AD/HD eli tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö on neurobiologinen oireyhtymä, joka voi vaikea-asteisena johtaa usein vakaviin seurauksiin. Diagnosoimaton ja hoitamaton AD/HD onkin kiitotie kohti viinaa, huumeita ja rikollista elämää.

Monesti AD/HD :ta sairastava on saanut elämänsä aikana useita vääriä diagnooseja. Tavallista on myös, että heillä on ollut hyvin vahva lääkitys, joka ei kuitenkaan ole auttanut ongelmissa.

- Mun lääkitys oli yhdessä vaiheessa aivan järkyttävä enkä enää tunnistanut itseäni. Lääkärit vain koetti saada mut psyykelääkkeillä flegmaattiseksi, kertoo kolmekymppinen Riku, joka on syönyt niin skitsofrenialääkkeitä, rauhoittavia kuin impulsiivisuutta vähentävää lääkettä. Levottomuus kuitenkin oli ja pysyi aina siihen asti, kunnes Riku 25-vuotiaana sai itselleen AD/HD –diagnoosin.

AD/HD :n syyt ovat aivojen välittäjäainejärjestelmän häiriöissä. Erityisesti dopamiini nimisen välittäjäaineen tasot poikkeavat normaalista ja se tekee ihmisestä hyvin impulsiivisen. Kaikki tielle sattuva on koettava.

- Mä aloin tupakoida 9-vuotiaana. Alkoholia kokeilin ensimmäisen kerran 11-vuotiaana ja vuotta myöhemmin käytin sitä jo säännöllisesti. Sen jälkeen kuviin astuivat kannabis ja amfetamiini.

Amfetamiini on hoitamatonta AD/HD :ta sairastavalle kuin puuttuva biologinen palapelin palanen: se nostaa aivojen dopamiinitason normaaliksi.

- Kun muilla meni kovaa, mulle amfetamiinista tuli rauhallinen olo, Riku kertoo.

Koukkuun jäämisen riski on moninkertainen, sillä juuri amfetamiinin myötä AD/HD –potilas kokee olonsa ensi kertaa ”normaaliksi”. Mutta koska huumeet ovat laittomia ja niiden käyttökin on rahoitettava, on rikollisuus astunut kuvioihin.

- Päivätöitä lukuun ottamatta yksikään mun tekemä asia ei kestänyt päivänvaloa.

Riku haki, myi ja käytti huumeita sekä teki omaisuusrikoksia. Hän tiesi poliisin olevan kannoillaan ja oli lisäksi kyllästynyt rankkojen psyykelääkkeiden syömiseen. Riku haki apua ja tällä kertaa diagnoosi osui onneksi oikeaan.

-Aloin syödä Concerta –nimistä AD/HD –lääkettä ja sen jälkeen elämä on asettunut paikoilleen. En enää halunnut tehdä rikoksia vaan rakentaa tulevaisuutta.

Tavallisimmat AD/HD –lääkkeet ovat Concerta ja Ritalin ja niiden vaikuttava ainesosa on metyylifenidaatti. Se puolestaan on stimulantti kuten amfetamiinikin. AD/HD –lääkkeellä ei huumata levotonta rauhalliseksi, vaan nostetaan piristeellä tarkkaavaisuudentasoa normaaliksi. Lääkitys ei ole korvaushoitoa ja pitkävaikutteisuutensa vuoksi sitä ei voi käyttää väärin samalla tavalla kuin amfetamiinia. Riku on ollut lääkkeen avulla kuivilla jo pitkään, sillä tarvetta itselääkintään ei ole.

-Mä lähdin hakeen apua ihan viimesessä mutkassa. Ilman diagnoosia ja oikeaa lääkitystä olisin ihan varmasti vankilassa, Riku summaa.

Ruotsin AD/HD –vankilaprojekti

Neljännes tai jopa kolmannes vangeista sairastaa AD/HD :ta. Arvio on sama maasta riippumatta, mutta Suomen vielä miettiessä Ruotsissa on tartuttu toimeen tilanteen parantamiseksi.

