa huumetilanteeseen korvaus- ja ylläpitohoitoihin erikoistuneella Metadonambulanz-klinikalla Neukölnnin kaupunginosassa. Maahanmuuttajien suosima Neukölnn on köyhää Etelä-Berliiniä, jossa omalla työllään itsensä elättää vain kolme aikuista kymmenestä.
Korvaushoitoklinikalla käy 200 potilasta joka päivä hakemassa lääkeannoksensa, lähinnä metadonia tai buprenorfiinia. Samalla he saavat psykososiaalista terapiaa. Potilailla on pitkä, useiden eri huumeiden käyttöhistoria, vuosien vankilakokemukset ja psyykkisiä ongelmia: psykooseja, persoonallisuushäiriöitä, ahdistusta ja masennusta. Yhdeksällä kymmenestä on hepatiitti C ja joka kolmannella HIV.
- Mitä on hoidon tuloksellisuus, kun potilaana on 45-vuotias, moniongelmainen mies tai nainen, joka on käyttänyt huumeita yli 20 vuotta, mutta ei ole käynyt kouluja loppuun eikä ole ollut töissä, kysyy lääkäri Christian Jellinek?
Päihdelääkäri Jellinek vastaa itse:
- Hän pystyy asumaan itsenäisesti tukiasunnossa ja tekemään itseään koskevia päätöksiä. Ja tämä vain sen ansiosta, että hän käy täällä klinikalla päivittäin hakemassa lääkkeensä ja saa terapiaa. Hän ei tule pääsemään elämänsä aikana irti opioideista. Kyllä, mielestäni olemme onnistuneet hyvin.
Görlitzer Parkin diilerit
Huumediileriksi itsensä esitellyt mies halusi välttämättä tanssia Poliisi-TV:n kameraryhmälle Görlitzer Parkissa lauantaina syyskuun kuudentena päivänä. Puisto sijaitsee lähellä Kreutzbergiä - huumeiden suhteen pahamaineisimpaa osaa nyky-Berliinistä.
Kuvauspäivänä puistossa vallitsi näennäinen tasapaino: keskellä nauttivat lapsiperheet viikonlopun yhdessäolosta, kun taas tummanpuhuvat kannabiskauppiaat miehittävät puiston laidat.
Pulloja elääkseen keräävä eläkeläinen Rudolf kertoi tohkeissaan, mitä oli nähnyt vain paria päivää aikaisemmin puiston toisella laidalla. Poliisit olivat ovelasti käyttäneet Troijan hevosmaista juonta päästäkseen huumekauppiaiden selustaan. Iskujoukko pääsi aivan lähelle diilereitä kolmen jäteauton sisällä.
Berliinin poliisi oli lehtitietojen mukaan seurannut huumekauppiaiden johtajaa, nigerialaistaustaista "Dedeä" peräti kaksi vuotta. Siihen nähden sadan poliisin voimalla tehtyä ratsiaa voi pitää epäonnistuneena. Takavarikkoon saatiin vain puoli kiloa marijuanaa. Pilven myynti näytti jatkuvan puistossa samalla viikolla ihan kuin ennenkin. Samaa todistivat lukuisat paikalliset ihmiset, jotka ovat kiusaantuneita tilanteesta. Kauppiaat eivät jätä rauhaan edes lastenrattaita työnteleviä nuoria pareja.
HIV muutti kaiken
Poliitikot eivät Saksassa korviaan lotkauttaneet opioidiriippuvaisten lääkehoidoille ennen kuin AIDS muutti kaiken. HIV:n leviämisen pelosta lakeja muutettiin niin, että korvauslääkkeitä on voitu jakaa huumepotilaille vuodesta 1987. Suomessa korvaushoito aloitettiin kymmenen vuotta myöhemmin.
Käytännössä jokainen opiaattiaddikti pääsee Berliinissä korvaushoitoon halutessaan ilman jonotusta. Näin todisti Liittotasavallan huumekomission päällikkö Ingo Ilja Michels suomalaisille asiantuntijoille A-klinikkasäätiön järjestämässä päihdetiedotusseminaarissa.
Suomessa huumeiden korvaushoito kuuluu hoitotakuun piiriin, mutta käytännössä sääntöä ei pystytä noudattamaan ainakaan Helsingissä. Siellä hoitojonossa joutuu kärvistelemään keskimäärin 13,5 kuukautta. Pienemmissä kaupungeissa hoitoon pääsee Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan alle kuudessa kuukaudessa.
Suomessa tuhatkunta opioidiriippuvaista on korvaushoidossa, mikä vastaa arviolta vain reilua kymmentä prosenttia heroiinin ja Subutexin käyttäjäkunnasta. EU:n suositusten mukaan korvaushoidossa pitäisi olla puolet addikteista. Saksassa on tähän päästy Euroopan huumeidenseurantaviraston raporttien mukaan jo useita vuosia.
Subutexin vaikuttava aine buprenorfiini on tehokas lääke opioidiriippuvuuden hoitoon, mutta valitettavasti siitä on tullut myös suonensisäisesti aineita käyttävien päähuume Suomessa. Näin tapahtui sen jälkeen kun Afganistanin sota sulki heroiinihanat. Näin ollen Subutexistä muodostui imagohaitta myös lääkefirmalle.
Lääkefirma Schering-Plough on vetänyt Subutexin pois Suomen markkinoilta ja tarjoaa tilalle vaikeammin väärinkäytettävää Suboxonea. Siinä on vaikuttavana aineena buprenorfiinin lisäksi naloksonia, mikä estää muiden opioidien vaikutusta. Subuxonea voisi hakea helmikuun asetusmuutoksen jälkeen suoraan apteekista mutta sen suosiota laskee kallis hinta. Potilaat toivovat, että korvauslääke hyväksyttäisiin Kelan korvattavaksi.
Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 25. syyskuuta 2008
|