Tukholman maakäräjät ja kriminaalihuolto tekevät parhaillaan tieteellistä tutkimusta, jossa on tarkoitus selvittää, kuinka AD/HD :ta sairastavia vankeja parhaiten autettaisiin. Projektissa on mukana kaksi vankilaa: Håga ja Norrtälje. Molemmissa laitoksissa vankilan henkilökunta tekee esiseulonnan, jonka jälkeen projektin henkilökunta hoitaa diagnosoinnin. Mukaan pääsevät vangit saavat lääkitystä ja terapiaa.

- Lääkitys on tärkeää, koska ilman sitä suurin osa AD/HD –vangeista ei pystyisi keskittymään tarpeeksi pystyäkseen hyötymään terapiasta, kertoo projektin psykologi Maija Konstenius Tukholman Magnus Huss –päihdeklinikalta.

Terapia on tiettyä kaavaa noudattava paketti ja se on hyvin käytännön läheinen. Börje on päässyt projektiin Hågan vankilasta ja käy tapaamassa psykologia kerran viikossa. Istunnoissa voidaan ratkoa niin oikeasti olemassa olevia ongelmia kuin valmistautua tilanteisiin, joissa joku tarjoaa huumeita.

Börje on viisikymppinen ja amfetamiini on ollut osa hänen elämäänsä useamman vuosikymmenen ajan. Tarina on samanlainen kuin vaikkapa suomalaisen Rikun.

- Amfetamiini toi rauhan. Samalla päivät olivat pelkkää raatamista, koska huumetta oli saatava, ruokaa hankittava ja se kaikki rahoitettava.

Börje on ehdonalaisessa eikä ole lääkityksen aloittamisen jälkeen retkahtanut kertaakaan.

- Lääkkeet toimivat niin hyvin, että minun ei tee mieli amfetamiinia edes, kun näen muiden ottavan sitä.

Projektiin mukaan pääsevistä vangeista osa saa ensin lumelääkettä. Edes henkilökunta ei vielä tiedä, keitä he ovat. Tämä tehdään, jotta tuloksia voidaan vertailla projektin päätyttyä. Muutaman viikon jälkeen kaikki AD/HD –diagnoosin saaneet alkavat kuitenkin saada oikeaa lääkettä.

Projektin ensimmäiset tulokset valmistuvat keväällä. Toiveena on, että niin rikollisuus kuin huumeisiin retkahtaminen olisi laskenut hoidetussa ryhmässä.

- Tuloksia täytyy katsoa niin yhteiskunnan kuin yksilön näkökulmasta. Yksilötasolla lääkkeellä ja terapialla voi olla uskomattomia vaikutuksia ja sillä taas voi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. Jos hoidettu ryhmä ei enää käytä huumeita ja tee rikoksia yhtä paljon kuin ennen, tuo se mukanaan suuria rahallisia voittoja.

Myös Suomessa ollaan vihdoin heräämässä siihen, että AD/HD :ta sairastavat ovat vankilassa yliedustettuina. Oikeusministeri Tuija Brax kertoo, että meneillään on suuri vankien terveystutkimus, jonka jälkeisissä seminaareissa pohditaan tulevia hoitokäytäntöjä.

- Tarkoitus on selvittää, onko meillä lääkityksen suhteen pelkästään eri traditio kuin esimerkiksi muilla Pohjoismailla vai onko siihen oikeasti jotain lääketieteellisiä perusteita.

Suomi on lääkityksen suhteen hyvin vastahankainen. Yhdessä asiassa kaikki lienevät kuitenkin samaa mieltä: varhainen diagnosointi on kaikkein tärkeintä.

- AD/HD :n suhteen kaikkein keskeisintä on, että neuvoloiden 5-vuotis tarkastukset toimivat. Se on rikoksen torjunnan kannalta kaikkein tärkein yhteiskunnallinen toiminto.

Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 17. tammikuuta 2008